Koordinaatit: 61°18′N, 17°3′E

Söderhamnin kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Söderhamnin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Hälsingland
Keskustaajama Söderhamn
Kuntakoodi 2182
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 060,85 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 25 446
 – Väestötiheys 24,0 as./km²









Näkymä Söderhamnin kaupunkiin Oscarsborgin näkötornista.
Söderhamninjoki.
Mohedin lentokenttä ja kylä, joiden takana näkyy Florsjön.

Söderhamnin kunta (ruots. Söderhamns kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hälsinglandiin. Kunnan keskustaajama on Söderhamn.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 060,85 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 25 446 henkeä (31.12.2021).[2]

Koko kunnan asukkaiden keski-ikä on miehillä 43,5 vuotta ja naisilla 46,1 vuotta.[4]

Söderhamnin naapurikunnat ovat pohjoisessa Hudiksvallin kunta, lännessä Bollnäsin kunta sekä etelässä Ockelbon kunta ja Gävlen kunta. Idässä kunta rajautuu Pohjanlahteen.

Söderhamnin ystävyyskunnat ovat Norjassa Os, Suomessa Pietarsaari, Virossa Kunda, Kiinassa Yichang ja Puolassa Szczecinek.[5]

Vuonna 2007 kunnassa oli 51,24 km² peltoa,[6] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[7] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen Söderhamnin kunnan alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Norrala (Norrala ja Trönö)
  • Söderala (Mo ja Söderala)

Söderhamnin kaupunkiin ja Skogin maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut.

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Söderhamnin kunta yhdistämällä kaupunkiin Norrala ja Söderala sekä Skogin kuntaan kuulunut Skogin seurakunta.[8]

Nykyinen vaakuna on entisen Söderhamnin kaupungin vaakuna. Myös Norralan ja Söderalan maalaiskunnilla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Söderhamnin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
32 141
1955
  
32 928
1960
  
32 882
1965
  
32 245
1970
  
31 867
1975
  
32 243
1980
  
31 186
1985
  
30 288
1990
  
29 624
1995
  
29 315
2000
  
27 675
2005
  
26 506
2010
  
25 647
2015
  
25 785
2020
  
25 492
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[10]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 854 11,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 493 1,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 091 4,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 21 347 82,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 441 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 547 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 168 838 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 49 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 17,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 25,1 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,1 2,0
  jalostus 23,6 24,6
  palvelut 72,5 71,6
  tuntematon 1,8 1,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 258 10 904
  työpaikkaomavaraisuus 94,1

Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,2 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 108 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Söderhamn 11 761
2 Sandarne 2 067
3 Ljusne 1 917
4 Söderala 949
5 Bergvik 834
6 Vannsätter 434
7 Mohed 393
8 Marmaverken 371
9 Skog 302
10 Vallvik 258
11 Marmaskogen 253

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Marmaverkenin taajaman nimenä on joskus ollut myös Marma.[20]

Entiset taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Entiset pientaajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Muita paikkakuntia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Stugsund
  • Sundbäck

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Söderhamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 3 4 5 6 4 6 6 6 4 5 7 5 7
  Keskustapuolue 12 11 9 9 7 7 7 6 6 11 10 7 7 11
  Liberaalit 2 3 3 1 4 4 4 2 1 4 2 2 2 2
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 3 3 2 1 1 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 3 2 2 1 2 2 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 27 29 31 32 30 28 24 28 22 17 20 20 18 14
  Vasemmistopuolue 6 5 4 4 4 6 5 6 11 10 5 3 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 6 8 8
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 2 1 2 0
  Yhteensä [24] 51 51 51 51 51 51 51 51 51 51 49 49 49 49
Kartta Söderhamnin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Söderhamn
  • Sandarne
  • Skog
  • Ljusne
  • Söderala
  • Mo-Bergvik
  • Trönö
  • Norrala

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bergvik
  • Ljusne (Maråker)
  • Mo
  • Norrala
  • Sandarne
  • Skog
  • Söderala
  • Söderhamn
  • Trönö
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Söderhamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. Hur många bor i Söderhamn? Söderhamns kommun. Arkistoitu 21.6.2008. Viitattu 1.9.2008. (ruotsiksi)
  5. Vänorter Söderhamns kommun. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 1.9.2008. (ruotsiksi)
  6. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. Sveriges kommuner 1952-86, äldre MIS (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.8.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  11. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.6.2022. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Söderhamns kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.