Paroksetiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paroksetiini
Paroksetiini
Paroksetiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(3S,4R)-3-[(2H-1,3-bentsodioksol-5-yylioksi)metyyli]-4-(4-fluorifenyyli)-piperidiini
Tunnisteet
CAS-numero 61869-08-7
ATC-koodi N06AB05
PubChem CID 43815
DrugBank DB00715
Kemialliset tiedot
Kaava C19H20NFO3 
Moolimassa 374.8
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus Täydellinen imeytyminen GI:stä, mutta laaja ensi-vaiheen-metabolisaatio maksassa; maksimikonsentraatio 4.9 (ruoan kanssa) – 6.4 tuntia (paasto)
Metabolia laaja, enimmäkseen hepaattinen
Puoliintumisaika 24 tuntia (vaihteluväli 3–65 tuntia) lähde?
Ekskreetio 66 % virtsa, 37 % sappi
Terapeuttiset näkökohdat
Lupatiedot

US

Raskauskategoria

D(US)

Reseptiluokitus

Reseptivalmiste

Antotapa suun kautta

Paroksetiini (Suomessa valmistenimillä Optipar, Paroxetin Orion ja Seroxat[1]) on selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä (SSRI), jolla lääkitään masennusta, pakko-oireista häiriötä, paniikkihäiriötä, johon liittyy tai ei liity julkisten paikkojen pelko, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä ja traumaperäistä stressireaktiota.[2] Se on todettu tehokkaaksi yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa.[3]

Paroksetiinin määritelty vuorokausiannos (DDD) on 20 mg.[4] Alle 18-vuotiaiden ei tule käyttää paroksetiinia, sillä haittavaikutukset ovat heillä voimakkaampia.[2] Yhdysvaltain oikeusministeriö nosti paroksetiinin kehittäjää Glaxo Smith Klinea vastaan haasteen 2011, koska GSK vastoin teettämiensä lääketestausten antamaa näyttöä markkinoi lääkettä erityisesti alle 18-vuotialle. GSK sopi haasteen 2012 ja maksoi sopimuksen mukaisesti kolmen miljardin dollarin korvaukset. Sopimuksen piirin kuului haasteita myös usean muun sen lääkkeen virheellisesti kohdistetusta mainonnasta.[5]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useammalla kuin yhdellä kymmenestä käyttäjästä esiintyy seksuaalisia toimintahäiriöitä, keskittymisvaikeuksia ja pahoinvointia.[2]

1−10 %:lla ilmenee voimattomuutta, vapinaa, näön hämärtymistä, lihomista, kolesterolitason nousua, heitehuimausta, päänsärkyä, unettomuutta, uneliaisuutta, kiihtyneisyyttä, poikkeavia unia ja painajaisia, oksetusta, ripulia, ummetusta, suun kuivumista, ruokahaluttomuutta, haukottelua ja hikoilua.[2]

Yhdellä käyttäjällä 100−1 000:sta ilmenee sekavuutta, ekstrapyramidaalisia häiriöitä, ihon ja limakalvojen mustelmia, aistiharhoja, muuttunutta glykeemisen tilan hallintaa (diabeetikoilla), sydämen tiheälyöntisyyttä, verenpaineen muutoksia, matalasta verenpaineesta johtuvaa huimausta seisomaan noustessa, virtsaamishäiriöitä, kutinaa ja ihottumaa.[2]

Yhdellä käyttäjällä 1 000−10 000 esiintyy kouristuksia, persoonallisuusmuutoksia, kohonneita maksan entsyymiarvoja, sydämen harvalyöntisyyttä, veren natriumpitoisuuden alenemista (etenkin iäkkäillä), liikkumispakkoa, nivel- ja lihassärkyä, levottomat jalat -oireyhtymää, maanisuutta, levottomuutta, ahdistusta, paniikkikohtauksia, veren kohonnutta prolaktiinipitoisuutta, maitovuotoa ja silmäterien laajenemista.[2]

Harvemmalla kuin yhdellä 10 000 käyttäjästä on huomattu serotoniinimyrkytys (oireina kiihtyneisyys, sekavuus, hikoilu, aistiharhat, heijasteiden vilkkaus, lihasnykimätauti, tärinä, vapina ja nopea sydämensyke), vakavia ja mahdollisesti kuolemaan johtavia allergisia reaktioita, vakavia ihoreaktioita, ruoansulatuskanavan verenvuotoa, maksasairauksia, verihiutaleiden vähäisyyttä, antidiureettisen hormonin erityshäiriötä, äkillistä silmänpainetautia, kestoerektiota, raajojen turvotusta, nokkosihottumaa ja valoyliherkkyyttä.[2]

Yleisyydeltään tuntemattomia haittavaikutuksia ovat itsemurha-ajatukset, aggressiivisuus, alttius luunmurtumille ja tinnitus.[2]

Seroxat-lääkkeen myyntipakkauksia.
  • Lääkelaitos: Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) 2006. Lääkelaitos/Edita Prima Oy – Helsinki, 2006. ISSN 1455-2698
  1. Ihmisille tarkoitettujen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvedot ATC-koodin perusteella: N06AB05 Fimea. Viitattu 16.2.2024.
  2. a b c d e f g h Orion Corporation, Suomi.: Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle (pdf) spc.fimea.fi. 4.11.2020. Viitattu 7.9.2023.
  3. Masennuslääkkeet (agomelatiini, duloksetiini, essitalopraami, paroksetiini, sertraliini ja venlafaksiini) yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa www.kaypahoito.fi. Arkistoitu 2.2.2021. Viitattu 29.1.2021.
  4. Lääkelaitos: Lääkkeiden luokitus (ATC) ja määritellyt vuorokausiannokset (DDD) 2006. Lääkelaitos/Edita Prima Oy – Helsinki, 2006. ISSN 1455-2698 s. 155
  5. Katie Thomas, Michael S. Schmidt: Glaxo Agrees to Pay $3 Billion in Fraud Settlement The New York Times. 2.7.2012. Arkistoitu 2.3.2017. Viitattu 9.3.2020. (englanti)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.