Hebyn kunta
| Hebyn kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Uppsalan lääni |
| Maakunta | Uplanti |
| Keskustaajama | Heby |
| Kuntakoodi | 0331 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 166,90 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 14 101 |
| – Väestötiheys | 12,1 as./km² |
Hebyn kunta (ruots. Heby kommun) on Uppsalan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Heby.[3]
Hebyn naapurikuntia ovat Tierp, Uppsala, Enköping, Sala, Sandviken ja Gävle.
Kunnan maapinta-ala on 1 166,90 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 101 henkeä (31.12.2020).[2]
Hebyn kunta kuului aiemmin Västmanlandin lääniin, mutta siirrettiin Uppsalan lääniin vuoden 2007 alusta lähtien. Valtiopäivät teki päätöksen 30.11.2005 ja kunnallisessa kansanäänestyksessä vuonna 1998 lääninvaihtoa oli kannattanut 57,5 % äänestäneistä. Hebyn kuntakoodi oli aiemmin 1917, mutta lääninvaihdoksen jälkeen 0331.
Vuonna 2007 kunnassa oli 196,50 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hebyn alueella on sijainnut seitsemän vanhaan pitäjäjakoon perustunutta kuntaa, jotka vuoden 1952 kuntauudistuksessa ryhmiteltiin suurkuntiin seuraavasti:
- Östervåla (Harbo ja Östervåla)
- Västerlövsta (Enåker, Huddunge ja Västerlövsta)
- Nora (ei muutosta)
- Vittinge (ei muutosta)
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nämä yhdistettiin Hebyn kunnaksi. Kunnan nimi saatiin keskustaajamasta, joka oli vuosina 1900–1952 ollut taajaväkinen yhdyskunta Västerlövstan kunnassa.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hebyn kunnan vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1980. Tongit otettiin Östervålan vaakunasta vuodelta 1956 ja sirpit Noran maalaiskunnan vaakunasta vuodelta 1951. Tiilikuvioiset kentät viittaavat tiilenvalmistukseen paikkakunnalla.
-
Noran maalaiskunta
(1951–1970) -
Östervålan maalaiskunta
(1956–1970)
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 407 | 10,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 287 | 2,1 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 859 | 6,3 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 11 041 | 81,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 384 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 334 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 171 124 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 75 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,5 %
- 18–64-vuotiaat: 58,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,4 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 6,7 | 5,2 | |
| jalostus | 28,2 | 28,9 | |
| palvelut | 62,3 | 63,8 | |
| tuntematon | 2,9 | 2,1 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 207 | 6 091 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 69,1 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 61,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 209 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Heby | 2 550 |
| 2 | Östervåla | 1 595 |
| 3 | Morgongåva | 1 409 |
| 4 | Tärnsjö | 1 221 |
| 5 | Harbo | 721 |
| 6 | Vittinge | 460 |
| 7 | Runhällen | 217 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hebyn kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 2 | 2 | 3 | 4 | 4 | 3 | 4 | 4 | 5 | 3 | 5 | 6 | 4 | 4 | ||
| Keskustapuolue | 17 | 16 | 15 | 14 | 13 | 12 | 12 | 11 | 9 | 10 | 8 | 8 | 8 | 10 | ||
| Liberaalit | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 1 | 0 | 2 | 2 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 17 | 17 | 18 | 18 | 18 | 18 | 15 | 18 | 14 | 17 | 16 | 13 | 14 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 8 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 4 | 9 | 4 | 4 | 3 | 0 | ||
| Yhteensä [20] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 49 | 41 | 41 | 41 | 41 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Enåkerin piiri
- Harbon piiri
- Huddungen piiri
- Noran piiri (Uplanti)
- Vittingen piiri
- Västerlövstan piiri
- Östervålan piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Västerlövsta
- Huddunge
- Enåker
- Vittinge
- Nora
- Östervåla
- Harbo
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Enåker
- Harbo
- Huddunge
- Nora
- Vittinge
- Västerlövsta (Lövsta, Skarpalövsta)
- Östervåla (Våla)
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Heby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
