Hässleholmin kunta
| Hässleholmin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Hässleholm |
| Kuntakoodi | 1293 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 1 268,97 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 52 010 |
| – Väestötiheys | 41 as./km² |
.jpg)
Hässleholmin kunta (ruots. Hässleholms kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Hässleholm.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 268,97 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 52 010 henkeä (31.12.2020).[2]
Kunnassa sijaitsee Vannarödin linna.
Vuonna 1889 perustettu Hässleholms Verkstäder AB tuotti aluksi myllylaitteita ja rautatiekalustoa ja myöhemmin sokeriteollisuuden koneita. Yrityksen omisti vuosina 2005–2010 suomalainen Ruukki, ja nyt se toimii nimellä Silver Weibull Production AB.[4] Muita aiempia ja nykyisiä teollisuuslaitoksia ovat Skanskan vuodesta 1997 omistama peltihallirakentaja Göinge Mekaniska AB,[5] Hässleholmin mallastehdas ja panimo (1898–1967), pullonkorkki- ja tinapaperitehdas sekä viilatehdas (1917–1986)[6].
Vuonna 2007 kunnassa oli 192,60 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella oli 21 pitäjää, joista jokaisesta muodostettiin oma maalaiskunta. Yksikään niistä ei ollut nimeltään Hässleholm. Rautateiden risteykseen syntyneestä Hässleholmista tuli taajaväkinen yhdyskunta Stobyn maalaiskuntaan vuonna 1887. Osa Stobyn ja Vankivan maalaiskunnista erotettiin Hässleholmin kauppalaksi vuonna 1901. Muut viisi taajaväkistä yhdyskuntaa alueella olivat Hästveda (Hästvedan maalaiskunnassa 1887), Sösdala (Sösdalan maalaiskunnassa 1893), Vinslöv (Vinslövin maalaiskunnassa 1898), Bjärnum (Norra Åkarpin maalaiskunnassa 1918) ja Tyringe (Finjan maalaiskunnassa 1928). Vuonna 1914 Hässleholmin kauppala muutettiin kaupungiksi. Vinslövin kauppala erotettiin Vinslövin maalaiskunnasta vuonna 1934.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Bjärnum (Norra Åkarp ja Vankiva)
- Hästveda (Farstorp ja Hästveda)
- Stoby (Norra Sandby, Ignaberga ja Stoby)
- Sösdala (Brönnestad, Häglinge, Norra Mellby ja Tjörnarp)
- Tyringe (Finja, Hörja, Matteröd, Röke ja Västra Torup)
- Vinslöv (Gumlösa, Nävlinge, Sörby ja Vinslöv)
- Vittsjö (Verum, Vittsjö ja Visseltofta)
Hässleholmin kaupunkiin ja Vinslövin kauppalaan uudistus ei vaikuttanut. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin seuraavassa järjestyksessä: Bjärnum 1956, Hästveda 1959, Sösdala 1966 ja Tyringe 1970. Tyringe oli yksi viimeisiä taajaväkisiä yhdyskuntia Ruotsissa. Vuonna 1969 Tjörnarpin seurakunta erotettiin Sösdalasta ja liitettiin Höörin kuntaan.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon. Hässleholmin kaupunki muuttui Hässleholmin kunnaksi ja samana vuonna Stoby liitettiin siihen. Koska samana vuonna ei voitu tehdä kaikkia kuntaliitoksia kuntablokissa, Vinslövin nimestä aiheutui ongelmia. Sekä Vinslövin kauppala että maalaiskunta säilyivät itsenäisinä vuoteen 1974 asti. Entisen kauppalan nimi oli tuolloin Vinslövs centralkommun, joka on täysin ainutlaatuinen nimi kunnalle. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, jolloin Hässleholmin kuntaan liitettiin vielä Bjärnumin, Hästvedan, Sösdalan (paitsi Tjörnarp), Tyringen, Vinslövin ja Vittsjön kunnat sekä Vinslövs centralkommun. Vittsjön maalaiskuntaan kuulunut Visseltoftan seurakunta liitettiin kuitenkin Osbyn kuntaan.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen vaakuna on entisen Hässleholmin kaupungin vaakuna. Myös kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[10] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 7 212 | 14,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 874 | 3,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 766 | 5,4 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 39 196 | 76,8 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 234 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 262 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 174 009 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 74 000 kruunua.[14]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]
- 0–17-vuotiaat: 19,5 %
- 18–64-vuotiaat: 58,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,5 | 3,5 | |
| jalostus | 25,5 | 25,6 | |
| palvelut | 69,9 | 69,8 | |
| tuntematon | 1,1 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 20 438 | 22 250 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 91,9 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 16 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,2 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 10 437 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Hässleholm | 18 500 |
| 2 | Tyringe | 4 658 |
| 3 | Vinslöv | 3 984 |
| 4 | Bjärnum | 2 674 |
| 5 | Sösdala | 1 811 |
| 6 | Vittsjö | 1 665 |
| 7 | Hästveda | 1 623 |
| 8 | Sjörröd | 1 077 |
| 9 | Tormestorp | 1 050 |
| 10 | Stoby | 745 |
| 11 | Finja | 535 |
| 12 | Vankiva | 340 |
| 13 | Ballingslöv | 310 |
| 14 | Emmaljunga | 262 |
| 15 | Röke | 219 |
| 16 | Mala | 217 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[20]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]
- Algustorp
- Attarp
- Backagården
- Björkedal
- Farstorp
- Häglinge
- Hörja
- Ignaberga
- Lillaskog
- Nävlinge södra och Vagnaröd
- Skyrup
- Sösdala Himmelkull
- Verum
- Västra Torup
- Åmanäs + Nilstorp
- Åraslöv
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Hässleholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
- Hässleholm Centrum-Nordöstra (30 valtuutettua)
- Hässleholm Norra-Östra-Södra-Västra (31 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hässleholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 10 | 12 | 15 | 13 | 12 | 14 | 12 | 12 | 10 | 13 | 14 | 8 | 10 | ||
| Keskustapuolue | 22 | 19 | 16 | 15 | 12 | 12 | 10 | 10 | 9 | 8 | 7 | 5 | 4 | 5 | ||
| Liberaalit | 6 | 8 | 7 | 4 | 8 | 6 | 5 | 4 | 3 | 5 | 4 | 3 | 3 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | 6 | 4 | 8 | 7 | 5 | 4 | 4 | 4 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 3 | 2 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 4 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 22 | 22 | 23 | 25 | 24 | 24 | 20 | 26 | 20 | 21 | 20 | 18 | 20 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 1 | 0 | 1 | 0 | 2 | 2 | 0 | 2 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 9 | 14 | 16 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 0 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 4 | ||
| Yhteensä [25] | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | 61 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Brönnestadin piiri
- Farstorpin piiri
- Finjan piiri
- Gumlösan piiri
- Häglingen piiri
- Hässleholmin piiri
- Hästvedan piiri
- Hörjan piiri
- Ignabergan piiri
- Matterödin piiri
- Norra Mellbyn piiri
- Norra Sandbyn piiri
- Norra Åkarpin piiri
- Nävlingen piiri
- Röken piiri
- Stobyn piiri
- Sörbyn piiri (Skåne)
- Vankivan piiri
- Verumin piiri
- Vinslövin piiri
- Vittsjön piiri
- Västra Torupin piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Hässleholm
- Stoby
- Vinslöv
- Hästveda
- Farstorp
- Verum
- Vittsjö
- Norra Åkarp
- Vankiva
- Sösdala
- Tyringe
- Röke
- Västra Torup
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Brönnestad
- Farstorp
- Finja
- Gumlösa
- Häglinge
- Hässleholm
- Hästveda
- Hörja
- Ignaberga
- Matteröd
- Norra Mellby (Mellby)
- Norra Sandby (Sandby)
- Norra Åkarp (Åkarp)
- Nävlinge
- Röke
- Skånska trängkåren*
- Stoby
- Sörby
- Vankiva
- Verum
- Vinslöv
- Vittsjö
- Västra Torup (Torup)
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Brönnestadin kirkko -
Farstorpin kirkko -
Finjan kirkko -
Gumlösan kirkko -
Häglingen kirkko -
Hässleholmin kirkko -
Hästvedan kirkko -
Hörjan kirkko -
Ignabergan vanha kirkko -
Ignabergan uusi kirkko -
Ljungadalakyrkan -
Matterödin kirkko -
Norra Mellbyn kirkko -
Norra Sandbyn kirkko -
Norra Åkarpin kirkko -
Nävlingen kirkko -
Röken kirkko -
Stobyn kirkko -
Sörbyn kirkko -
Tyringen kirkko -
Vankivan kirkko -
Verumin kirkko -
Vinslövin kirkko -
Vittsjön kirkko -
Västerkyrkan -
Västra Torupin kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Hässleholm Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Om Silver Weibull Production AB silver-weibull.se. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Göinge Mekaniska AB allabolag.se. Arkistoitu 10.8.2023. Viitattu 9.8.2023.
- ↑ Borg, Henrik: Hässleholms filfabrik. Antikvarisk kontroll, 2005–2006. (Rapport 2007:1, ISSN 1651-0933) Kristianstad, Lund: Regionmuseet Kristianstad, Landsantikvarien i Skåne, 2007. Artikkeli Internet Archivessa (PDF) (viitattu 9.8.2023). (ruotsiksi)
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.2.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
