Suomen urheilu 2024
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2024 käsittelee vuoden 2024 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa 26.7.–11.8. Suomella oli 56 urheilijaa ja yksi paikalla ollut varaedustaja.[1] Suomi jäi nyt ensi kertaa ilman mitalia kesäolympialaisiin osallistuessaan. Joukkue saavutti yhdeksän pistesijaa, joista neljä tuli yleisurheilusta sekä yksi nyrkkeilystä, rullalautailusta, purjehduksesta, painista ja kouluratsastuksesta. Parhaat sijoitukset olivat kolme viidettä sijaa.[2]
- Pariisin kesäparalympialaisissa 28.8.–8.9. Suomella oli 16 urheilijaa. Suomi sai yhden hopeamitalin ja kolme pronssia. Kaikki neljä mitalia tulivat pyörätuolikelauksesta.[3]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmancupissa Elian Lehto saavutti Suomen miesten kaikkien aikojen parhaat syöksylaskusijoitukset, kun hän oli 19.–20.1. Kitzbühelin molemmissa kilpailuissa yhdestoista.[4]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–18.2. Nové Městossa, Tšekissä Suomen miesten joukkue sijoittui viestissä kahdeksanneksi. Henkilökohtaisilla matkoilla paras suomalaissaavutus oli Suvi Minkkisen 23. sija normaalimatkalla.[5]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Palloliitto teki kesäkuussa miesten maajoukkueen päävalmentajan Markku Kanervan kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[6]
Judo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–24.5. Abu Dhabissa, Yhdistyneissä arabiemiraateissa Luukas Saha saavutti pronssia alle 66-kiloisten luokassa. Mitali oli Suomelle MM-kisahistorian toinen (ensimmäinen oli vuodelta 1981).[7]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.4. Zagrebissa, Kroatiassa Suomella oli viisi judokaa, joista Valtteri Olin sijoittui viidenneksi.[8][9]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–14.4. Uticassa, Yhdysvalloissa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Tšekin voittolaukauskilpailun jälkeen maalein 3–2.[10]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–26.5. Tšekin Prahassa ja Ostravassa Jukka Jalosen valmentama Suomi sijoittui kahdeksanneksi hävittyään puolivälierissä jatkoajalla Ruotsille maalein 1–2.[11]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 26.12.2023–5.1.2024 Göteborgissa, Ruotsissa Suomi sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Tšekille maalein 5–8.[12]
- Nuorten naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–14.1. Zugissa, Sveitsissä Suomi sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Kanadalle maalein 1–8.[13]
- Kansainvälinen Jääkiekkoliitto nimesi tammikuussa Petteri Nummelinin 23. suomalaisena kunniagalleriaansa.[14]
- Mestarien liigan (CHL) voittaneessa sveitsiläisessä Genève-Servetten joukkueessa pelasi viisi suomalaista: arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Sami Vatanen, Valtteri Filppula, Teemu Hartikainen, Sakari Manninen ja Jussi Olkinuora.[15]
- Stanley Cupin mestaruuden voitti Florida Panthers, ja Aleksander Barkovista tuli ensimmäinen Stanley Cupin kapteenina voittanut suomalainen. Mestarijoukkueessa pelasivat myös Anton Lundell, Eetu Luostarinen ja Niko Mikkola, ja valmennusryhmään kuului Tuomo Ruutu.[16]
- Miesten SM-liigan mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran tamperelainen Tappara, joka kukisti loppuottelusarjassa lahtelaisen Pelicansin voitoin 4–1.[17] Pronssille sijoittui Oulun Kärpät.[18]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Helsingin IFK, hopeaa sai Kiekko-Espoo ja pronssille sijoittui kuopiolainen KalPa.[19][20]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden vei BC Nokia, joka voitti loppuotteluissa Helsinki Seagullsin otteluvoitoin 4–3. Viimeinen ottelu Helsingissä päättyi BC Nokian voittoon pistein 75–76. Mestaruus oli Nokian miesjoukkueen ensimmäinen.[21] Pronssille sijoittui kauhajokelainen Karhu Basket.[22]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Torpan Pojat, joka jätti viisi edellistä mestaruutta voittaneen kotkalaisseura Peli-Karhut hopealle loppuotteluvoitoin 3–0. Pronssille sijoittui Kouvottaret.[23]
Käsipallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran karjaalainen BK-46 ja hopeaa sai Riihimäen Cocks.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Grankulla IFK voittamalla loppuottelusarjassa Helsingin IFK:n otteluvoitoin 3–2.[24]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen miesten maajoukkueen uudeksi päävalmentajaksi valittiin helmikuussa Olli Kunnari.[25]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti ensimmäisen kerran Hurrikaani-Loimaa, joka voitti loppuotteluissa Akaa-Volleyn otteluvoitoin 4–0.[26] Pronssille sijoittui sastamalalainen Vammalan Lentopallo.[27]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Kuusamon Pallo-Karhut, joka oli loppuotteluissa LP Kangasalaa parempi otteluvoiton 4–0.[28] Pronssille sijoittui kuopiolainen Puijo Wolley.[27]
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa Suomen ainoa nyrkkeilijä oli Pihla Kaivo-oja, joka ylsi puolivälieriin alle 50-kiloisten sarjassa.[29][30]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa Suomella oli kaksi kreikkalais-roomalaisen tyylin painijaa. Arvi Savolainen sijoittui alle 97-kiloisten sarjassa kahdeksanneksi voitettuaan ensimmäisen ottelunsa ja hävittyään toisen.[2][31]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–18.2. Bukarestissa, Romaniassa Suomen kuusihenkisesta joukkueesta Arvi Savolainen sijoittui viidenneksi kreikkalais-roomalaisen painin alle 97-kiloisten sarjassa.[32]
Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen ja kaikkiaan 21. kerran Sotkamon Jymy, hopeaa sai loppuottelusarjan otteluvoitoin 0–3 hävinnyt tamperelainen Manse PP ja pronssille sijoittui Kouvolan Pallonlyöjät.[33][34] Seinäjoen JymyJussit suljettiin sarjasta elokuussa taloudellisten ongelmiensa vuoksi.[35]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti tamperelainen Manse PP, hopeaa sai loppuottelusarjan otteluvoitoin 0–3 hävinnyt Lapuan Virkiä ja pronssille sijoittui Seinäjoen Maila-Jussit.[36][37]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 25.–28.1. Kulmin lentomäessä, Itävallassa Niko Kytösaho sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemänneksi.[38] Joukkuekilpailussa Suomi sjoittui seitsemänneksi.[39]
- Tour de Skille 2023–2024 lähti Suomesta kuusi mies- ja viisi naishiihtäjää.[40] Naisten kilpailussa kolmanneksi sijoittunut Kerttu Niskanen voitti kaksi osakilpailua ja Krista Pärmäkoski oli lopputuloksissa seitsemäs.[41] Perttu Hyvärinen voitti yhden osakilpailun ja sijoittui miesten lopputuloksissa 17:nneksi.[42][43]
- Keski-Euroopan mäkiviikolle 2023–2024 osallistui Suomesta neljä hyppääjää.[44] Parhaat suomalaissijoitukset olivat Kasperi Valton 26. sija Garmisch-Partenkirchenissä ja Antti Aallon 28. sija Bischofshofenissa.[45]
- Maastohiihdon maailmancupkaudella 2023–2024 suomalaishiihtäjät saavuttivat viisi voittoa, joista Kerttu Niskanen otti kolme sekä Perttu Hyvärinen ja Krista Pärmäkoski kumpikin yhden.[46] Niskanen sijoittui naisten kokonaiskilpailussa viidenneksi ja Lauri Vuorinen miesten kokonaiskilpailussa 20:nneksi.[47]
- Mäkihypyn maailmancupkaudella 2023–2024 Jenny Rautionaho sijoittui naisten kokonaiskilpailussa 12:nneksi ja oli tammikuussa Sapporon kilpailussa toinen.[48][49]
- Yhdistetyn maailmancupkaudella 2023–2024 Eero Hirvonen sijoittui miesten kokonaiskilpailussa kymmenenneksi ja Ilkka Herola 13:nneksi.[50] Minja Korhonen sijoittui naisten kokonaiskilpailussa 15:nneksi ja oli joulukuussa 2023 Ramsaun kilpailussa kolmas.[51][52]
- Sirpa Korkatti valittiin maaliskuussa Suomen Hiihtoliiton uudeksi puheenjohtajaksi. Hänestä tuli ensimmäinen tehtävään valittu nainen.[53]
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa Sinem Kurtbay ja Akseli Keskinen sijoittuivat Nacra 17 -luokassa seitsemänneksi.[54]
- ILCA-luokkien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–23.2. Ateenassa, Kreikassa Valtteri Uusitalo voitti ILCA 7 -luokassa kultaa.[55]
Ratsastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa Emma Kanerva, Henri Ruoste ja Joanna Robinson sijoittuivat kouluratsastuksen joukkuekilpailussa kahdeksanneksi. Henkilökohtaisessa kilpailussa Kanerva sijoittui 12:nneksi.[56]
Rullalautailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa kilpaili ainoana suomalaisena rullalautailijana 13-vuotias Heili Sirviö, joka oli Suomen kaikkien aikojen nuorin olympiaedustaja. Hän sijoittui parkin loppukilpailussa viidenneksi.[57][58]
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–15.12. Malmössä, Ruotsissa Esa Jussilan valmentama Suomi voitti kultaa voitettuaan välierissä Latvian 7–2 ja noustuaan loppuottelussa Ruotsia vastaan 0–4-tappioasemasta 5–4-voittoon. Miska Mäkinen teki loppuottelun voittomaalin. Suomi voitti Ruotsin jo alkulohkossa maalein 5–2.[59][60][61]
Sulkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henkilökohtaisissa Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–14.4. Saarbrückenissä, Saksassa Joakim Oldorff saavutti miesten kaksinpelissä pronssia. Tämä oli suomalaissulkapalloilijoiden toinen henkilökohtainen mitali aikuisten EM-kilpailuissa.[62][63]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–24.3. Montrealissa, Kanadassa suomalaisista menestyivät parhaiten jäätanssijat, joista pari Juulia Turkkila / Matthias Versluis sijoittui kymmenenneksi ja pari Yuka Orihara / Juho Pirinen 16:nneksi.[64] Pariluistelussa Milania Väänänen ja Filippo Clerici sijoittuivat 18:nneksi.[65] Naisten yksinluistelussa Nella Pelkonen sijoittui 24:nneksi.[66] Miesten kilpailussa Valtter Virtanen karsiutui lyhytohjelman jälkeen.[67]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 8.–14.1. Kaunasissa, Liettuassa pari Juulia Turkkila / Matthias Versluis sijoittui jäätanssissa kuudenneksi ja pari Yuka Orihara / Juho Pirinen kymmenenneksi. Pariluistelussa Milania Väänänen ja Filippo Clerici sijoittuivat 14:nneksi.[68] Naisten yksinluistelussa Emmi Peltonen oli 12:s ja Nella Pelkonen putosi lyhytohjelman seitsemänneltä sijalta 21:nneksi.[68][69] Miesten kilpailussa Makar Suntsev sijoittui 20:nneksi.[68]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harri Heliövaara aloitti nelinpelikautensa australialaisen John Peersin parina, ja he ylsivät Australian avoimissa toiselle kierrokselle.[70] Huhtikuun alussa hän sai uudeksi parikseen britti Henry Pattenin.[71] He voittivat heti ensimmäisen ATP-turnauksensa Marrakechissa.[70][72] Toukokuussa he voittivat Lyonin turnauksen,[70][73] ja Ranskan avoimissa he pääsivät kolmannelle kierrokselle saakka mutta joutuivat luovuttamaan Heliövaaran olkapäävamman vuoksi.[70][74] Wimbledonin Grand Slam -turnauksessa he voittivat loppuottelussa australialaisparin Max Purcell – Jordan Thompson lukemin 6–7 (7), 7–6 (8), 7–6 (9).[70][75] Yhdysvaltain avoimissa he ylsivät kolmannelle kierrokselle.[70][76] Lokakuussa he ottivat Tukholmassa vuoden neljännen ATP-turnausvoittonsa.[70][77]
- Davis Cupissa Suomi eteni 16 parhaan joukkoon voittamalla 2.–3.2. Turussa pelatussa karsinnassa Portugalin 3–1.[78] Syyskuussa Manchesterissa, Isossa-Britanniassa pelatussa jatkolohkossa Suomi pelasi ilman ykköspelaajaansa Emil Ruusuvuorta ja hävisi niin Isolle-Britannialle, Kanadalle kuin Argentiinallekin.[79][80]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pitkän radan maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–18.2. Dohassa, Qatarissa Ida Hulkko sijoittui viidenneksi ja Veera Kivirinta seitsemänneksi 50 metrin rintauinnissa.[81] Matti Mattsson sijoittui kuudenneksi 200 metrin rintauinnissa.[82]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 10.–23.6. Belgradissa, Serbiassa Veera Kivirinta saavutti 50 metrin rintauinnissa hopeaa.[83]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pariisin kesäolympialaisissa Suomea edusti 25 yleisurheilijaa, joista 18 oli naisia ja seitsemän miehiä.[1] Moukarinheitossa Silja Kosonen sijoittui viidenneksi ja karsinnan ykkösenä Suomen-ennätyksellä ollut Krista Tervo kuudenneksi.[84][85] Seiväshypyssä Wilma Murto oli kuudes ja keihäänheitossa Lassi Etelätalo kahdeksas.[86][87]
- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–3.3. Glasgow'ssa, Isossa-Britanniassa Saga Vanninen saavutti hopeaa viisiottelussa Suomen-ennätyksellä 4 677 pistettä. Mitali oli Suomelle MM-hallikilpailuhistorian toinen (edellinen oli vuodelta 1995).[88] Seiväshypyssä Wilma Murto sijoittui kahdeksanneksi jätettyään jalkavamman vuoksi kisan kesken.[89][90]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–12.6. Roomassa, Italiassa Oliver Helander saavutti pronssia keihäänheitossa. Lisäksi suomalaiset saivat 11 muuta pistesijaa, joita toivat muun muassa neljänneksi sijoittuneet seiväshyppääjä Elina Lampela ja moukarinheittäjä Silja Kosonen.[91] Seiväshypyssä hallitseva Euroopan-mestari Wilma Murto sijoittui kahdeksanneksi, ja EM-kilpailujen jälkeen hänen oikeassa jalassaan todettiin pieni jänteen repeämä.[92]
- Pariisin kesäparalympialaisissa Suomi saavutti pyörätuolikelauksessa neljä mitalia. Toni Piispanen sai T51-luokassa 200 metrillä hopeaa ja 100 metrillä pronssia. T54-luokan 100 metrillä Leo-Pekka Tähti sijoittui pronssille, kuten myös Amanda Kotaja.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Uusitalo, Timo: Tässä ovat Suomen kaikki 56 olympiaurheilijaa – Topi Raitanen ja Tapio Pulkkanen mukaan Pariisiin 9.7.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ a b Pariisi 2024: Suomen joukkueen saldoksi Pariisista jäi yhdeksän pistesijaa 11.8.2024. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 13.8.2024.
- ↑ a b Suomen tilanne näyttää synkältä – tämä jäi saldoksi Pariisin paralympialaisista 7.9.2024. Yle. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Forsberg, Paavo: ”Siis helvetin hyvä fiilis!” – Elian Lehto tykitti taas kaikkien aikojen suomalaissuorituksen 20.1.2024. Yle. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Visuri, Roope; Holma, Joel & Henelius, Inka: Norjalaispäävalmentaja ryöpytti Suomen ampumahiihtäjiä vaisujen MM-kisojen jälkeen – avautui pahimmasta pettymyksestään 18.2.2024. Yle. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Lakka, Jenna: Nyt se on varmaa: Markku Kanerva jatkaa Huuhkajien päävalmentajana Turun Sanomat. 17.6.2024. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Törnvall, Bettina & Porvari, Riku: Luukas Saha toi Suomelle MM-pronssin 43 vuoden tauon jälkeen: ”Aion ensimmäisenä lähteä kalaan” 20.5.2024. Yle. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Judon Euroopanmestaruuskilpailujen ensimmäinen päivä takana. Kilpailut ovat osa karsintaa kohti Pariisin Olympialaisia. 25.4.2024. Suomen Judoliitto. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Uusitalo, Timo: Jymy-yllätys lähellä – Valtteri Olin hävisi niukasti judon EM-pronssiottelun 26.4.2024. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Hellanto, Riku: MM-pronssia! Naisleijonat palasi dramaattisesti mitalikantaan 14.4.2024. Mtv. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Alatalo, Joni: Hurja taistelu ei riittänyt – Leijonien MM-taival päätökseen todellisen trillerin päätteeksi SuomiKiekko. 23.5.2024. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Saatsi, Samu: Suomi suli nuorten MM-jääkiekossa nololla tavalla lähes alle minuutissa – ”Totaalinen lamaantuminen” 6.1.2024. Yle. Viitattu 6.1.2024.
- ↑ Hyviä uutisia! Tyttöleijonien pelaaja selvisi säikähdyksellä MM-pronssiottelun kammottavasta tilanteesta 14.1.2024. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Petteri Nummelin ja Jaromir Jagr nimettiin kansainvälisen jääkiekkoliiton Hall of Fameen 15.1.2024. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Pulkkinen, Aki-Petteri: Valtteri Filppulalle lisää kultaa palkintokaappiin – suomalaiset isossa roolissa CHL:n finaalissa Ilta-Sanomat. 20.2.2024. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Hoffrén, Sami: Aleksander Barkov teki historiaa – Stanley Cup -voittaja ratkesi trillerissä Aamulehti. 25.6.2024. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Savonen, Ilari: Tappara kolmannen kerran perättäin Suomen mestariksi, finaalisarja ratkesi Tampereella – näin viides finaaliottelu eteni 28.4.2024. Mtv. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Kärpät vei SM-liigan pronssimitalit – Teemu Turunen teki voittomaalin 19.4.2024. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Löfman, Heikki: Naisten Liiga: HIFK-luotsi Saara Niemi mestaruushuumassa: "Todella hieno kasvutarina" Leijonat.fi. 21.3.2024. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Löfman, Heikki: Naisten Liiga: KalPa juhlii Naisten Liigan pronssia – pronssipelistä tuli viime vuoden toisinto Leijonat.fi. 16.3.2024. Suomen Jääkiekkoliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Suopuro, Micke & Karinkanta, Janne: Korisliiga huipentui dramaattisesti ja ratkesi häikäisevään nousuun – BC Nokialle historiallinen mestaruus 24.5.2024. Yle. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Kauhajoki suvereeniin voittoon pronssiottelussa – Palmin ja Hopkinsin heittokädet kuumina Basket.fi. 11.5.2024. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Uusitalo, Timo: Historiallisen mestaruuden voittanut ToPo päätti Peli-Karhujen dynastian ylivertaisella esityksellä 23.4.2024. Yle. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ a b Hyyppä, Emma: BK-46 käsipallon Suomen mestariksi kolmatta kertaa peräkkäin – Nico Rönnberg häikäisi 27.4.2024. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Aaltonen, Juha: Olli Kunnari ottaa maajoukkueen ohjat – ”Päätös syntyi päivässä” Ilta-Sanomat. 22.2.2024. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Uusitalo, Timo: Historiallisen Suomen mestaruuden vienyt Hurrikaani-Loimaa ylivoimainen miesten lentopallofinaaleissa 16.4.2024. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ a b Mikko Eskon uralle päätös, VaLePalle peräti 13. mitali putkeen Lentopallo.info. 10.4.2024. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Karttunen, Anu & Karjalainen, Ensio: Ylivoimainen näytös! Kuusamo juhlii jälleen lentopallon SM-kultaa – mestaruudessa mukana myös haikeutta 14.4.2024. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Hyyppä, Emma & Karinkanta, Janne: Pihla Kaivo-oja taipui kovan kamppailun jälkeen – näin nyrkkeilylupaus kommentoi olympiaurakkaansa ja viidettä sijaa 3.8.2024. Yle. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Golffari Sami Välimäki valittiin Pariisin olympialaisiin Nokian Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Suomalaispainijoiden olympiaurakka päättyi yhteen päivään – Savolainen hävisi tiukan taiston maailmanmestarille Kaleva. 6.8.2024. Viitattu 13.8.2024.
- ↑ Painin EM-kisat Bukarestissa – Savolainen viidenneksi Suomen Painiliitto. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Arkko,Simo & Arffman, Laura: Sotkamo juhlii Tampereen sateessa – pelinjohtaja sai kuulla monta kertaa hämmentävästä faktasta 14.9.2024. Yle. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Kouvolan Pallonlyöjille miesten Superpesiksen pronssia 9.9.2024. Yle. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Pastila, Paavali: JymyJussit menettää sarjapaikkansa Superpesiksessä – taustalla taloudelliset seikat Helsingin Sanomat. 13.8.2024. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Manse PP juhlii naisten Suomen mestaruutta – nousi dramaattisesti voittoon ratkaisuottelussa Helsingin Sanomat. 7.9.2024. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ 45 vuoden odotus ohi – Jussittarille SM-pronssia! 1.9.2024. Superpesis Oy. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Niko Kytösaholle seitsemäs sija lentomäen MM-kilpailuissa Itävallassa – ”Aika uskomaton fiilis tällä hetkellä” Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Niko Kytösaho säväytti taas – lentomäkitulokkaalta uusi ennätys 28.1.2024. Mtv. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Visuri, Roope & Sippola, Joel: Katso Tour de Skin ohjelma, Ylen lähetystiedot ja Suomen joukkue 19.12.2023. Yle. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Vainikka, Jussi: Kerttu Niskanen punoi onnistuneen juonen ruotsalaisten päänmenoksi – loppunousussa merkittävä ero aiempiin vuosiin nähden 7.1.2024. Yle. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Holopainen, Pekka: Perttu Hyvärinen lykki ”manazerilleen” huikean syntymäpäivälahjan – ”Syvälle tunteisiin” 31.12.2023. Yle. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Vainikka, Jussi: Veikö takaisku jättipotin miesten loppunousussa? Arsi Ruuskasella jäi hampaankoloon mainiosta sijoituksesta huolimatta 7.1.2024. Yle. Viitattu 13.1.2024.
- ↑ Hellanto, Riku: Krista Pärmäkoski toipunut kisakuntoon – tässä Suomen joukkue Tour de Skille ja mäkiviikolle 19.12.2023. Mtv3. Viitattu 29.12.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: Ryoyu Kobayashi lensi mäkiviikon voittoon kolmannen kerran – Antti Aalto ylsi ainoana suomalaishyppääjänä finaalikierrokselle Lapin Kansa. 6.1.2024. Viitattu 6.1.2024.
- ↑ Karttunen, Anu: Suomalaishiihtäjät onnistuivat laajimmalla rintamalla vuosikausiin – Aino-Kaisa Saarinen muistuttaa silti perinteisestä kaavasta 18.3.2024. Yle. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Kokonaismaailmancupin voitot menivät Amundsenille ja Digginsille – Katso lopulliset tulokset Maastohiihto.com. 20.3.2024. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Sippola, Joel: Kommentti: Suomen uutta mäkihyppytähteä syrjittiin tylysti – nolo tempaus ei saa toistua 22.3.2024. Yle. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Sippola, Joel: Jenny Rautionaho täräytti palkintopallille – supertähdeltä upea ele: ”Minähän sanoin!” 13.1.2024. Yle. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Cup Standings: Nordic Combined World Cup 2024, Men Fis-ski.com. FIS. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Cup Standings: Nordic Combined World Cup 2024, Women Fis-ski.com. FIS. Viitattu 24.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Pastila, Paavali: 16-vuotias Minja Korhonen teki yhdistetyn suomalaishistoriaa Etelä-Suomen Sanomat. 15.12.2023. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Silvennoinen, Santtu: Hiihtoliitolta ainutlaatuinen päätös Iltalehti. 23.3.2024. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino: Kurtbay ja Keskinen lopputuloksissa seitsemänsiä: ”Ei sitä, mitä tulimme hakemaan” 8.8.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Halonen, Mika: EM-kultaa Suomeen! Valtteri Uusitalo purjehti suuryllätyksen Ateenassa 23.2.2024. Yle. Viitattu 25.2.2024.
- ↑ Paris 2024 – Emma Kanerva ja Greek Air 12. olympialaisissa ennätystuloksellaan Ratsastus.fi. 4.8.2024. Suomen ratsastajainliitto. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino & Servo, Jaakko: Heili Sirviöstä, 13, Suomen kaikkien aikojen nuorin olympiaedustaja: ”Vanhemmat alkavat jäädä nuorempien jalkoihin” 21.6.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Saarinen, Ossi, ym.: Heili Sirviö skeittasi upeasti viidenneksi olympiafinaalissa – Tony Hawk kehui 13-vuotiasta suomalaista 6.8.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Forsberg, Paavo: Suomi on salibandyn maailmanmestari – käsittämätön nousu neljän maalin takaa 15.12.2024. Yle. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ Tiira, Jaakko: Suomi murskavoitolla salibandyn MM-finaaliin Helsingin Sanomat. 14.12.2024. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ Historiallinen temppu! Suomi järkytti Ruotsin MM-kisoissa 10.12.2024. Mtv. Viitattu 17.12.2024.
- ↑ The European Championships Draws are out! 19.3.2024. Badminton Europe. Viitattu 1.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Tanskalaishuippu liian kova Oldorffille EM-välierässä – harvinainen mitali kuitenkin mukaan Saksasta Ilkka-Pohjalainen. 13.4.2024. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Juulia Turkkila ja Matthias Versluis 10. Montrealin MM-jäällä 23.3.2024. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Suomen pariluistelijat kiipesivät sijalle 18 MM-kisoissa 22.3.2024. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Suomen parit korkealla MM-jäätanssissa 23.3.2024. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ Valtter Virtasen MM-kisat päättyivät lyhytohjelmaan 21.3.2024. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 24.3.2024.
- ↑ a b c Hyyppä, Emma: Turkkila ja Versluis kuudensia EM-jäätanssissa, Orihara ja Pirinen säväyttivät – italialaiset uusivat mestaruutensa 15.1.2024. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Hyyppä, Emma: Nella Pelkonen seitsemäs lyhytohjelmassa 11.1.2024. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ a b c d e f g Harri Heliovaara Atptour.com. ATP. Viitattu 16.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Forsberg, Paavo: Tällainen on Harri Heliövaaran uusi nelinpelipari – suomalainen myönsi, että muutos on helpotus 25.3.2024. Yle. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Harri Heliövaara naulasi heti turnausvoiton – peli rullasi uuden parin kanssa 7.4.2024. Mtv. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Taas voitto! Harri Heliövaara ja Henry Patten kuilun partaalta turnausvoittoon Helsingin Sanomat. 25.5.2024. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Heliövaara joutui vetäytymään Ranskan avoimista olkapäävamman johdosta Tennis.fi. 3.6.2024. Suomen tennisliitto. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Harri Heliövaara voitti miesten nelinpelin Wimbledon-mestaruuden Kaleva. 13.7.2024. Viitattu 16.7.2024.
- ↑ Harri Heliövaaran ja Henry Pattenin nelinpelit päättyivät – ”Oli ohipeli jostain syystä” 2.9.2024. Yle. Viitattu 14.9.2024.
- ↑ Harri Heliövaara ja Henry Patten ATP-turnausvoittoon Tukholmassa – ”Kyllähän näistä pitää nauttia” 20.10.2024. Yle. Viitattu 4.11.2024.
- ↑ Lehikoinen, Janne: Suomen tennismaajoukkue jälleen Davis Cupin 16 parhaan joukkoon – nelinpelivoitto sinetöi tennishurmoksen jatkumisen tämänkin vuoden syksyllä Etelä-Suomen Sanomat. 3.2.2024. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Viikkokatsaus 37/2024 – Maajoukkue taipui Iso-Britannialle ja Kanadalle Davis Cupissa, Argentiina vastassa lauantaina Tennis.fi. 13.9.2024. Suomen Tennisliitto. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Karinkanta, Janne: Kommentti: Viime vuoden Davis Cup -sensaatio ei toistunut – Ruusuvuoren ikävä tilanne oli Suomelle kohtalokas 15.9.2024. Yle. Viitattu 15.9.2024.
- ↑ Pastila, Paavali: Hulkko ja Kivirinta venyivät maailman nopeimpien joukossa – "Päästiin nauttimaan Veeran kanssa" Etelä-Suomen Sanomat. 18.2.2024. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Suopuro, Micke: Matti Mattsson ui kuudenneksi – iloitsi olympiapaikasta, mutta harmitteli finaalia: ”Vähän jäi tökkimään” 16.2.2024. Yle. Viitattu 6.8.2024.
- ↑ Lund, Sakari; Vanhatalo, Nina & Rajander, Kamilla: Veera Kivirinta ui EM-hopeaa: ”Olen yli kymmenen vuotta halunnut tätä mitalia” 23.6.2024. Yle. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Porvari, Riku, ym.: Moukari ulos häkistä ja jälleen Suomen ennätys! Krista Tervo olympiafinaaliin: ”En edes tiedä, mitä äsken tapahtui” 4.8.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Sippola, Joel & Arffman, Laura: Suomelle komeat sijoitukset: Krista Tervo ”moukaroi” nettikommentoijia, Silja Kosonen uhosi kolmoisvoittoa 6.8.2024. Yle. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Pariisi 2024: Wilma Murto kuudes naisten seipäässä 7.8.2024. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Pariisi 2024: Keihäsmiehistä Lassi Etelätalo pistesijoille – aidoissa Lotta Harala välieriin 8.8.2024. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Saga Vanninen teki suomalaista yleisurheiluhistoriaa – viisiottelun MM-hopea irtosi SE-tuloksella selvällä erolla haastajiin Maaseudun Tulevaisuus. 2.3.2024. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Pitkänen, Henri: Wilma Murto joutui jättämään MM-finaalin kesken – näin suomalaistähti perusteli kovan päätöksensä 2.3.2024. Yle. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Turnbull, Simon: Caudery claims pole vault gold for host nation in Glasgow 3.3.2024. World Athletics. Viitattu 5.3.2024.
- ↑ Touru, Ville: Suomen joukkue kahmi roppakaupalla pistesijoja EM-Roomasta – asiantuntija tyrmää "klassisen asetelman" Helsingin Sanomat. 13.6.2024. Viitattu 28.6.2024.
- ↑ Pieni jänteen repeämä vie Murron kilpailutauolle – tähtäin edelleen Pariisin olympialaisissa Yleisurheilu.fi. 14.6.2024. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 28.6.2024.