Epilepsia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Epilepsia
Yleistynyt 3 Hz piikki.
Yleistynyt 3 Hz piikki.
Ala neurologia
Syyt poikkeava aivosähkötoiminta
Oireet tajuttomuus-kouristuskohtaukset, tajunnan hämärtymiskohtaukset
Esiintyvyys n. 1 %
Hoito lääkkeet, vagusstimulaattori, ketogeeninen ruokavalio, leikkaus
Luokitus
ICD-10 G40-G41
ICD-9 345
MedlinePlus 000694
MeSH D004827
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Epilepsia on krooninen neurologinen sairaus, jolle on tunnusomaista toistuvat, ennalta arvaamattomat epileptiset kohtaukset.

Epilepsiakohtaus johtuu aivoihin tulleesta hallitsemattomasta sähköisestä purkauksesta[1]. Epileptinen kohtaus saattaa levitä pahimmassa tapauksessa koko aivojen alueelle. Epilepsiaa tavataan myös eläimillä[2].

Joka kymmenes suomalainen saa yksittäisen epileptisen kohtauksen kerran elämänsä aikana, mutta yksittäinen kohtaus ei yleensä riitä tautidiagnoosiin. Yksittäinen kouristelukohtaus voidaan periaatteessa aikaansaada kenelle tahansa.[1].

Epileptinen kohtaus on yleisin aivokasvaimen aiheuttama alkuvaiheen oire, jota esiintyy puolella aivokasvainpotilaista[3].

Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan epilepsia on yksi tärkeimmistä vakavista aivosairauksista ja muodostaa noin prosentin sairauksien maailmanlaajuisesta sairaustaakasta. Suomessa epilepsiasta kärsii noin yksi prosentti koko väestöstä eli noin 56 000,[4] joista lapsia noin 4 000–5 000[5]. Suomessa on toiminut vuodesta 1969 lähtien epilepsiapotilaiden ja heidän omaistensa etuja ajava valtakunnallinen Epilepsialiitto.

Epilepsiaa tutkiva tieteenala on epileptologia.[6]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epilepsia voidaan luokitella

  • sairauden aiheuttajan mukaan
  • oireiden mukaan
  • aivoissa olevien kohtauksen aiheuttajien sijainnin mukaan
  • oireyhtymän mukaan (esimerkiksi myoklonusepilepsia, kuten Unverricht-Lundborgin tauti)
  • kohtauksia aiheuttavien tilanteiden mukaan.

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häiriö aivojen hermosolujen sähköisessä toiminnassa voi johtua aivokuoren kehityshäiriöstä, aivojen rakennevauriosta, aineenvaihduntahäiriöstä tai tulehduksesta[1].

Muita syitä ovat aivosolujen vaurioituminen, geneettisestä aivosolujen toimintahäiriö ja aivokasvain. Aivosolujen vaurioituminen on voinut tapahtua esimerkiksi sikiöaikana tai synnytyksessä. Aivosolut ovat voineet tietyllä aivojen alueella kehittyä tai järjestyä toisiinsa nähden poikkeavasti. Myös alkoholin liikakäyttö saattaa aiheuttaa epileptisiä kohtauksia. Jos taustalla ei ole aivovammaa tai runsasta alkoholinkäyttöä, noin viidenneksellä aikuisiällä alkaneista epileptisistä kohtauksista kärsivillä löytyy aivon tai keskushermoston syöpä.[3].

Epilepsia voi olla myös seurausta päähän kohdistuneesta voimakkaasta, usein tajuttomuuteen johtavasta iskusta.[7] Myös aivokasvaimet, aivoverisuonimuutokset, aivoveren­kiertohäiriöt, hydrokefalia tai aineenvaih­dunnan häiriöt voivat olla epilepsian syynä.[8][9][10]

Valvominen, stressi, päihteiden tai lääkkeiden käyttö, tulehdustila ja vilkkuvat valot altistavat epileptisille kohtauksille.[1]

On olemassa viitteitä siitä, että epilepsia olisi yhteydessä autismin kirjon genotyyppeihin. Epilepsia on tavallista yleisempää autisteilla[11] ja epilepsiaa sairastavilta löytyy selvästi muuta väestöä enemmän Aspergerin ja Kannerin oireyhtymään viittaavia oireita[12].

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epileptinen kohtaus kestää sekunneista useisiin minuutteihin. Kohtausten tyyppi vaihtelee paljon ihmisten välillä. Kohtaukset ilmenevät useimmin muutaman sekunnin mittaisina toimintojen pysähtymisinä tai toimintakyvyn alentumina. Vakavammissa tapauksissa oireita ovat esimerkiksi kaatuminen, koko vartalon ja raajojen kouristelu minuuttien ajan tai kirkuminen. Usein suusta erittyy myös vaahtoa.[13] Joskus epilepsiaa sairastava ihminen voi satuttaa itsensä kohtauksen aikana esimerkiksi kaatuessaan yllättäen.[14]

Jossain tapauksissa epilepsiaa sairastava pystyy muutamia sekunteja tai aikaisemmin ennen kohtausta ennustamaan tapahtuvan, tuntemalla ns. auran (esimerkiksi silmät eivät tottele, silmien ollessa kiinni näkyy erilaisia valoilmiöitä jne). Epilepsiakohtauksen sattuessa kohtausta ei saa estellä. Kohtauksen saaneen päätä pitää suojata. Riski vammautua tai kuolla on merkittävä, kun kohtaus on kestänyt enemmän kuin 30 minuuttia.[15]

Pitkittynyt epileptinen kohtaus eli status epilepticus on hengenvaarallinen tila. Sen kehittymisen riski kasvaa epilepsiakohtauksen kestäessä yli 5 minuuttia. On arvioitu, että noin 30–60 prosenttia status epilepticukseen joutuvista on jo aiemmin todettuja epileptikkoja. Keskimäärin 20 prosenttia status epilepticus -potilaista kuolee kuukauden kuluessa kohtauksen päättymisestä. Kuolleisuus vaihtelee merkittävästi eri ikäryhmien välillä, ja monilla status epilepticukseen joutuneilla on ilmennyt myöhemmin erilaisia jälkioireita. Status epilepticus saattaa ilmetä myös poissaolokohtauksina, jotka kestävät muutamasta tunnista vuorokausiin.[15]

Oireiden laukaisijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireiden laukaiseva tekijä vaihtelee yksilöittäin. Sairauskohtauksen voivat laukaista erilaiset välkkyvät valot tai tietokoneen ruudulla näkyvät graafiset efektit. Japanissa Pokémon-piirrossarjassa ollut graafinen efekti Porygon-jaksossa aiheutti 685 lapselle samanaikaisesti epilepsiakohtauksen. Kaikille soitettiin ambulanssi, mutta vain 150 vietiin sairaalaan. Muut toipuivat ambulanssimatkan aikana. Kaksi lapsista joutui viettämään sairaalassa kaksi viikkoa. Tämän jälkeen Pokémon oli neljän kuukauden ajan tauolla Japanissa.[16]

Epileptiset kohtaukset ovat mahdollisia myös henkilöillä, jotka eivät sairasta epilepsiaa. Tällöin niiden aiheuttajana saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen valvominen, stressi, eräät lääkkeet tai runsas alkoholin kulutus.[8][17][18]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireita voidaan hoitaa lääkkein, vagusstimulaattorilla, ketogeenisen ruokavalion[19] tai toisinaan myös leikkauksen avulla.[8]

Epilepsian lääkehoidossa voidaan oireista riippuen käyttää muun muassa seuraavia lääkkeitä: karbamatsepiini, okskarbatsepiini, valproaatti, pregabaliini, lamotrigiini, gabapentiini, tiagabiini, topiramaatti, levetirasetaami, fenytoiini, klonatsepaami, klobatsaami[20][21][22].

Valtaosa saadaan hoidetuksi lääkkein kohtauksettomiksi. Noin viidesosalle sairastavista lääkkeistä ei ole kuitenkaan apua. Epilepsialääkkeet aiheuttavat lisäksi osalle potilaista esimerkiksi väsymystä, muistivaikeuksia, raivokohtauksia tai käsien tärinää.[23]

Epilepsialääkkeiden on todettu lisäävän myös riskiä saada sydänkohtaus sekä sairastua Alzheimerin tautiin tai muunlaiseen dementiaan[24]. Epilepsialääkkeiden pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa myös hormonitoimintaan, sidekudokseen ja luustoon liittyviä ongelmia[25]. Levetirasetaamin, tiagabiinin, topiramaatin ja vigabatriinin on myös havaittu kolminkertaistavan riskin tehdä itsemurha tai saada itsetuhoisia ajatuksia[26].

Jo 1920-luvulla kehitetty ketogeeninen eli vähähiilihydraattinen dieetti auttaa monia epilepsiapotilaita. Kyseiselle ruokavaliolle siirtyneistä lapsista 10–15 prosentilla kohtaukset loppuvat kokonaan ensimmäisen vuoden aikana ja vähentyvät 90 prosenttia 30 prosentilla.[19] Ketogeenisestä dieetistä on löytynyt myös apu silloin, kun lääkkeet eivät ole auttaneet ollenkaan[27].

Vaikeahoitoisen epilepsian hoidossa on käytössä myös elektroniikkaa. Aivojen sähkötasapainoa tasoittamaan on kehitetty kehoon implantoitava niin sanottu vagusstimulaattori, joka lähettää hetkittäin sähköimpulsseja vagushermoon.[21]

Osaa potilaista voidaan auttaa leikkauksella, jossa kohtauksia aiheuttava aivoalue poistetaan.[8]

Liitännäissairaudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epilepsiaa sairastavilla esiintyy tavallista enemmän psykiatrisia sairauksia[28].

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksittäisen epileptisen kohtauksen jälkeen määrätään Euroopan unionissa 3–6 kuukauden ajokielto, jos tehtyjen selvitysten perusteella epilepsiadiagnoosia ei aseteta, lääkitykselle ei nähdä tarvetta eikä kohtauksen voida arvioida olleen sekundaarinen aivojen sairaudelle tai vammalle. Kohtauksien toistuvuuden tai muiden stabiilien aivosairauksien (esimerkiksi aivoinfarkti tai kontuusioarpi) seurauksena kiellon pituus on 12 kuukautta, ja etenevän aivosairauden löydyttyä kielto on lääkärin harkinnan mukaan tätä pidempi.[29] Kansainvälinen epilepsialiitto eli IBE perustettiin 1961 ja suomalainen Epilepsialiitto 1969.[30]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat kirjalliset kuvaukset epilepsiasta ovat Assyriasta ja Babyloniasta noin vuodelta 2000 eaa. Epilepsiaa pidettiin henkien aiheuttamana sairautena. Ensimmäinen tämän käsityksen kiistänyt henkilö oli Hippokrates.[31]

Antiikin roomalaiset eivät juoneet samasta astiasta, josta epileptikko oli juonut.[32]

Moderni aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viime vuosisadan vaihteessa julkaistun Kodin Lääketieteellisen Käsikirjan mukaan epilepsia voisi johtua itsetyydytyksestä[33].

Epilepsia luokiteltiin psykiatriseksi sairaudeksi vielä 1950-luvulla[34], jolloin epilepsiaa sairastavia saatettiin jopa sulkea laitokseen. Terapeutit väittivät 1950-luvulla parantaneensa epilepsiapotilaita psykoanalyysin avulla[35]. Suomessa epilepsia, joka ei johtunut ulkoisesta syystä, oli vielä 1960-luvulla este avioliitolle, mutta tasavallan presidentti saattoi antaa epileptikolle poikkeusluvan avioliiton solmimiseen.[36][37] Ruotsissa epilepsiaa sairastavat pääsivät naimisiin vain jos suostuivat steriloitaviksi.[38]

Tunnettuja epileptikkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista epileptikoista

Kuuluisista henkilöistä esimerkiksi Paavalin[39] on epäilty sairastaneen epilepsiaa. Fjodor Dostojevskillä oli epilepsia, ja hän käsittelee aihetta useimmissa tunnetuimmista romaaneistaan.[40]

Eläinten epilepsia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Epilepsiaa esiintyy myös eläimillä. Koiralla se on yleisin hermostollinen ongelma, ja sitä on keskimäärin noin yhdellä prosentilla koirista, mutta osuus vaihtelee roduittain ja sukulinjoittain, ja muun muassa suomenpystykorvalla sitä esiintyy keskimääräistä yleisemmin.[41]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Joka kymmenes suomalainen saa elämänsä aikana epileptisen kohtauksen – osaisitko auttaa? mtvuutiset.fi. 13.2.2023. Viitattu 14.2.2023.
  2. ↑ Omaeläinklinikka: Epilepsia koirilla ja kissoilla omaelainklinikka.fi. 7.2.2020. Viitattu 26.7.2023.
  3. ↑ a b Aivokasvaimet ovat yleistyneet – tunnista oireet, päänsärky on hyvin harvoin ainut merkki. 11.12.2019. https://www.is.fi/terveys/art-2000006339683.html
  4. ↑ Vuosikertomus 2015. (Arkistoitu – Internet Archive) Epilepsialiitto
  5. ↑ Lapsen epilepsia. (Arkistoitu – Internet Archive) Epilepsialiitto, viitattu 11.9.2017
  6. ↑ Clinical Epileptology | UEF www.uef.fi. Viitattu 6.2.2019.
  7. ↑ ”Kiitos jokaisesta aamusta” Epilepsialiitto. 15.9.2021. Viitattu 3.8.2023.
  8. ↑ a b c d Atula, Sari: Epilepsia aikuisella Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 5.7.2023.
  9. ↑ Epilepsian aineenvaihdunnalliset syyt | Aivotalo | Terveyskylä.fi terveyskyla.fi. Viitattu 3.8.2023.
  10. ↑ Hydrokefaliaa sairastavien nuorten ennuste ja elämänlaatu duodecimlehti.fi. Viitattu 3.8.2023.
  11. ↑ M. Kielinen (2005) Autism in Northern Finland; A perevalence, follow-up and descriptive study of children and adolescents with autistic disorder. Väitöskirja, sivu 26.
  12. ↑ Research discovers link between epilepsy and autism. 16.5.2013. Bath.ac.uk
  13. ↑ Suositus - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.2.2019.
  14. ↑ Hiltunen - Kälviäinen 2002, s. 79.
  15. ↑ a b Epileptinen kohtaus (pitkittynyt; status epilepticus) - Käypä hoito www.kaypahoito.fi. Viitattu 6.2.2019.
  16. ↑ Packard, M & Ripley Entertaiment Inc. Usko tai älä! Junior Edition. Readme.fi, 2007 ISBN 978-952-5655-34-6
  17. ↑ Neurologiset sairaudet ja alkoholi www.duodecimlehti.fi. Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 6.2.2019.
  18. ↑ Kälviainen, Reetta: Aikuinen ja epilepsia, s. 5. Epilepsialiitto.
  19. ↑ a b John M. Freeman, Eric H. Kossoff, Adam L. Hartman: The Ketogenic Diet: One Decade Later AAP News & Journals (vaatii kirjautumisen)
  20. ↑ Kaikki epilepsialääkkeet - vaikuttavat aineet, annostus ja haittavaikutukset | Terve.fi www.terve.fi. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 27.3.2018.
  21. ↑ a b Eriksson, Kai - Seppälä, Ulla-Maija - Nieminen, Pirkko - Heikkilä, Mirja (toim.): Epilepsian ABC, s. 28. PS-kustannus, 2003. ISBN 952-451-072-3
  22. ↑ Hiltunen, Nina - Kälviäinen, Reetta: Vaikeat epilepsiat, s. 66–67. (Tutkimus vaikeita epilepsioita sairastavista sekä heidän hoito-, tuki- ja palvelutilanteestaan) Epilepsialiitto, 2002. ISBN 952-5387-08-9
  23. ↑ TOPIMAX kapseli, kova 15 mg, tabletti, kalvopäällysteinen 25 mg, 50 mg, 100 mg, 200 mg - Pharmaca Fennica pharmacafennica.fi. Viitattu 13.4.2023.
  24. ↑ Antiepileptic drugs have NO place in Alzheimer’s treatments: Study reveals they cause longer hospital stays in patients. https://www.naturalnews.com/2019-05-19-antiepileptic-drugs-alzheimers-treatments-longer-hospital-stays.html
  25. ↑ Tapani Keränen: Epilepsialääkityksen lopettaminen www.duodecimlehti.fi. 1994. Viitattu 4.9.2021.
  26. ↑ Use of antiepileptic drugs in epilepsy and the risk of self-harm or suicidal behavior. https://www.researchgate.net/publication/45366468_Use_of_antiepileptic_drugs_in_epilepsy_and_the_risk_of_self-harm_or_suicidal_behavior
  27. ↑ Lääkärit suosittelivat karppausta 2-vuotiaalle – auttoi vaikeahoitoiseen epilepsiaan. Yle uutiset 11.9.2017
  28. ↑ Abigail Shegelman, Kathryn A. Carson, Tanya J. W. McDonald, Bobbie J. Henry-Barron, Luisa A. Diaz-Arias, Mackenzie C. Cervenka: The psychiatric effects of ketogenic diet therapy on adults with chronic epilepsy. Epilepsy & Behavior, 1.4.2021, nro 117. PubMed:33610104 doi:10.1016/j.yebeh.2021.107807 ISSN 1525-5050 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  29. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö: Ajoterveysohjeet lääkäreille (sivu 22) stm.fi. 10.6.2013.
  30. ↑ About The International Bureau for Epilepsy (IBE) International Bureau for Epilepsy. Viitattu 11.2.2019. (englanti)
  31. ↑ Abstract www.epilepsybehavior.com. Viitattu 5.7.2023.
  32. ↑ Owsei Temkin: The Falling Sickness: A History of Epilepsy from the Greeks to the Beginnings of Modern Neurology. JHU Press, 1.3.1994. ISBN 978-1-4214-0053-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 5.7.2023). (englanniksi)
  33. ↑ Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta. Siltala 2011. Sivut 184-186.
  34. ↑ Anu Rissanen: Työtä, sokkeja, lääkkeitä. Siilinjärven piirimielisairaala ja potilaiden hoitomuodot vuosina 1926-1959. Liite 2. Sivu 116
  35. ↑ Pieni tietosanakirja, kokonaan uusittu laitos, Otava 1951. Osa III, sivu 593. Toimituskunta Arvi Poijärvi, J.A. Wecksell, R.H.Oittinen ja I.Havu.
  36. ↑ Avioliittolaki (alkuperäinen säädös vuodelta 1929) 12 § finlex.fi.
  37. ↑ Arno Forsius: Eugeniikka saunalahti.fi. Luettu 11.9.2017. Arkistoitu 19.4.2014.
  38. ↑ Kirja: Näin Ruotsin rotuoppi käsitteli suomalaisia ts.fi. 12.1.2015. Arkistoitu 27.5.2018. Viitattu 26.5.2018.
  39. ↑ Epilepsy.com
  40. ↑ Piet H. A. Voskuil: Epilepsy in Dostoevsky's Novels. Literary Medicine: Brain Disease and Doctors in Novels, Theater, and Film, 2013, nro 31, s. 195–214. PubMed:23485902 doi:10.1159/000343236 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  41. ↑ Koiran epilepsia

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Epilepsia&oldid=22751918”