Södertälje

Södertälje
Södertäljen keskustaa Saltsjöbronin sillalta kuvattuna.
Södertälje
Koordinaatit: 59°11′N, 17°38′E
Valtio	Ruotsi
Lääni	Tukholman lääni
Maakunta	Södermanland
Kunta	Södertäljen kunta
Pinta-ala
– Maa	25,84 km²
Väkiluku	64 619
– Väestötiheys	2 500,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Södertälje on entinen kaupunki ja Södertäljen kunnan keskustaajama. 1970-luvun kuntauudistukseen asti kaupunkina ollut Södertälje sijaitsee Ruotsissa Tukholman läänin eteläosassa. Kaupunki kuuluu Södermanlandin historialliseen maakuntaan. Södertäljessä on 60 279 asukasta ja se on maakuntansa toiseksi suurin ja koko Ruotsin 15. suurin taajama. Kaupungista luoteeseen päin sijaitsee Strängnäs, koilliseen Tukholma, kaakkoon Nynäshamn ja lounaaseen Nyköping. Södertäljen kanava yhdistää Mälarenin Itämereen.

Historia

Varhaishistoria

Södertälje mainitaan historiallissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1070. Tuolloin Adam Bremeniläinen nimeää paikan kuvauksessaan tiestä Skaran ja Birkan välillä teoksessaan Gesta Hammaburgensis Ecclesiae pontificum. Alue oli kuitenkin asutettu jo paljon aikaisemmin. Ensimmäisten ihmisten arvellaan tulleen seudulle kivikaudella noin 4 000 vuotta eaa. Maanviljelyskulttuuri oli todennäköisesti saavuttanut alueen noin vuonna 3000 eaa., jolloin kiinteä asutus oli syntynyt. Yhdyskunta kasvoi 600-luvulla, jolloin maankohoaminen oli tehnyt kulkureitin Mälarenin ja Itämeren välillä käyttökelvottomaksi, mutta alue oli silti nopein reitti Mälarenille.

Ei ole täysin selvää, milloin Södertäljen kaupunki (tuolloin nimellä Telge) sai kaupunginoikeutensa. Nykyään useimmat ovat sitä mieltä, että niitä ei ole saatu vuoden 1386 jälkeen. Jotkut historioitsijat taas ovat sitä mieltä, että kaupunginoikeudet on saatettu myöntään niinkin varhain kuin vuonna 1000. Ensimmäinen vuosiluku, jolloin kaupunki mainitaan on vuodelta 829, jolloin lähetyssaarnaaja Ansgar kävi Birkassa.

Mörkön pohjoinen niemi linnoitettiin jo 1200-luvulla, jotta voitaisiin vartioida kulkua Södertäljeen ja Mälareniin mereltä. 1400-luvulla sinne rakennettiin linna, jonka venäläiset hävittivät 1700-luvulla. Hörningsholmin linna rakennettiin samalle paikalle 1700-luvun puolivälissä ja on nykyään yksityisessä omistuksessa.

Keskiajalla Telgen lääniä hallittiin Telge Husista, joka sijaitsi Slottsholmenilla aivan nykyisen Brunnsängin kaupunginosan ulkopuolella Södertäljen pohjoisosassa. Lääniin kuuluivat Öknebon ja Hölebon kihlakunnat sekä osia Svartlösan kihlakunnasta. Myöhemmin Telgen lääni jaettiin Södermanlandin ja Tukholman läänien kesken. 1400-luvun lopulla Telge Hus menetti suuren osan merkityksestään ja se hylättiin.

Södertäljen ensimmäinen tunnettu nimi oli Tælgia tai Tælga (muut kirjoitusmuodot: Tcelghia, Tcelge). Joidenkin mielestä nimi periytyy muinaissaamelaisesta sanasta, joka tarkoittaa kahden vesistön välistä kannasta. Toisten mielestä selitys löytyy sanasta tälja (suom. vuolla). Södertäljen tapauksessa tarkoitetaan sitä, että kapeat lahdet Mälarenista ja Itämerestä ikään kuin vuolevat varsinaista kaupunkia. Nimen kirjoitusasu uudistettiin myöhemmin ja kaupunkia alettiin kutsua nimellä Telge. Tätä nimeä käytettiin vuoteen 1622, jolloin siihen laitettiin etuliite söder erotukseksi 110 kilometrin päähän koilliseen perustetusta Norrtäljen kaupungista. 1900-luvun alussa toteutetussa oikeinkirjoitusuudistuksessa nimen kirjoitusasu muutettiin Södertelgestä muotoon Södertälje. Nimi Telge tai Tälje elää kaupungissa vielä useiden paikkojen ja yritysten nimenä; esimerkiksi Telgekoncernen, Täljen kaupunginosa ja entinen lukio Tälgegymnasiet.

Södertälje käytti aluksi Pyhää Olavia sinetissään. 1600-luvun alussa Pyhää Olavia alettiin kuitenkin pitää vanhanaikaisena ja alettiin etsiä muita mahdollisia ehdokkaita kaupungin suojeluspyhimykseksi. Valituksi tuli Pyhä Ragnhild luultavasti kaupungissa Stortorgetin reunalla sijaitsevan Pyhän Ragnhildin kirkon vuoksi.

1700- ja 1800-luvut

Varhaisella 1700-luvulla Södertäljeä ympäröivää aluetta koettelivat rutto ja Suuri Pohjan sota. Venäläiset sotilaat perustivat leirin Igelstavikenin äärelle ja polttivat kolmanneksen kaupungista. Näin tapahtui myös muualla Ruotsin itärannikolla ja tilanne kosketti monia pienempiäkin alueita, jotka nykyään on liitetty Södertäljeen.

Kaarle (kuninkaana Kaarle IX) sijoitti aktiivisesti kauppa- ja merenkulkukaupunkiin ollessaan Södermanlandin herttuana. Tällöin rakentaminen kaupungissa lisääntyi ja esimerkiksi Södertäljen raatihuone on vuodelta 1735. Lisäksi kaupungin eteläpuolelle rakennettiin satama. Teollisuutta kaupunkiin alkoi syntyä 1740-luvulla.

Södertäljen kanava vihittiin käyttöön 1809 ja ensimmäistä kertaa yli tuhanteen vuoteen kyettiin purjehtimaan Itämeren ja Mälarenin välillä. Jo viikinkiajalta lähtien oli tehty useita yrityksiä avata tämä vesitie. 1400-luvulla Engelbrekt Engelbrektinpoika antoi tehdä tiettyjä töitä kanavan kaivamiseksi, mutta työtä ei saatu valmiiksi. Kaarle XI käynnisti työt uudelleen ja rakennutti kanavan keskisen Södertäljen Maren-järven ja Igelstavikenin välille. Tätä kanavaa ylläpidettiin kuitenkin huonosti ja se rappeutui ajan myötä. Jäänteitä kanavasta on edelleen nähtävissä maastossa etenkin Scanian pääkonttorin ja Pershagenin alueen välillä, jossa vesitie on edelleen enimmäkseen avoinna.

Viimein Erik Nordewallin johdolla vuosina 1806–1809 kanava sai sulun ja tuli kuljettavaksi koko matkalta Mälarenista Itämereen. Tämä oli erityisen tärkeää pienemmille alueille Södertäljen ympärillä, koska nykyisellä kunnalla on "rannikkoa" nyt myös Mälarenin puolella. 1900-luvun alussa kanavasta oli tullut liian kapea ja kiemurainen uudenaikaisille aluksille. 1920-luvulla kanava kaivettiin uudelleen ja varustettiin uudella sululla. Tämä edelleen käytössä oleva sulku on Pohjoismaiden suurin. 1970-luvulla kanavassa toteutettiin lisää levennys- ja pohjatöitä.

Vuonna 1860 avattiin rautatie Södertäljen ja Tukholman välille ja kaksi vuotta myöhemmin Västra stambanan -rautatie, joka yhdistää Södertäljen Göteborgiin. Kaupunki tuli tunnetuksi myös kylpyläalueena.

1900-luku

Vuosisadan vaihteessa Södertäljen väkiluku oli noussut 8 000 asukkaaseen. Vuosisadan vaihteen molemmin puolin kaupunkiin perustettiin suuria tehtaita: Svenska Centrifug AB (1896), AB Södertelge Verkstäder (1897), Baltic (1906), Aktiebolaget Astra Apotekarnes Kemiska Fabriker (Astra) (1913), Tobaksmonopolet (1915) ja Wedaverken (1917). Ehkä kaikkein mielenkiintoisin oli VABIS eli Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge (1891), joka vuonna 1911 yhdistettiin skoonelaisen Scanian kanssa. Nimeksi tuli Scania-Vabis, mutta nykyisin yhtiö käyttää vain nimeä Scania.

1950-luvulla Södertäljen keskustan tilannetta pidettiin huonona. Kaupunki kasvoi ja uudenaikaisia kerrostaloja rakennettiin reuna-alueille, mutta kaupungin keskustaa hallitsivat pienet puutalot. Kaupungin johto päätti toteuttaa kaupunkiuudistuksen, jossa nykyistä kävelykatua (Storgatanin autoton alue) ympäröivät korttelit purettiin. Osa rakennuksista siirrettiin Torekällbergetin museoon, joka tuolloin sijaitsi kaupungin ulkopuolella. Purkamiset ja uudisrakentaminen vaikuttivat eniten Nygatanin, Storgatanin ja Köpmangatanin alueeseen. Monet 1700- ja 1800-lukujen aikaisista rakennuksista Olof Palmen aukion, Marenplanin, Saltsjötorgetin ja Stortorgetin tienoilla kuitenkin säilytettiin.

Vuonna 1960 Södertälje oli vielä melko pieni kaupunki, jossa oli enimmäkseen homogeeninen 33 000 asukkaan väestö. 1960-luvulla kaupungin väestö kuitenkin muuttui radikaalisti. Korkeasuhdanne ja rakennemuutos johtivat kasvuvaiheeseen, jolloin suuret yhtiöt Scania-Vabis ja Astra kaipasivat lisää työntekijöitä. Työvoimaa rekrytoitiin aluksi rakennemuutoksen kaltoin kohtelemasta Norlannista. Kun se ei riittänyt, työvoimaa alettiin rekrytoida muuttamaan Södertäljeen myös muista maista. Pääosa muuttaneista työntekijöistä tuli Suomesta, mutta myös Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Muutto Suomesta lakkasi 1970-luvulla.

Västertäljen kunta liitettiin Södertäljeen 1946. Alue pysyi omana kunnanosanaan 1990-luvun loppuun asti. Aikaisemmin Västertäljeen kuulunut alue koostuu nykyään pääasiassa Genetan, Karlhovin, Linan ja Ronnan kaupunginosista Södertäljen pohjois- ja länsiosissa. Västertäljessä asuu noin 15 000 asukasta. Västertäljen seurakunta muodostaa edelleen oman seurakuntansa osana Ruotsin kirkkoa.

Vuonna 1963 kaupunkiin liitettiin Östertäljen kunta. Östertäljen kuntaan kuulunut Igelsta oli oma taajaväkinen yhdyskunta vuosina 1924−1952. Östertäljeä ei pidä sekoittaa nykyiseen Östertäljen seurakuntaan, joka käsittää koko kanavan itäpuolisen osan kaupungista. Vanha Östertäljen kunta on vain osa kyseisestä seurakunnasta. Alueen keskiosassa sijaitsee Alla helgons -niminen kirkko.

Södertäljen kunnan muodostamisen jälkeen useat pienemmät alueet ovat halunneet erota takaisin omiksi kunnikseen. Ainoa kerta, jolloin näin on tapahtunut on vuosi 1999, jolloin Taxinge ja Turinge erotettiin Nykvarnin kunnaksi. Viime vuosina myös Järna on osoittanut halua erota Södertäljestä. Tähän asti kaikki laskelmat ovat osoittaneet uuden kunnan muodostamisen aiheuttavan kustannuksien lisääntymistä, koska uuden kunnan pitäisi tarjota tiettyjä palveluja, jotka nyt ovat tarjolla Södertäljessä. Nykvarnin kunta on kuitenkin painottanut, että itsenäisenä kuntana sillä on enemmän vaikutusvaltaa. Siellä tilanne on ratkaistu niin, että palveluita ostetaan läheisiltä kunnilta. Nykvarnista puuttuu esimerkiksi kokonaan lukiokoulu.

• 
  Pyhän Ragnhildin kirkko.
• 
  Marenplanin torialue.
• 
  Tuulimylly Torekällbergetin museoalueella.

Väestönkehitys

Södertäljen taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi			Asukkaita
1960			33 721
1965			44 362
1970			57 494
1975			58 408
1980			58 711
1990			58 097
1995			57 327
2000			59 342
2005			60 279
2010			64 619
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kaupunginosat

• Hovsjö
• Saltskog
• Mariekäll
• Västergård
• Blombacka
• Geneta
• Ronna
• Lina Hage
• Bårsta
• Brunnsäng
• Ritorp
• Viksberg
• Grusåsen
• Rosenlund
• Fornhöjden
• Pershagen
• Enhörna

Södertäljessa on Ruotsin keskusrikospoliisin lokakuussa 2014 julkaistun raportin mukaan neljä lähiötä, jonka paikalliset rikolliset ovat ottaneet hallintaansa ja alueilla tapahtuu avoimia välienselvittelyitä, huumekauppaa ja kiristystä. Paikallisia asukkaita ei saada uhkausten vuoksi mukaan oikeuslaitoksen toimintaan eikä poliisi voi toimia hyökkäysten vuoksi. Alueet ovat: Hovsjö, Ronna, Fornhöjden ja Salem.

Elinkeinot

Södertäljen kaksi suurinta yritystä ovat vuonna 1891 perustettu kuorma-autovalmistaja Scania sekä vuonna 1913 perustettu lääkekonserni Astra, myöhemmin Astra Zeneca.

Harrastusmahdollisuudet

Kaupungissa on useita urheilumahdollisuuksia. Paikallisia seuroja ovat jalkapalloseurat Assyriska FF sekä Syrianska FC, jääkiekkoseura Södertälje SK, ja Södertälje BBK -koripalloseura, jonka miesjoukkue kantaa nimeä Södertälje Kings ja naisjoukkue nimeä Telge Energi.

Tunnettuja södertäljeläisiä

• Björn Borg, tennispelaaja
• Anders Eldebrink, jääkiekkoilija
• Malin Ewerlöf, yleisurheilija
• Peter Haber, näyttelijä

Media

Sanomalehti Länstidningen Södertälje ilmestyy kuudesti viikossa.

Ystävyyskaupungit

Södertäljen suomalainen ystävyyskaupunki on Forssa.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Södertälje Wikimedia Commonsissa

• Kunnan kotisivut
• Matkailusivut (Arkistoitu – Internet Archive)

Tukholman läänin kuntien keskustaajamat