Dekstrometorfaani

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta DXM)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dekstrometorfaani
Dekstrometorfaani
Dekstrometorfaani
Systemaattinen (IUPAC) nimi
((+)-3-metoksi-17-metyyli-(9α,13α,14α)-morfinaani)
Tunnisteet
CAS-numero 125-71-3
ATC-koodi R05DA09
PubChem CID 5360696
DrugBank APRD00655
Kemialliset tiedot
Kaava C18H25NO 
Moolimassa 271.404 g/mol[1]
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 11 %[2]
Metabolia Hepaattiset (maksa) entsyymit: CYP2D6, CYP3A4, CYP3A5[3]
Puoliintumisaika 2-4 tuntia (nopeat metabolisoijat); 24 tuntia (hitaat metabolisoijat)[4]
Ekskreetio Virtsa (renaalinen)[4]
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A(AU) C(US)

Reseptiluokitus

Pharmacy Only (S2) (AU)OTC(US)

Antotapa Oraalinen

Dekstrometorfaani (DXM tai DM) on morfinaaneihin kuuluva lääke. DXM:ää käytetään yskän hillitsijänä useissa yskänlääkkeissä ja myös päihteenä, koska sillä ja sen hajoamistuotteella dekstrorfaanilla on suurina annoksina dissosiatiivisia, rauhoittavia ja piristäviä vaikutuksia.

Kemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhtaana vapaa emäksenä DXM on valkoinen tai hieman kellertävä kiteinen hajuton[5] ja hyvin kitkerä aine,[6] joka on liukenematon veteen, mutta liukenee kloroformiin. Sen sulamispiste on 109–111 °C.[5]

DXM hydrobromidisuolan (HBr) (CAS 125-69-9) paino on 352.309 g/mol. Se on valkoinen kiteinen jauhe, joka on liukoinen etanoliin ja liukenematon dietyylieetteriin. Sen sulamispiste 123 °C.[7]

DXM HBr-monohydraattisuolan (HBr · H2O) (CAS 6700-34-1) paino on 370.32 g/mol.[8] Se on vesiliukoinen.[9]

DXM on kiraalinen ja sen toinen enantiomeeri on levometorfaani. Molempien yleisnimitys metorfaani. DXM:n morfinaanirungon amiiniin on liittynyt metyyli muodostaen tertiäärisen amiinin ja aromaattiseen renkaaseen metoksi.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hoffmann-La Roche -lääketehdas haki vuonna 1946 DXM:ää ja sen toista stereoisomeeria, levometorfaaniopioidia, sisältävälle raseemiselle seokselle patenttia. Vuonna 1952 kuvailtiin levo- ja dekstro-stereoisomeerien erottelu ja 1958 Yhdysvalloissa alettiin myydä DXM:ää reseptivapaana yskänlääkkeenä.[10]

Suomessa DXM-yskänlääkkeitä on käytetty päihdekäytössä ainakin 1980-luvun lopulta asti. DXM:n päihdekäyttöön liittyy kuolemantapauksia, joihin kuitenkin liittyy usein myös muiden aineiden saman aikaista käyttöä. Esimerkiksi Suomessa kuoli kolme ihmistä vuosina 2000–2003 käytettyään DXM:ää yhdessä muiden päihteiden kanssa.[11] Pelkän DXM:n tiedetään myös aiheuttaneen kuolemia.[12] Aineen käyttö on Fimean pysyvässä seurannassa.[13]

Vuonna 2008 Ruotsin lääkelaitos kielsi dekstrometorfaanin myynnin.[14][15]

Lääkekäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yskän hillintä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sir. Ephedrin yskänlääkepullo

Yskänlääkkeissä DXM:ää on Suomessa hydrobromidimuodossa (HBr). Esimerkiksi Orion Pharman Resilar- ja Sir. Ephedrin -yskänlääkkeissä on DXM:ää 3 mg/ml ja Rometor Ratiopharmissa 2mg/ml.[16][17] Resilarissa aikuisille suositeltu annostus DXM:n HBr-suolaa on enimmillään 30 mg 4 kertaa vuorokaudessa.[18][16] Yskää hillitsevät vaikutukset alkavat 15–30 minuutissa ja kestävät tavallisesti 6 tuntia,[4] mutta poikkeava CYP2D6 entsyymin aktiivisuus vaikuttaa kestoon. Melko harvinaisia sivuvaikutuksia voivat olla muun muassa sekavuus, sydämen nopealyöntisyys, ummetus, pahoinvointi, punastuminen, ihottuma ja väsymys.[18][19]

DXM:n teho yskänlääkkeenä normaalisti käytetyissä annoksissa on jossain määrin kyseenalainen: osa DXM:ään kohdistuneista tutkimuksista on havainnut yskää hillitsevän vaikutuksen ja osa ei. Ristiriitaisuuden on arveltu johtuvan DXM:n yskän hillinnän ylipäätään heikosta vaikutuksesta normaalein lääkeannoksin ja joidenkin edellä mainittujen tutkimusten pienistä otannoista, jotka eivät ole riittäneet vaikutuksen tilastolliseen osoittamiseen.[20]

Muut käyttötarkoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DXM:ää käytetään pseudobulbaarisen affektin eli hallitsemattomien nauru- tai itkukohtausten hoitoon yhdessä kinidiinin kanssa,[21] joka pidentää DXM:n vaikutusta estämällä sen hajoamista. Yhdistelmää käytetään myös ALS-taudin oireiden lieventämisessä.[22]

Vuonna 2022 FDA antoi myyntiluvan dekstrometorfaani/bupropioni -yhdisteiselle masennuslääkkeelle. [23] Sen oletetaan alkavan vaikuttaa nopeammin kuin vanhemmat masennuslääkkeet ja se on suunnattu vaikea-asteista masennusta sairastaville.[24][25] Lääkkeen tuotenimi on Auvelity[26]. Suomessa tätä masennuslääkettä ei ole saatavilla.

Päihdekäyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päihdekäyttöön tarkoitettua, yskänlääkkeestä eroteltua dekstrometorfaania.

DXM on dissosiatiivi, kuten ketamiini ja fensyklidiini (PCP).[27]

Vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DXM:n toivottuihin vaikutuksiin kuuluvat muun muassa mielihyvän tunne, kehostapoistumiskokemukset ja unenkaltainen tila. Muita vaikutuksia ovat kuulo- ja näköaistin harhat, kehon liikkeiden hitaus, pupillien laajeneminen, näköaistin pätkiminen (kuin liikaa hidastettu filmi), sekavuus, lihasjäykkyys ja tunne kehon sulautumisesta esineisiin kuten sänkyyn. Haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, oksentelu, ihon kutina, ripuli, kuume, suuri syketiheys ja virtsaamisvaikeudet. Suurissa annoksissa erityisesti mielikuvitus kiihtyy ja muuttuu todentuntuisemmaksi.[28] Vakavia yliannostukseen liittyviä vaikutuksia ovat hengityksen lamautuminen, kooma ja munuaisten vajaatoiminta tai akuutti maksan vajaatoiminta.[29]

Fyysisiä ja erityisesti psyykkisiä vieroitusoireita voi esiintyä etenkin, jos ainetta käytetään säännöllisesti ja suurin annoksin, mutta riippuvuus on harvinaista.[29][30]

Annostus ja sietokyky

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erowid-sivun mukaan tyypillinen annos DXM:n HBr-suolaa on 200–400 mg suun kautta. Kevyt annos on 100–200 mg ja vahva 300–600 mg. Tappava annos voi olla 2 500–20 000 mg.[31] DXM alkaa vaikuttaa noin 20–60 minuutin sisällä ja täydet vaikutukset ilmenevät 1,5–3 tunnin jälkeen annoksen ottamisesta.[27] Vaikutukset kestävät 4–8 tuntia.[31] Säännöllisessä käytössä sietokyky DXM:ään kasvaa eli ainetta täytyy ottaa enemmän samanvahvuisten vaikutusten kokemiseksi.[29][30]

DXM ja myös monet muut yhdisteet voivat esiintyä eripainoisina suoloina. Esimerkiksi 11 milligrammaa vapaa emäs DXM:ää (eli suolaan sitoutumatonta DXM:n emäksistä muotoa) lääketeholtaan 15 milligrammaa HBr-monohydraattia tai[9] 13,55 milligrammaa DXM sitraattia.[a]

Uutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa DXM:ää sisältäviin yskänlääkkeisiin on yleensä lisätty päihdekäyttöä estäviä aineita, kuten sorbitolia, joiden vuoksi yskänlääke sellaisenaan käytettynä aiheuttaa ripulia. Siksi DXM yleensä päihdekäytössä uutetaan pois tällaisista lääkkeistä[11][31] orgaanisten happojen kuten sitruunahapon avulla sitraattina käyttäen emästä kuten NaOH ja liuottimina vettä sekä bensiiniä tai ksyleeniä (tai muuta ei-vesiliukoista liuotinta).[32][33]

Biokemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aineenvaihdunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääasialliset metaboliset reitit DXM:n hajoamiselle, joita katalysoivat CYP3A4, CYP2D6 ja UDP-glukuronyylitransferaasi (UGT).[34]

DXM hajoaa maksassa sytokromi P450 -ryhmään kuuluvan CYP2D6-entsyymin avulla 3-demetylaation kautta dekstrorfaaniksi ja vähemmässä määrin N-demetylaation kautta 3-metoksimorfinaaniksi CYP3A4:n vaikutuksesta. CYP2C9 ja CYP2C19 avustavat hajotusta.[3] CYP3A4 hajottaa dekstrorfaania ja CYP2D6 3-metoksimorfinaania edelleen 3-hydroksimorfinaaniksi. Hajoamatta jäänyt DXM ja sen hajoamistuotteet poistuvat kehosta pääosin munuaisten kautta virtsaan.[30]

CYP2D6 on ihmisissä polymorfinen eli siitä on useita entsyymimuotoja, joista osa on keskivertoa vähemmän hajotuskykyisiä. Heikkoa CYP2D6-hajotuskykyä on valkoihoisista noin 3–10 prosentilla sekä noin prosentilla japanilaisista ja kiinalaisista.[35] Heillä DXM:n lääkevaikutus kestää tavallista pitempään. Vaikutus pitenee myös käyttämällä samanaikaisesti kinidiiniä, joka estää kilpailevasti DXM:n CYP2D6 välitteistä hajoamista.[22]

Päihdekäytön dissosiatiiviset vaikutukset saa aikaan pääosin dekstrorfaani.[36] Siksi nopeat CYP2D6 metabolisoijat (keihin valtaväesto kuuluu) saavat voimakkaampia ja nopeampia vaikutuksia DXM:n päihdekäytöstä.[30]

Greippi tai greippimehu vaikuttaa useiden eri lääkkeiden vaikutuksen kestoon ja voimakkuuteen, myös DXM:n. Greipin eri aineet salpaavat entsyymeitä CYP1A2, CYP2C9 ja CYP2D6.[37] Erityisesti CYP2D6:n salpaus voi hidastaa DXM:n metabolisoitumista dekstrorfaaniksi, jolloin DXM:n vaikutukset voivat pidentyä, mutta ainakaan DXM:n lääkekäytön annoksissa (noin 30 mg) vaikutus ei todennäköisesti ole merkittävää.[38] Greipin CYP2D6 salpaavia aineita ovat furokumariinit kuten paradisiini A, 6',7'-dihydroksibergamottiini, bergamottiini, bergaptoli ja geranyylikumariini.[37] Muita aineita ovat naringiini ja naringeniini, jotka salpaavat ainakin CYP3A4:ää.[34]

Vaikutusmekanismi, reseptori- ja kanavasitoutuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DXM ja ensisijaisesti sen dekstrorfaani-hajoamistuote ovat ei-kilpailevia NMDA-reseptorin salpaajia eli antagonisteja. Salpaajat sitoutuvat NMDA-reseptorin kalsiumionikanavaan estäen kalsiumionien virran sen lävitse. Virtaus estyy lähinnä ulkoa sisään, eli solujen kalsiumionipitoisuus pienene salpaajien vaikutuksesta. Solunsisäiset ionit kiihdyttävät muun muassa hermosolujen välistä viestintää. DXM estää siten tätä kiihdyttävää vaikutusta[39] ja tästä sen päihdekäytön dissosiatiiviset vaikutukset johtuvat.[30]

DXM voi myös suojata hermostoa sen erittämältä hermotoimintaa kiihdyttävältä glutamaatilta, joka on NMDA-reseptorien aktivoija eli agonisti. Glutamaatti toimii hermosoluja tappavana eksitotoksiinina tilanteissa joissa sitä vapautuu liikaa, kuten aivoverenvuodossa tai vakavassa epileptisessä kohtauksessa. Agonistinen glutamaatti lisää hermosoluihin päätyvää kalsiumia, joka näissä sisällä ollessaan on liikamäärin eksitoksista. Antagonistinen DXM vähentää kalsiumin määrää, johon sen hermosuojaus perustuu.[40]

DXM:n yskää hillitsevää mekanismia ei tunneta tarkkaan, mutta vaikutus voi johtua DXM:n ja dekstrorfaanin aktivoivasta sitoutumisesta (agonismista) sigma-reseptoreihin, erityisesti σ1-reseptoriin.[41][39]

DXM ja dekstrorfaani sitoutuvat merkittävästi myös muihin reseptoreihin. Ne ovat muun muassa serotoniini- ja norepinefefriinitransportterien (SERT ja NET) estäjiä ja toimivat siten serotoniinin ja norepinefriinin takaisinoton estäjinä (SNRI). DXM voisi siten toimia ketamiinin kaltaisesti nopeavaikutteisena masennuslääkkeenä.[39]

DXM:n aiheuttama aivovaurio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DXM:n ja muiden NMDA-reseptoriantagonistien kuten ketamiinin päihdekäyttöön liittyy ehkä Olneyn leesioiksi kutsuttujen aivovaurioiden muodostumisriski.[42] Se, että ilmeneekö vaurioita ihmisillä DXM:ää käytettäessä, on kiistanalaista.[43] DXM:n jatkuvan annostelun vaikutukset eläimiinkin kuten rottiin ovat olleet ristiriitaisia: osa tutkimuksista on havainnut vaurioita[44] ja osa ei ole.[45]

Huomiot ja lääkkeiden yhteisvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DXM:ää voidaan käyttää yskän hillintään suositelluin annoksin raskauden aikana tilapäisesti ja samoin annoksin voidaan myös ajaa autoa tai käyttää tarkkuutta vaativia koneita,[16] sitä ei näin ollen luokitella PKV-lääkkeeksi.

DXM voi lisätä histamiinin vapautumista, mikä tulee ottaa huomioon hoidettaessa atooppisia lapsia.[18]

DXM:ää sisältäviä lääkkeitä ei tule missään tapauksessa käyttää jos viimeisen kahden viikon aikana on käytetty MAO-estäjiä (mm. linetsolidi, moklobemidi, selegiliini).[18] Yhteiskäyttö SSRI-lääkkeiden (mm. fluoksetiini) kanssa on myös vaarallista. MAO-estäjät ja SSRI:t yhteiskäytössä DXM:n kanssa lisäävät riskiä saada serotoniinioireyhtymä.[29] Yhteiskäyttö tiettyjen sydänlääkkeiden (kinidiini, amiodaroni, flekainidi, propafenoni), tioridatsiinin (psykoosilääke), terbinafiinin (sienilääke), linetsolidin (antibiootti), metadonin (kipulääke), sinakalseetin (lisäkilpirauhasen häiriöiden hoitoon),[18] alkoholin, litiumsuolojen, trisyklisten masennuslääkkeiden, petidiinin, MDMA:n, tryptofaanin ja mäkikuisman kanssa voi olla vaarallista. CYP2D6-entsyymin välityksellä hajoavien aineiden (mm. bupropioni) yhteiskäyttö DXM:n kanssa (joka hajoaa saman entsyymin avulla) on vaarallista. Lisäksi sekakäyttö toisten NMDA-estäjien (mm. memantiini) kanssa on riskialtista.[29]

DXM yskänlääkkeisiin voi olla Suomessa sekoitettuna efedriiniä tai salbutamolia. Nämä ja muut aineet voivat päihdekäytössä aiheuttaa haittavaikutuksia, jotka voivat olla vaarallisempia kuin DXM:n aikaan saamat vaikutukset.[29]

Pieni vähemmistö ihmisistä on DXM:lle yliherkkiä, jolloin normaali päihdekäytössä otettu annos voi olla hengenvaarallinen.[11]

Greippi tai greippimehu saattaa pidentää DXM:n vaikutusta (katso metabolia).[37]

Hyvin harvinaisissa tapauksissa HBr DXM:n käyttö voi aiheuttaa bromismia[46] eli neurotoksisen bromin kehoon kertymiseen liittyviä pääosin hermostollisia oireita.[30]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ DXM on yhdenarvoinen emäs: Sitruunahappo on kolmenarvoinen happo: Yksi sitraatti sitoo kolme protonoitua DXM-molekyyliä:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pubchem: Dextromethorphan pubchem.ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 20.3.2018. (englanniksi)
  2. ↑ B. Kukanich, M. G. Papich: Plasma profile and pharmacokinetics of dextromethorphan after intravenous and oral administration in healthy dogs. Journal of Veterinary Pharmacology and Therapeutics, lokakuu 2004, 27. vsk, nro 5, s. 337–341. PubMed:15500572 doi:10.1111/j.1365-2885.2004.00608.x ISSN 0140-7783 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ a b R Abdul Manap, C E Wright, A Gregory, A Rostami-Hodjegan, S T Meller, G R Kelm: The antitussive effect of dextromethorphan in relation to CYP2D6 activity. British Journal of Clinical Pharmacology, syyskuu 1999, 48. vsk, nro 3, s. 382–387. PubMed:10510150 doi:10.1046/j.1365-2125.1999.00029.x ISSN 0306-5251 Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ a b c Balminil DM, Benylin DM (dextromethorphan) dosing, indications, interactions, adverse effects, and more. reference.medscape.com. Viitattu 20.3.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b O'Neil, Maryadele J.: The Merck index : an encyclopedia of chemicals, drugs, and biologicals., s. 535. Cambridge, UK: Royal Society of Chemistry, 2013. OCLC: 824530529 ISBN 9781849736701
  6. ↑ Jasbir D. Upadhyaya, Nisha Singh, Anurag S. Sikarwar, Raja Chakraborty, Sai P. Pydi, Rajinder P. Bhullar: Dextromethorphan Mediated Bitter Taste Receptor Activation in the Pulmonary Circuit Causes Vasoconstriction. PLoS ONE, 23.10.2014, 9. vsk, nro 10. PubMed:25340739 doi:10.1371/journal.pone.0110373 ISSN 1932-6203 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ Haynes, William M.: ”3”, CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 144. (95. painos) Hoboken: CRC Press, 2014. OCLC: 908078665 ISBN 9781482208689
  8. ↑ Dextromethorphan hydrobromide sigmaaldrich.com. Viitattu 20.3.2018. (englanniksi)
  9. ↑ a b Reference Tables: Description and Solubility - D pharmacopeia.cn. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  10. ↑ Hamilton Morris, Jason Wallach: From PCP to MXE: a comprehensive review of the non-medical use of dissociative drugs. Drug Testing and Analysis, heinäkuu 2014, 6. vsk, nro 7-8, s. 614–632. PubMed:24678061 doi:10.1002/dta.1620 ISSN 1942-7611 Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ a b c Netissä ohjeet: Yskänlääkkeestä saa uuttamalla huumetta Helsingin Sanomat 5.6.2008.
  12. ↑ Barry K. Logan, Gary Goldfogel, Rebecca Hamilton, James Kuhlman: Five deaths resulting from abuse of dextromethorphan sold over the internet. Journal of Analytical Toxicology, maaliskuu 2009, 33. vsk, nro 2, s. 99–103. PubMed:19239735 ISSN 0146-4760
  13. ↑ Tuttu yskänlääke Fimean erikoistarkkailussa – nuoret sekoittavat aineella päänsä mtv.fi. Arkistoitu Viitattu 24.1.2018.
  14. ↑ Huumeena käytetyn lääkeaineen myynti jatkuu yskänlääkkeissä ts.fi. Arkistoitu 12.3.2018. Viitattu 19.3.2018.
  15. ↑ Läkemedelsverket: DXM får inte säljas i Sverige - Läkemedelsverket lakemedelsverket.se. Arkistoitu 11.3.2018. Viitattu 19.3.2018. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b c Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot, ATC-koodi R05DA09 Fimea. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 5.11.2017.
  17. ↑ Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot, ATC-koodi R05FA02 Fimea. Arkistoitu Viitattu 5.11.2017.
  18. ↑ a b c d e Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle, Resilar 3 mg/ml oraaliliuos spcam.orion.fi. Arkistoitu Viitattu 24.1.2018.
  19. ↑ Alyn Morice, Peter Kardos: Comprehensive evidence-based review on European antitussives. BMJ Open Respiratory Research, 5.8.2016, 3. vsk, nro 1. PubMed:27547407 doi:10.1136/bmjresp-2016-000137 ISSN 2052-4439 Artikkelin verkkoversio.
  20. ↑ Donald C. Bolser: Cough Suppressant and Pharmacologic Protussive Therapy. Chest, tammikuu 2006, 129. vsk, nro 1 Suppl, s. 238S–249S. PubMed:16428717 doi:10.1378/chest.129.1_suppl.238S ISSN 0012-3692 Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Nuedexta, dekstrometorfaani/kinidiini 2013. European Medicines Agency. Arkistoitu Viitattu 25.1.2018.
  22. ↑ a b Martin Paspe Cruz: Nuedexta for the Treatment Of Pseudobulbar Affect. Pharmacy and Therapeutics, kesäkuu 2013, 38. vsk, nro 6, s. 325–328. PubMed:23946627 ISSN 1052-1372 Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ Nick Zagorski: FDA Approves Rapid-Acting Oral Antidepressant. Psychiatric News, 24.10.2022. doi:10.1176/appi.pn.2022.11.11.13 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  24. ↑ Susan J. Keam: Dextromethorphan/Bupropion: First Approval. CNS Drugs, 27.10.2022, 36. vsk, nro 11, s. 1229–1238. doi:10.1007/s40263-022-00968-4 ISSN 1172-7047 Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Brian McCarthy, Hannah Bunn, Morgan Santalucia, Charlotte Wilmouth, Andrew Muzyk, Colin M. Smith: Dextromethorphan-bupropion (Auvelity) for the Treatment of Major Depressive Disorder. Clinical Psychopharmacology and Neuroscience, 17.7.2023, 21. vsk, nro 4, s. 609. PubMed:37859435 doi:10.9758/cpn.23.1081 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  26. ↑ For Major Depressive Disorder (MDD) - AUVELITY (dextromethorphan-bupropion) www.auvelity.com. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)
  27. ↑ a b Erowid DXM Vault: Basics erowid.org. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  28. ↑ Erowid DXM Vault : Effects erowid.org. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  29. ↑ a b c d e f Dekstrometorfaani (DXM) päihdelinkki.fi. 13.6.2014. Arkistoitu Viitattu 24.1.2018.
  30. ↑ a b c d e f Jarrett M Burns, Edward W Boyer: Antitussives and substance abuse. Substance Abuse and Rehabilitation, 6.11.2013, nro 4, s. 75–82. PubMed:24648790 doi:10.2147/SAR.S36761 ISSN 1179-8467 Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ a b c Erowid DXM Vault : Dosage erowid.org. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  32. ↑ DXM Tips and Tricks lycaeum.org. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  33. ↑ Erowid DXM Vault : DXM FAQ - Chemistry and Extraction erowid.org. Arkistoitu Viitattu 10.12.2017.
  34. ↑ a b Katja Strauch, Ursula Lutz, Nataly Bittner, Werner K. Lutz: Dose-response relationship for the pharmacokinetic interaction of grapefruit juice with dextromethorphan investigated by human urinary metabolite profiles. Food and Chemical Toxicology, elokuu 2009, 47. vsk, nro 8, s. 1928–1935. PubMed:19445995 doi:10.1016/j.fct.2009.05.004 ISSN 1873-6351 Artikkelin verkkoversio.
  35. ↑ Anna Wojtczak, Mariola Rychlik-Sych, Eliza Krochmalska-Ulacha, Jadwiga Skretkowicz: CYP2D6 phenotyping with dextromethorphan. Pharmacological reports, marraskuu 2007, 59. vsk, nro 6, s. 734–738. PubMed:18195464 ISSN 1734-1140 Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ Robert N. Pechnick, Russell E. Poland: Comparison of the effects of dextromethorphan, dextrorphan, and levorphanol on the hypothalamo-pituitary-adrenal axis. The Journal of Pharmacology and Experimental Therapeutics, toukokuu 2004, 309. vsk, nro 2, s. 515–522. PubMed:14742749 doi:10.1124/jpet.103.060038 ISSN 0022-3565 Artikkelin verkkoversio.
  37. ↑ a b c B. Girennavar, G. K. Jayaprakasha, B. S. Patil: Potent inhibition of human cytochrome P450 3A4, 2D6, and 2C9 isoenzymes by grapefruit juice and its furocoumarins. Journal of Food Science, lokakuu 2007, 72. vsk, nro 8, s. C417–421. PubMed:17995595 doi:10.1111/j.1750-3841.2007.00483.x ISSN 1750-3841 Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ Andrew K. L. Goey, Irma Meijerman, Jos H. Beijnen, Jan H. M. Schellens: The effect of grape seed extract on the pharmacokinetics of dextromethorphan in healthy volunteers. European Journal of Clinical Pharmacology, marraskuu 2013, 69. vsk, nro 11, s. 1883–1890. PubMed:23881421 doi:10.1007/s00228-013-1558-9 ISSN 1432-1041 Artikkelin verkkoversio.
  39. ↑ a b c Linda Nguyen, Kelan L. Thomas, Brandon P. Lucke-Wold, John Z. Cavendish, Molly S. Crowe, Rae R. Matsumoto: Dextromethorphan: An update on its utility for neurological and neuropsychiatric disorders. Pharmacology & Therapeutics, maaliskuu 2016, nro 159, s. 1–22. PubMed:26826604 doi:10.1016/j.pharmthera.2016.01.016 ISSN 1879-016X Artikkelin verkkoversio.
  40. ↑ Benfang Pu, Yonghua Xue, Qingming Wang, Chunhui Hua, Xinyuan Li: Dextromethorphan provides neuroprotection via anti-inflammatory and anti-excitotoxicity effects in the cortex following traumatic brain injury. Molecular Medicine Reports, syyskuu 2015, 12. vsk, nro 3, s. 3704–3710. PubMed:26004757 doi:10.3892/mmr.2015.3830 ISSN 1791-3004 Artikkelin verkkoversio.
  41. ↑ Claire Brown, Malika Fezoui, William M Selig, Carl E Schwartz, James L Ellis: Antitussive activity of sigma-1 receptor agonists in the guinea-pig. British Journal of Pharmacology, tammikuu 2004, 141. vsk, nro 2, s. 233–240. PubMed:14691051 doi:10.1038/sj.bjp.0705605 ISSN 0007-1188 Artikkelin verkkoversio.
  42. ↑ J. W. Olney, J. Labruyere, M. T. Price: Pathological changes induced in cerebrocortical neurons by phencyclidine and related drugs. Science, 16.6.1989, 244. vsk, nro 4910, s. 1360–1362. PubMed:2660263 doi:10.1126/science.2660263 ISSN 0036-8075 Artikkelin verkkoversio.
  43. ↑ Jansen, Karl: Ketamine: dreams and realities, s. 240. Sarasota, FL: Multidisciplinary Association for Psychedelic Studies, 2004. OCLC: 537443502 ISBN 0966001974 Teoksen verkkoversio.
  44. ↑ K. Hashimoto, S. Tomitaka, N. Narita, Y. Minabe, M. Iyo, S. Fukui: Induction of heat shock protein HSP-70 in rat retrosplenial cortex following administration of dextromethorphan. Environmental Toxicology and Pharmacology, 15.7.1996, 1. vsk, nro 4, s. 235–239. PubMed:21781688 doi:10.1016/1382-6689(96)00016-6 ISSN 1382-6689 Artikkelin verkkoversio.
  45. ↑ R. D. Carliss, A. Radovsky, C. P. Chengelis, T. P. O'Neill, D. L. Shuey: Oral administration of dextromethorphan does not produce neuronal vacuolation in the rat brain. Neurotoxicology, heinäkuu 2007, 28. vsk, nro 4, s. 813–818. PubMed:17573115 doi:10.1016/j.neuro.2007.03.009 ISSN 0161-813X Artikkelin verkkoversio.
  46. ↑ Y. Y. Ng, W. L. Lin, T. W. Chen, B. C. Lin, S. H. Tsai, C. C. Chang: Spurious hyperchloremia and decreased anion gap in a patient with dextromethorphan bromide. American Journal of Nephrology, 1992, 12. vsk, nro 4, s. 268–270. PubMed:1481876 ISSN 0250-8095 Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dekstrometorfaani.
Psykoaktiiviset aineet farmakologisen luokituksen mukaan järjestettynä
Kaavio Selitteet


Primääriset ryhmät
  •   Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.
  •   Depressanttivaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.
  •   Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla.
  •   Antipsykoottiset ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla.
Sekundaariset ryhmät
  •   Stimulanttien ja psykedeelisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus.
  •   Depressanttien ja dissosiatiivisten hallusinogeenien limittyminen – Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressoiva vaikutus.
  •   Stimulanttien ja antipsykoottien limittyminen – Modernit ei-väsyttävät masennuslääkkeet.
  •   Depressanttien ja antipsykoottien limittyminen – Vanhemmat väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit.
Tertiääriset ryhmät
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja depressanttien limittyminen – Esimerkki: nikotiinilla on molempien vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen – Esimerkki: THC:llä on kaikkien kolmen ryhmän vaikutuksia.
  •   Stimulanttien, antipsykoottien ja hallusinogeenien limittyminen – empatogeenit eli entaktogeenit.
  •   Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen.
Kvartääriryhmä
  •   Kaikkien neljän luokan limittyminen (stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit) – Kannabis sisältää sekä THC:tä että CBD:tä ja sillä on kaikkien luokkien vaikutuksia. Luokitus kallistuu hallusinogeeneihin, koska THC on kannabiksen tärkein vaikuttava aine.
DXM ja sen kaltaiset morfaanit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dekstrometorfaani&oldid=22309887”