Savolainen syntyi Nilsiään kuuluneessa VarpaisjärvenKorpijärven kylässä työmies Tuomas Savolaisen (1842–1912) ja Ulriikka Valkosen (1840–1914) viisilapsiseen perheeseen. Rutiköyhän perheen lapsena Savolaisella ei ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, vaan hän joutui piiaksi jo kahdeksanvuotiaana. Savolainen työskenteli aluksi kotipitäjässään ja myöhemmin täysi-ikäseksi tultuaan palvelijattarena Kuopiossa ja Lauritsalassa, kunnes muutti 1898 palvelijattareksi Viipuriin.[2][3]
Vuonna 1899 Savolainen liittyi Viipurin työväenyhdistyksen palvelijattarien ammattiosastoon. Lisäksi hän vaikutti Sosialidemokraattisessa Naisliitossa ja kuului sen liittotoimikuntaan 1902–1907. Vuonna 1904 Savolainen ryhtyi työskentelemään ompelijana ja suurlakon jälkeen hän toimi myös sosialidemokraattisen puolueen kiertävänä puhujana eri puolilla Itä-Suomea.[3] Savolainen palasi kotiseudulleen 1907, jolloin hän osti veljensä Jussin kanssa maatalon Varpaisjärven Palokylästa. Vuonna 1915 Savolainen ryhtyi puolisoineen viljelemaan maatilaa Rautavaaran Suojärvellä.[2] Savolainen valittiin eduskuntaan 1908 ja hän jatkoi kansanedustajana sisällissotaan saakka.[1]
Savolainen pääsi vapaaksi armahduslakien nojalla kesäkuussa 1921,[5] jonka jälkeen hän palasi eduskuntaan vuoden 1924 vaaleissa. Jätettyään kansanedustajan tehtävät vuonna 1927 Savolainen asettui puolisonsa kanssa maanviljelijäksi Haapajärvelle. Savolainen oli presidentin valitsijamies vuonna 1925 sekä kuului myös Rautavaaran ja Haapajärven kunnanvaltuustoihin.[1][6]
Savolaisen elämänkumppani oli vuodesta 1914 lähtien maalarimestari Otto Henrik Tapaninen. He solmivat siviiliavioliiton vuonna 1926. Pariskunnalla ei ollut lapsia.[1][2]