Emil Raearo
Emil Raearo | |
---|---|
![]() |
|
Kansanedustaja | |
1.4.1919–30.4.1924
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Vaasan itäinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. marraskuuta 1882 Mikkeli |
Kuollut | 18. lokakuuta 1927 (44 vuotta) Keuruu |
Ammatti | puuseppä, käsityönopettaja |
Emil Edvard Raearo (vuoteen 1906 Flinkman,[1] 12. marraskuuta 1882 Multia – 18. lokakuuta 1927 Keuruu) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1924.[2] Hän oli yksi Keski-Suomen työväenliikkeen alkuvuosien kantavista voimista.[3]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Emil Raearon vanhemmat olivat Keuruulla syntynyt torppari Johan Flinkman (1838-1915) ja Ähtäristä kotoisin ollut Wilhelmiina Iisakintytär Tempakka (1840-1903). Kansakoulun jälkeen hän kävi käsityöläiskoulun ja suoritti käsityönopettajan tutkinnon.[2] Raearo työskenteli käsityönopettajana Kivijärvellä, Pihlajavedellä ja vuodesta 1909 lähtien Keuruulla Haapamäen yhteiskoulussa. Hänellä oli myös oma puusepänliike Haapamäellä.[4][5]
Raearo liittyi sosialidemokraattisen puolueen jäseneksi vuonna 1906.[6] Hän kartutti sivistystään itseopiskelulla ja toimi muun muassa Vaasan läänin itäisen vaalipiirin agittaattorina.[5][7] Raearo valittiin Keuruun kunnanvaltuustoon heti ensimmäisissä uuden kunnallislain mukaisissa vaaleissa 1918 ja eduskuntaan 1919. Myöhemmin 1920-luvulla hän työskenteli myös Työn Voiman toimittajana ja vakituisena avustajana. Raearo oli muun muassa Keuruun kunnanvaltuuston ja Haapamäen työväenyhdistyksen puheenjohtaja sekä Keski-Suomen Osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja.[8][9]
Terveysongelmista kärsinyt Raearo kuoli sydänkohtaukseen puusepänverstaallaan Haapamäellä vain 43-vuotiaana lokakuussa 1927.[10] Hänet on haudattu Keuruun hautausmaalle.[11]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Emil Raearon ensimmäinen puoliso oli ähtäriläinen Jenny Maria Peltoniemi (1891-1963), jonka kanssa hän oli naimisissa vuosina 1911–1923. Heillä oli kolme lasta. Erottuaan Raearo avioitui vuonna 1926 Johanna Matilda Heleniuksen kanssa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sukunimemme Flinkman [...]. Suomalainen, 7.5.1906, nro 52, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b c Emil Raearo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 6.1.2016.
- ↑ Emil Raearo kuollut. Suomen Sosialidemokraatti, 20.10.1927, nro 243, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Haapamäen yhteiskoulu v. 1909–1910. Keski-Suomi, 2.6.1910, nro 123, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b Rajavuori, Anna: Esityksen politiikka : sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906–1908, s. 95, 192. Väitöskirja. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2017. ISBN 978-952-5976-57-1 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ ”Sosialidemokratiset kansanedustajat maalisk. 1 ja 3 p:nä 1919 valitussa eduskunnassa”, Työväen Kalenteri 1920, s. 93. Helsinki: Suomen Sosialidemokraattinen Puoluetoimikunta, 1919. Kansalliskirjasto.
- ↑ Vaalipiirimme työväestön eduskuntaehdokkaita. Työn Voima, 22.6.1922, nro 137, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ † Eemil Raearo. Työn Voima, 18.10.1927, nro 239, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ ”Ahonen”: Keuruun kunnanvaltuusto v. 1918–1928. Työn Voima, 30.11.1928, nro 279 B, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Kuolleita. Keuru-Pihlajavesi-Multia, 19.10.1927, nro 42, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Emil Raearon hautaus. Työn Voima, 21.11.1927, nro 268, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 6.1.2025.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emil Raearo Wikimedia Commonsissa