Ruotsin jääkiekkomaajoukkue
Ruotsi | |
---|---|
Lempinimi | Tre Kronor ('Kolme kruunua') |
Liitto | Svenska Ishockeyförbundet |
Valmentaja | Johan Garpenlöv |
Eniten otteluita | Jörgen Jönsson (285) |
Eniten pisteitä | Sven Tumba Johansson (186) |
IIHF-ranking | 7. (27.5.2024)[1] |
Ensimmäinen ottelu | |
Suurin voitto | |
Ruotsi 24–1 Belgia |
|
Suurin tappio | |
MM-kilpailut | |
Kultaa | 11 |
Hopeaa | 17 |
Pronssia | 17 |
Olympialaiset | |
Kultaa | 2 |
Hopeaa | 3 |
Pronssia | 4 |
Ruotsin jääkiekkomaajoukkue edustaa Ruotsia miesten jääkiekossa kansainvälisissä otteluissa. Ruotsi liittyi Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1913.[2] Se on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä jääkiekkomaajoukkueista. Ruotsi on voittanut miesten jääkiekossa kaksi olympiakultaa ja 11 maailmanmestaruutta. Jääkiekon maailmancupissa Ruotsi ei ole saanut mitalia, mutta sen edeltäjäturnauksessa Kanada-cupissa kylläkin. Vuoden 1996 maailmancupissa Ruotsi hävisi välierissä, vuonna 2004 puolivälierissä ja vuonna 2016 välierissä.
Ruotsi kuuluu jääkiekon kuuden suurmaan joukkoon.[3] 2010-luvulla maa saavutti kolme kultamitalia maailmanmestaruuskilpailuista. Ruotsi oli vuonna 2023 kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n ranking-listalla 6. sijalla.[4] Vuonna 2021 maassa oli 15 500 rekisteröityä miesjääkiekkoilijaa ja 363 jäähallia[2]. Vuonna 2024 pelaajamäärä oli pudonnut noin 12 500 pelaajaan ja hallien määrä noussut 374 jäähalliin[5].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen 2000-lukua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin ensimmäisiin maailmanmestaruuksiin ovat vaikuttaneet varsin paljon poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi toisen kultamitalinsa maa saavutti vuoden 1957 kisoista, joista puuttuivat Unkarin kansannousun vuoksi sekä Kanada että Yhdysvallat. Kun Ruotsi saavutti kolmannen mestaruutensa vuonna 1962 Colorado Springsissä, Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia eivät ottaneet kisoihin osaa. Maat protestoivat sitä, että Yhdysvaltain hallitus ei myöntänyt DDR:lle viisumeita. Toisaalta vuoden 1957 kisoissa Ruotsi voitti tuoreen olympiavoittajan Neuvostoliiton ja vuonna 1962 hallitsevan maailmanmestarin Kanadan. Vuoden 1987 mestaruuden Ruotsi saavutti kisoista, joissa olivat mukana kaikki merkittävät maajoukkueet.[6]
2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helmikuussa 2006 Ruotsi voitti Suomen olympialaisten loppuottelussa maalein 3–2, minkä lisäksi Ruotsin maajoukkue saavutti ensimmäisenä maana samana vuonna myös maailmanmestaruuden.[7] Kun olympiakulta ja maailmanmestaruus on ratkottu samassa turnauksessa, sen oli samana vuonna onnistuneet voittamaan aikaisemmin myös Iso-Britannia vuonna 1936 ja Neuvostoliitto vuosina 1956, 1964 ja 1968.[8][9] Kun Ruotsi ylsi saavutukseen vuonna 2006 vuoden 1994 olympiakullan uusivat muun muassa Peter Forsberg sekä veljekset Jörgen ja Kenny Jönsson.
Vuodesta 2016 alkaen Ruotsin jääkiekkomaajoukkuetta valmensi Rikard Grönborg.[10] Häntä seurasi tehtävässä Johan Garpenlöv.[11][12]
2020-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latvian maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2021 Ruotsin maajoukkue jäi ensimmäistä kertaa ulos maailmanmestaruuskilpailujen pudotuspeleistä. Maailmanmestaruuskilpailuissa pudotuspelejä on pelattu vuoden 1992 Tšekin maailmanmestaruuskilpailuista lähtien, ja Ruotsi on yltänyt useasti mitaleillekin. Prahan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1985, jolloin pelattiin vielä neljän joukkueen mitalisarjaa, Ruotsi sijoittui kuudenneksi, eikä se näin ollen päässyt mukaan mitalisarjaan. Tätä heikommin joukkue on sijoittunut vain vuoden 1937 maailmanmestaruuskilpailuissa jäädessään kymmenenneksi.[13]
Vuonna 2021 joukkue putosi maailmanrankingissa 7. sijalle.[14] Se oli Ruotsin kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Ennen vuotta 2021 Ruotsi ei ollut myöskään koskaan pudonnut rankingissa kolmea sijaa edellisestä vuodesta.
Garpenlövin jälkeen kaudesta 2022–2023 alkaen maajoukkueen valmentajaksi tuli Sam Hallam.[15][12] Hänen sopimuksensa on nelivuotinen.[15]
Sijoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kanada-cup/Maailmancup
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1976 – 4. sija
- 1981 – 5. sija
- 1984 – Hävisi loppuottelussa
- 1987 – Hävisi välierässä
- 1991 – Hävisi välierässä
- 1996 – Hävisi välierässä
- 2004 – Hävisi puolivälierässä
- 2016 – Hävisi välierässä
Maailmanmestaruuskilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
*Vuodet, jolloin Ruotsi on ollut kisaisäntänä, on lihavoitu.
Jääkiekon maailmanrankingissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2003 – 2.[18]
- 2004 – 2.
- 2005 – 2.
- 2006 – 1.
- 2007 – 1.
- 2008 – 3.
- 2009 – 3.
- 2010 – 3.
- 2011 – 3.
- 2012 – 4.
- 2013 – 1.
- 2014 – 1.
- 2015 – 3.
- 2016 – 5.
- 2017 – 3.
- 2018 – 2.
- 2019 – 4.
- 2020 – 4.[19]
- 2021 – 7.
- 2022, helmikuu – 5.[20]
- 2023 – 6.
- 2024 – 7.[21]
IIHF Hall of Fameen valitut pelaajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Kokoonpanoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olympialaiset 1980
- Kanada-cup 1981
- Kanada-cup 1987
- Olympialaiset 1988
- Kanada-cup 1991
- Olympialaiset 1992
- Olympialaiset 1994
- MM-kisat 1995
- Olympialaiset 1998
- Olympialaiset 2002
- World Cup 2004
- Olympialaiset 2006
- MM-kisat 2008
- MM-kisat 2009
- MM-kisat 2010
- MM-kisat 2011
- Olympialaiset 2010
- MM-kisat 2012
- MM-kisat 2013
- MM-kisat 2014
- MM-kisat 2017
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruotsi IIHF:n sivuilla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ World Ranking 27.5.2024. IIHF. Viitattu 3.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b IIHF Member National Association Sweden IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Big Six International Hockey Wiki. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
- ↑ IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
- ↑ IIHF Member National Association Sweden IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 118. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Top 100 tarinat Story #8 (en)
- ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 118. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Men web.archive.org. 19.2.2014. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 11.5.2024.
- ↑ Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin 30.8.2018. Yle. Viitattu 20.9.2018.
- ↑ Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ a b Elite Prospects - Team Staff History for Sweden www.eliteprospects.com. Viitattu 8.3.2024.
- ↑ Fiasko! Painajainen! Nolo tulos – Ruotsalaismedia ryöpytti Tre Kronoria Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b IIHF - Sam Hallam future Tre Kronor coach IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
- ↑ https://www.iltalehti.fi/pekingin-olympialaiset-2022/a/7a7b0b2a-2f0c-40db-bda6-58cd4e9dc200
- ↑ IIHF - Standings 2023 IIHF ICE HOCKEY WORLD CHAMPIONSHIP IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
- ↑ IIHF Introduces World Ranking and Ranks Canada First in Men's and Women's Hockey www.hockeycanada.ca. Viitattu 22.8.2022. (englanti)
- ↑ IIHF - World Ranking web.archive.org. 26.4.2020. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 16.12.2021.
- ↑ Suomi ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanrankingin kärkeen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruotsi nationalteamsoficehockeyssä (englanniksi)