Yrjö Komu
Yrjö Komu | |
---|---|
Kansanedustaja | |
4.4.1917–31.10.1917, 5.9.1922–1.9.1927
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Oulun eteläinen, Mikkeli |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. tammikuuta 1890 Haapavesi |
Kuollut | 5. helmikuuta 1939 (49 vuotta) Haapavesi |
Ammatti | toimittaja, piirisihteeri |
Yrjö Aleksanteri Komu (17. tammikuuta 1890 Haapavesi – 5. helmikuuta 1939 Haapavesi) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1917 ja 1922–1927.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrjö Komun vanhemmat olivat suntio Aleksanteri Komu (1845-1908) ja Anna Sofia Pihlajaniemi (1857-1936). Kansakoulun käytyään hän opiskeli Keski-Pohjanmaan kansanopistossa ja suoritti maamieskoulun kurssin. Myöhemmin Komu työskenteli asioitsijana ja piti omaa asianajotoimistoa Haapavedessä.[1][2]
Komu oli nuoresta lähtien mukana sosialidemokraattisessa työväenliikkeessä toimien muun muassa Haapaveden työväenyhdistyksen puheenjohtajana.[3][4] Hän oli myös Oulun sosialidemokraattisen nuoriso-osaston julkaiseman Pohjan Voiman toimittajana.[5] Suoritettuaan SDP:n puolueopiston kurssin 1914 Komu työskenteli Oulun eteläisen vaalipiirin luennoitsijana ja järjestäjänä.[6][7] Hänet valittiin kansanedustajaksi vuoden 1916 eduskuntavaaleissa.[1] SDP:n maltillista siipeä edustanut Komu ei osallistunut Sisällissodan aikana punaisten toimintaan, mutta joutui silti Oulun vankileirille.[8][9]
Vuonna 1919 Komu muutti Mikkeliin, jossa hän elvytti sodan lamauttamaa työväenliikkeen järjestötoimintaa. Komu oli Mikkelin vaalipiirin sosialidemokraattisen piirin piirisihteerinä 1919–1931 ja Vapaus-lehden toimitussihteerinä 1921-1923. Vuonna 1922 hänet valittiin jälleen kansanedustajaksi. Komu oli myös presidentin valitsijamies 1925. Hän jätti eduskunnan vuonna 1927 sairauden vuoksi. Palattuaan kotiseudulleen Komu oli vielä mukana järjestötoiminnassa ja työskenteli asioitsijana.[1][3][10] Hän vietti viimeiset vuotensa eristäytyneenä maatilallaan Haapavedellä uutta peltoa raivaten. Komu kuoli pitkäaikaisen sairauden jälkeen 49-vuotiaana helmikuussa 1939.[11] Hänet on haudattu perhehautaan Jaananmäen hautausmaahan.[12]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yrjö Komu oli naimaton ja perheetön.[11] Hänen veljensä oli kansanedustaja Juho Komu.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Yrjö Komu Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2008.
- ↑ Haapaveden Asianajotoimisto. Kaiku, 16.8.1913, nro 188, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b Yrjö Komu kuollut. Vapaus, 11.2.1939, nro 17, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Osoiteluettelo puoluejärjestöjen virkailijoista v. 1911. Kansan Tahto, 1.3.1911, nro 49, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Oulun sos.-dem. nuoriso-osaston vuosikokouksessa. Kansan Tahto, 31.1.1913, nro 25, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Juhlakutsu Haapaveden piirijuhlille. Kansan Tahto, 18.6.1914, nro 137, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Puolueen riennot. Työmies, 19.10.1915, nro 241, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Haapaveden kansanopiston toverikunta 1896–1920 Kirjastovirma. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Komu, Yrjö: Leivänpalasia v:lta 1918. Pohjolan Työmies, 29.6.1929, nro 73, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Neljännesvuosisataistaipaleelta. Vapaus, 19.12.1931, nro 148 B, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ a b Kuolleita. Liitto, 10.2.1939, nro 33, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Yrjö Aleksander Komu BillionGraves. Viitattu 14.6.2024.
- ↑ Yrjö Aleksanteri Komu 18.6.2023. Geni. Viitattu 14.6.2024.
|
|
|