Jussi Rapo
| Jussi Rapo | |
|---|---|
 Jussi Rapo vuonna 1927. |
|
| Kansanedustaja | |
|
17.1.1919–31.8.1933, 1.9.1936–31.8.1939
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Viipurin itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. toukokuuta 1878 Sortavalan mlk |
| Kuollut | 18. helmikuuta 1951 (72 vuotta) Vesilahti |
| Ammatti | asioitsija |
Johan (Juho, Jussi) Rapo (22. toukokuuta 1878 Sortavalan mlk – 18. helmikuuta 1951 Vesilahti) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1933 ja 1936–1939.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Rapon vanhemmat olivat työmies Matti Rapo (1838-1924) ja Anni Vaittinen (1845-1924). Hän suoritti kansakoulun Sortavalan seminaarin harjoituskoulussa ja kävi kaksivuotisen käsityöläiskoulun.[1] Sortavalan maalaiskunnan Lahdenkylässä asunut Rapo työskenteli nahkurina, kunnes joutui jättämään ammatinsa terveydellisistä syistä.[2] Vuodesta 1914 lähtien hän työskenteli Henkivakuutusyhtiö Suomen piiriedustajana ja Sortavalan maalaiskunnan kunnankirjurina.[1]
Vuonna 1900 Rapo liittyi SDP:n edeltäjän Suomen Työväenpuolueen jäseneksi.[2] Hän oli Sortavalan työväenyhdistyksen ja Suomen Nahkatyöntekijäin Liiton Sortavalan ammattiosaston sihteeri.[3][4] Sisällissodan jälkeen Rapo toimi jonkin aikaa sosialidemokraattien piirisihteerinä.[5] Tammikuussa 1919 hän nousi eduskuntaan varasijalta Julius Nurmisen kuoltua vankileirillä.[6] Kansanedustajan työnsä ohessa Rapo työskenteli kotiseudullaan asioitsijana ja oli Sortavalassa ilmestyneen Kansan Voiman toimittajana lyhyesti 1920-luvun alussa. Myöhemmin hän kirjoitti lehteen eduskuntapakinoita nimimerkillä ”Mieron renki".[5] Rapo oli myös presidentin valitsijamies 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943 ja kuului Sortavalan maalaiskunnan kunnanvaltuustoon.[1]
Jatkosodan jälkeen Rapo oli evakkona Voikkaalla ja asettui myöhemmin Vesilahdelle, jossa hän kuoli 72-vuotiaana helmikuussa 1951.[7][8] Rapo on haudattu Vesilahden hautausmaalle.[9]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi Rapon puoliso oli Uukuniemessä syntynyt Roosa Kokko (1884-1949), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1908.[1][10] Heillä oli kolme lasta.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Jussi Rapo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 27.12.2007.
- ↑ a b Kansanedustaja Jussi Rapo 60-vuotias. Kansan Voima, 21.5.1938, nro 56, s. 2, 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Puoluetovereille Pietarissa. Rajavahti, 3.11.1909, nro 123, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Nahkatyöntekijäin liiton jäsenille ja kaikille tovereille. Rajavahti, 13.2.1913, nro 17, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ a b Kansanedustaja Jussi Rapo 50-vuotias. Kansan Voima, 22.5.1928, nro 56, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Nurminen, Pertti: Aatteesta ammatiksi – puoluetyötä ja punapääomaa : Julius Nurmisen ja Anna Haverisen (ent. Nurminen) elämä ja toiminta työväenliikkeen järjestöaktiiveina 1900-luvun alkukymmeninä, s. 253–254. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2013. ISBN 978-952-10-8612-0 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Rapo, Jussi: Nähtyä ja tunnettua evakkotaipaleelta. Laatokka, 5.6.1946, nro 127, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Kuolleita. Laatokka, 21.2.1951, nro 41, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Jussi Rapon kuolinilmoitus. Laatokka, 21.2.1951, nro 41, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Roosa Rapon kuolinilmoitus. Laatokka, 14.8.1949, nro 168, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Juhana Matinpoika Rapo 11.10.2023. Geni. Viitattu 29.1.2025.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
