Artturi Koskenkaiku
| Artturi Koskenkaiku | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
1.4.1919–4.9.1922, 1.8.1929–20.10.1930
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Vaasan itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. syyskuuta 1871 Saarijärvi |
| Kuollut | 4. helmikuuta 1955 (83 vuotta) Saarijärvi |
| Ammatti | asioitsija, pankinjohtaja |
Artur (Artturi) Napoleon Koskenkaiku (vuoteen 1935 Koskelin,[1] 14. syyskuuta 1871 Saarijärvi – 4. helmikuuta 1955 Saarijärvi) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922 ja 1929–1930.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artturi Koskenkaiun vanhemmat olivat Heinolasta kotoisin ollut nimismies Karl Konstantin Koskelin (1933-1919) ja Aurora Stenbäck (1839-1894). Koskenkaiku suoritti keskikoulun vuonna 1889, jonka jälkeen hän toimi asioitsijana kotipitäjässään. Koskenkaiku oli Saarijärven säästöpankin johtaja ja kamreeri 1912–1914 sekä Pohjoismaiden Osakepankin Saarijärven konttorin johtaja 1916−1919.[2]
Koskenkaiku toimi kansanedustajana vuosina 1919–1922 ja 1929–1930 sekä presidentin valitsijamiehenä 1925 ja 1931. Hän oli myös Saarijärven kuntakokouksen esimies ja Saarijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja.[2]
Ensimmäisen sortokauden aikana vuonna 1899 Koskenkaiku kuului karvalakkilähetystöön joka kävi luovuttamassa niin sanotun Suuren adressin keisari Nikolai II:lle.[3] Koskenkaiku oli sen nuorimpia jäseniä ja osallistui myös 1939 järjestettyyn 40-vuotisjuhlaan, jossa hän piti juhlapuheen lähetystön puolesta.[4][5]
Koskenkaiku omisti Saarijärvellä Herajärven rannalla sijainneen Peltoniemen tilan, jossa nykyään toimii Saarijärven museo.[6]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artturi Koskenkaiun puoliso oli Venny Irene Flinckman (1877–1954), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1919 kanssa.[2] Koskenkaiun veli oli valtiopäivämies ja kansanedustaja William Koskelin.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nimenmuutoksia. Vaasa, 12.2.1935, nro 36, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ a b c d Artturi Koskenkaiku Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2008.
- ↑ Suuradressi laski vakavan pohjan itsenäisyyspyrkimyksille. Uusi Suomi, 12.3.1939, nro 69, s. 20. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ Suuren lähetystön 40-vuotisjuhlille, jotka alkavat huomenna, saapuu n. 30 henkilöä. Suomen Sosialidemokraatti, 12.3.1939, nro 70, s. 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ Suuren lähetystön juhlallisuudet päättyivät eile. Turun Sanomat, 16.3.1939, nro 73, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ Herajärven haltijoita 2023. Saarijärven kaupunki. Viitattu 16.6.2024.
- ↑ Onko kansanedustajissa aviopareja, sisaruksia tai usean sukupolven edustajia? 5.6.2017. Eduskunnan kirjasto. Viitattu 16.6.2024.
| ||||||
| ||||||
|
