Perfenatsiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Perfenatsiini
Perfenatsiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
2-[4-[3-(2-kloori-10H-fenotiatsin-10-yyli)propyyli]piperatsin-1-yyli]etanoli
Tunnisteet
CAS-numero 58-39-9
ATC-koodi N05AB03
PubChem CID 4748
DrugBank APRD00429
Kemialliset tiedot
Kaava C21H26N3ClOS 
Moolimassa 403,97
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 40 %
Metabolia Maksa
Puoliintumisaika 8–12 (enintään 20) tuntia
Ekskreetio Sappi
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

(Annettava vain jos ehdottomasti tarpeen raskausoksentelun hoidossa.)

Reseptiluokitus

reseptivalmiste (FI)
RX-medication-only

Antotapa Oraalinen, lihasinjektio

Perfenatsiini on ensimmäisen polven psykoosilääkkeisiin kuuluva[1] fenotiatsiinijohdannainen, jota käytetään pitkäaikaisten psykoosien sekä muiden tuskaisuutta ja ahdistusta aiheuttavien psyykkisten häiriöiden hoitoon.[2] Vanhoista tyypillisistä neurolepteistä erityisesti juuri perfenatsiini on edelleen käytössä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä myös Japanissa. [3]

Käyttökohteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Perfenatsiini on ensimmäisen polven psykoosilääke, jota käytetään lievittämään psykoosin oireita, kuten aisti- ja ajatusharhoja sekä rauhoittamaan. Perfenatsiinilla hoidetaan ja ehkäistään myös vaikeita pahoinvointi- ja oksennustiloja.[4]

Yhdistelmälääkkeenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä masennuslääke amitriptyliinin kanssa perfenatsiinia voidaan käyttää vähentämään tuskaa ja masennusta sekä nostamaan mielialaa.[5] Yhdistelmälääkkeitä tulisi kuitenkin käyttää harkiten, ja masennuksen hoidossa perfenatsiinin käyttö tulisi lopettaa tilanteen niin salliessa. Perfenatsiinilla ei itsessään ole masennusta lievittävää vaikutusta.

Joidenkin tutkimusten mukaan psykoottisesta masennuksesta kärsivien potilaiden hoidossa perfenatsiinin käyttö yhdessä fluoksetiinin kanssa on vaikuttanut hyvin lupaavalta siitäkin huolimatta, että fluoksetiini vaikuttaa perfenatsiinin aineenvaihduntaan nostamalla sen pitoisuutta verinesteessä ja pidentämällä puoliintumisaikaa. Yhdistelmälääkkeessä perfenatsiini hillitsee fluoksetiinin aiheuttamaa pahoinvointia ja fluoksetiinin käytön alussa esiintyvää kiihtymystä.

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvin yleisiä haittavaikutuksia (yli 10 %:lla käyttäjistä) ovat verenkuvan muutokset eli valkosolujen runsaus tai vähäisyys.[4]

Yleisiä haittoja (1−9 %:lla käyttäjistä) ovat seuraavat ekstrapyramidaalioireet: äkilliset lihasten liikehäiriöt, motorinen levottomuus kuten kyvyttömyys pysyä paikoillaan; parkinsonismi (esim. vapina ja lihasjäykkyys), pakkoliikkeet ja suun ympäristön vapina. Yhtä yleisiä ovat kuukautishäiriöt, rintojen kasvu sekä naisilla että miehillä ja rintojen arkuus, ruokahalun muutokset ja painon vaihtelu, väsymys etenkin alussa, alentunut verenpaine ja iho-oireet, kuten nokkos- tai muu ihottuma, kutina ja valoyliherkkyys.[4]

Perfenatiini voi joskus aiheuttaa katatonisen tilan, johon liittyy vakavia ekstrapyramidaalioireita, kuten parkinsonismia tai lihasten nykimistä. Haittavaikutuksia helpotetaan joko lopettamalla perfenatsiinilääkitys, tai vaimentamalla sivuvaikutuksia antikolinergisella tai bentsodiatsepiinilääkityksellä, tai sähköhoidolla.[6]

Kuten muidenkin antipsykoottisten lääkkeiden kohdalla, lääkkeen pitkä-aikaisen, korkea-annoksisen käytön on osoitettu johtavan kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen ja aivovaurioihin.[7]

Silmän ja verkkokalvojen vahingoittumista ei ole toistaiseksi havaittu, mutta viherkaihin paheneminen on mahdollista.

Kuten muiden perinteisten antipsykoottien käytössä, positiivisten oireiden (kiihtyneisyys, vainoharhaisuus, hallusinaatiot ja harhaluulot) tukahtuminen on paljon selvempää kuin negatiivisten oireiden (esimerkiksi emotionaalinen ja sosiaalinen syrjäänvetäytyminen) korjaantuminen.

Pahoinvointia ja huimausta ehkäisevät vaikutukset voivat vaikeuttaa diagnoosin tekemistä aivovauriotapauksissa.

Perfenatsiini on viisi kertaa tehokkaampaa kuin klooripromatsiini, jolla jo on voimakkaita sivuvaikutuksia.[8] Vartiainen esittää teoksessaan antipsykoottisen tehon samoissa lääkeaineissa olevan 6-kertaisena, ja perfenatsiinin myrkyllisyyden puolittuneen verrokkiinsa, siis klooripromatsiiniin nähden.[9]

Perfenatsiini voi kasvattaa diabeetikoiden insuliinintarvetta.lähde?

Yhteisvaikutuksena syntyvät haitat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perfenatsiini voimistaa muiden aineiden, kuten alkoholin, masennuslääkkeiden, unilääkkeiden ja antihistamiinien, keskushermostoa lamaavaa vaikutusta. Essitalopraamia tai sitalopraamia ei suositella käytettäväksi perfenatsiinin kanssa, johtuen siitä että nämä lääkkeet aiheuttavat haitallisia yhteisvaikutuksia.[10] [11] Perfenatsiinia saaville potilaille adrenaliini saattaa aiheuttaa verenpaineen laskua. Tupakointi voi nopeuttaa perfenatsiinin poistumista elimistöstä ja alentaa sen pitoisuutta verinesteessä.[12]

Matolääkkeenä käytettävä piperatsiini saattaa voimistaa perfenatsiinin ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia. Antibioottina käytettävän streptomysiinin haitalliset hermomyrkkyvaikutukset saattavat peittyä perfenatsiinin huimausta estävän vaikutuksen takia.lähde?

Fluoksetiini nostaa perfenatsiinin verinestepitoisuutta ja pidentää sen puoliintumisaikaa. Kaikki psykoosilääkkeet saattavat aiheuttaa tramadolin kanssa käytettyinä kouristelua.lähde?

Perfenatsiinin yliannostuksen hengenvaarallisena rajana pidetään määrää 800 mg. Muut samansuuntaisesti vaikuttavat lääkkeet madaltavat hengenvaarallisuuden rajaa. Amitriptyliini on yksi tällainen lääkeaine, jota myös Pertriptylissä esiintyy.[13]

Imeytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perfenatsiini on keskivahva psykoosilääke.[14][15] Antipsykoottiselta lääkevaikutukselta 8 milligrammaa perfenatsiinia vastaa 100 milligrammaa klooripromatsiinia.[16]

Perfenatsiini imeytyy suun kautta 40 %:sti ja sen puoliintumisaika on 8–12 tuntia. Annostelu tapahtuu yleensä kaksi tai kolme kertaa päivässä. 1/3 voidaan antaa aamulla ja 2/3 nukkumaanmenon yhteydessä, jotta sivuvaikutuksina tulevat alentunut verenpaine ja rauhoittava vaikutus ajoittuvat enimmäkseen yöaikaan.[13]

Kauppanimiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Suomeen tuoduista lääkeainevalmisteista oli myyntinimeltään Trilafon.[17] Perfenatsiinia myydään Suomessa kauppanimillä Peratsin ja Pertriptyl, joista jälkimmäinen on tablettimuotoinen yhdistelmävalmiste, sisältäen perfenatsiinin ohella amitriptyliinia.[18] Peratsinia myydään tabletteina, depottabletteina sekä lihakseen pistettävinä ruiskeina.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sami Anttila: Psykoosilääkkeistä – neuroleptit yleislääkärin työssä (Tärkein jako perinteiset ja atyyppiset) Sami Anttila, kotisivu. Arkistoitu 17.1.2008. Viitattu 20.1.2008.
  2. ↑ 3099 S -Perfen S -Perfenatsiini Vaasan Keskussairaalan laboratorio-ohjekirja. 9.6.2007. Viitattu 20.1.2008.
  3. ↑ Benno Hartung, Stephanie Sampson, Stefan Leucht: Perphenazine for schizophrenia ncbi.nlm.nih.gov. 6.3.2015. doi:10.1002/14651858.CD003443.pub3 Viitattu 21.5.2024. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - PERATSIN tabletti, päällystetty 2 mg, 4 mg, 8 mg (ORION PHARMA) www.laakeinfo.fi. Viitattu 4.6.2016.
  5. ↑ Lääkeinfo.fi - lääkevalmisteiden pakkausselosteet - PERTRIPTYL tabletti, kalvopäällysteinen 2/25 mg, 4/25 mg (ORION PHARMA) www.laakeinfo.fi. Viitattu 4.6.2016.
  6. ↑ www.duodecimlehti.fi - UUSIN NUMERO www.duodecimlehti.fi. Viitattu 4.6.2016.
  7. ↑ Breggin, P: Brain disabling treatments in psychiatry, s. 320. Springer Publishing Company, 2007. ISBN 082612934X Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Vartiainen, Ilmari: Lääkeaineoppi, SHKS/WSOY, Porvoo-Helsinki, 1960 (s. 77)
  10. ↑ Escitalopram Orion pakkausseloste laakeinfo.fi. 15.12.2021. Viitattu 26.4.2024.
  11. ↑ Perphenazine drug interactions - drugs.com drugs.com. Viitattu 26.4.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Valmisteyhteenveto (4.5. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset) 20.2.2003. Lääkelaitos. Arkistoitu 22.9.2007. Viitattu 20.1.2008.
  13. ↑ a b http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/6/471126.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Ascher-Svanum H, Zhu B, Faries D, Landbloom R, Swartz M, Swanson J: Time to discontinuation of atypical versus typical antipsychotics in the naturalistic treatment of schizophrenia. BMC Psychiatry, 2006, 6. vsk, s. 8. PubMed:16504026 PubMed Central:1402287 doi:10.1186/1471-244X-6-8
  15. ↑ Freudenreich, Oliver: ”Treatment of psychotic disorders”, Psychotic disorders, s. 88. Practical Guides in Psychiatry. Lippincott Williams & Wilkins, 2007. ISBN 978-0-7817-8543-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 22.6.2009).
  16. ↑ Achté & Tamminen: Psykiatrian Käsikirja, Recallmed, 1998, Jyväskylä (s. 340)
  17. ↑ Vartiainen, Ilmari: Lääkeaineoppi, SHKS/WSOY, Porvoo-Helsinki, 1960 (s. 77)
  18. ↑ Martti Teikari (suom. toim.): Skitsofrenian lääkehoito (PDF) (Johtopäätöksiä. Taulukko 1.) Finohta. Syyskuu 2000. FinOHTA Julkaisut. Arkistoitu 15.7.2007. Viitattu 20.1.2008.
  19. ↑ Peratsin (Lääkemuoto) Terveyskirjasto. 3.6.2004. Duodecim. Viitattu 20.1.2008.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Antipsykootit (
)
Butyrofenonijohdokset
Fentiatsiinijohdokset
Muut tyypilliset antipsykootit
Toisen sukupolven antipsykootit
Kolmannen sukupolven antipsykootit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Perfenatsiini&oldid=22400042”