Ruotsin jääkiekkomaajoukkue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsi
Lempinimi Tre Kronor ('Kolme kruunua')
Liitto Svenska Ishockeyförbundet
Valmentaja Ruotsi Johan Garpenlöv
Eniten otteluita Jörgen Jönsson (285)
Eniten pisteitä Sven Tumba Johansson (186)
IIHF-ranking 7. (27.5.2024)[1]
Ensimmäinen ottelu

 Ruotsi 8–0 Belgia 
(Antwerpen, Belgia; 23. huhtikuuta 1920)

Suurin voitto

 Ruotsi 24–1 Belgia 
(Praha, Tšekkoslovakia; 16. helmikuuta 1947)

Suurin tappio

 Ruotsi 0–22 Kanada 
(Chamonix, Ranska; 29. tammikuuta 1924)

MM-kilpailut
Kultaa 11
Hopeaa 17
Pronssia 17
Olympialaiset
Kultaa 2
Hopeaa 3
Pronssia 4
Mitalit
Ruotsin joukkue ottelussa Valko-Venäjää vastaan maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2014.
Ruotsin joukkue ottelussa Valko-Venäjää vastaan maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2014.
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lillehammer 1994
Kultaa Kultaa Torino 2006
Hopeaa Hopeaa Sankt Moritz 1928
Hopeaa Hopeaa Innsbruck 1964
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014
Pronssia Pronssia Oslo 1952
Pronssia Pronssia Lake Placid 1980
Pronssia Pronssia Sarajevo 1984
Pronssia Pronssia Calgary 1988
Kanada-cup
Hopeaa Hopeaa Kanada-cup 1984
Maailmanmestaruuskilpailut
Kultaa Kultaa Sveitsi 1953
Kultaa Kultaa Neuvostoliitto 1957
Kultaa Kultaa Yhdysvallat 1962
Kultaa Kultaa Itävalta 1987
Kultaa Kultaa Suomi 1991
Kultaa Kultaa Tšekkoslovakia 1992
Kultaa Kultaa Sveitsi 1998
Kultaa Kultaa Latvia 2006
Kultaa Kultaa Ruotsi / Suomi 2013
Kultaa Kultaa Saksa / Ranska 2017
Kultaa Kultaa Tanska 2018
Hopeaa Hopeaa Tšekkoslovakia 1947
Hopeaa Hopeaa Ranska 1951
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1963
Hopeaa Hopeaa Itävalta 1967
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1969
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1970
Hopeaa Hopeaa Neuvostoliitto 1973
Hopeaa Hopeaa Itävalta 1977
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1981
Hopeaa Hopeaa Neuvostoliitto 1986
Hopeaa Hopeaa Sveitsi 1990
Hopeaa Hopeaa Saksa 1993
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1995
Hopeaa Hopeaa Suomi 1997
Hopeaa Hopeaa Suomi 2003
Hopeaa Hopeaa Tšekki 2004
Hopeaa Hopeaa Slovakia 2011
Pronssia Pronssia Ruotsi 1954
Pronssia Pronssia Norja 1958
Pronssia Pronssia Suomi 1965
Pronssia Pronssia Sveitsi 1971
Pronssia Pronssia Tšekkoslovakia 1972
Pronssia Pronssia Suomi 1974
Pronssia Pronssia Saksa 1975
Pronssia Pronssia Puola 1976
Pronssia Pronssia Neuvostoliitto 1979
Pronssia Pronssia Italia 1994
Pronssia Pronssia Norja 1999
Pronssia Pronssia Saksa 2001
Pronssia Pronssia Ruotsi 2002
Pronssia Pronssia Sveitsi 2009
Pronssia Pronssia Saksa 2010
Pronssia Pronssia Valko-Venäjä 2014
Pronssia Pronssia Tšekki 2024

Ruotsin jää­kiekko­maa­joukkue edustaa Ruotsia miesten jää­kiekossa kansainvälisissä otteluissa. Ruotsi liittyi Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n jäseneksi vuonna 1913.[2] Se on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä jää­kiekko­maa­joukkueista. Ruotsi on voittanut miesten jää­kiekossa kaksi olympia­kultaa ja 11 maailman­mestaruutta. Jääkiekon maailmancupissa Ruotsi ei ole saanut mitalia, mutta sen edeltäjä­turnauksessa Kanada-cupissa kylläkin. Vuoden 1996 maailman­cupissa Ruotsi hävisi väli­erissä, vuonna 2004 puoli­väli­erissä ja vuonna 2016 väli­erissä.

Ruotsi kuuluu jää­kiekon kuuden suurmaan joukkoon.[3] 2010-luvulla maa saavutti kolme kultamitalia maailmanmestaruuskilpailuista. Ruotsi oli vuonna 2023 kansain­välisen jää­kiekko­liiton IIHF:n ranking-listalla 6. sijalla.[4] Vuonna 2021 maassa oli 15 500 rekisteröityä miesjääkiekkoilijaa ja 363 jäähallia[2]. Vuonna 2024 pelaajamäärä oli pudonnut noin 12 500 pelaajaan ja hallien määrä noussut 374 jäähalliin[5].

Ennen 2000-lukua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin ensimmäisiin maailmanmestaruuksiin ovat vaikuttaneet varsin paljon poliittiset suhdanteet. Esimerkiksi toisen kultamitalinsa maa saavutti vuoden 1957 kisoista, joista puuttuivat Unkarin kansannousun vuoksi sekä Kanada että Yhdysvallat. Kun Ruotsi saavutti kolmannen mestaruutensa vuonna 1962 Colorado Springsissä, Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia eivät ottaneet kisoihin osaa. Maat protestoivat sitä, että Yhdysvaltain hallitus ei myöntänyt DDR:lle viisumeita. Toisaalta vuoden 1957 kisoissa Ruotsi voitti tuoreen olympiavoittajan Neuvostoliiton ja vuonna 1962 hallitsevan maailmanmestarin Kanadan. Vuoden 1987 mestaruuden Ruotsi saavutti kisoista, joissa olivat mukana kaikki merkittävät maajoukkueet.[6]

2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmi­kuussa 2006 Ruotsi voitti Suomen olympialaisten loppu­ottelussa maalein 3–2, minkä lisäksi Ruotsin maajoukkue saavutti ensimmäisenä maana samana vuonna myös maailman­mestaruuden.[7] Kun olympiakulta ja maailmanmestaruus on ratkottu samassa turnauksessa, sen oli samana vuonna onnistuneet voittamaan aikaisemmin myös Iso-Britannia vuonna 1936 ja Neuvostoliitto vuosina 1956, 1964 ja 1968.[8][9] Kun Ruotsi ylsi saavutukseen vuonna 2006 vuoden 1994 olympia­kullan uusivat muun muassa Peter Forsberg sekä veljekset Jörgen ja Kenny Jönsson.

Vuodesta 2016 alkaen Ruotsin jää­kiekko­maa­joukkuetta valmensi Rikard Grönborg.[10] Häntä seurasi tehtävässä Johan Garpenlöv.[11][12]

Latvian maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 2021 Ruotsin maajoukkue jäi ensimmäistä kertaa ulos maailman­mestaruus­kilpailujen pudotus­peleistä. Maailmanmestaruuskilpailuissa pudotuspelejä on pelattu vuoden 1992 Tšekin maailmanmestaruuskilpailuista lähtien, ja Ruotsi on yltänyt useasti mitaleillekin. Prahan maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1985, jolloin pelattiin vielä neljän joukkueen mitali­sarjaa, Ruotsi sijoittui kuudenneksi, eikä se näin ollen päässyt mukaan mitali­sarjaan. Tätä heikommin joukkue on sijoittunut vain vuoden 1937 maailmanmestaruuskilpailuissa jäädessään kymmenenneksi.[13]

Vuonna 2021 joukkue putosi maailmanrankingissa 7. sijalle.[14] Se oli Ruotsin kaikkien aikojen huonoin sijoitus. Ennen vuotta 2021 Ruotsi ei ollut myöskään koskaan pudonnut rankingissa kolmea sijaa edellisestä vuodesta.

Garpenlövin jälkeen kaudesta 2022–2023 alkaen maajoukkueen valmentajaksi tuli Sam Hallam.[15][12] Hänen sopimuksensa on nelivuotinen.[15]

Olympialaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanada-cup/Maailmancup

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1976 – 4. sija
  • 1981 – 5. sija
  • 1984 – Hävisi loppuottelussa
  • 1987 – Hävisi välierässä
  • 1991 – Hävisi välierässä
  • 1996 – Hävisi välierässä
  • 2004 – Hävisi puolivälierässä
  • 2016 – Hävisi välierässä

Maailmanmestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

*Vuodet, jolloin Ruotsi on ollut kisaisäntänä, on lihavoitu.

Latvia hyökkää Ruotsin maalille vuoden 2005 maailmanmestaruuskilpailuissa, Kenny Jönsson ja Thomas Rhodin puolustavat.

Jääkiekon maailmanrankingissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2003 – 2.[18]
  • 2004 – 2.
  • 2005 – 2.
  • 2006 – 1.
  • 2007 – 1.
  • 2008 – 3.
  • 2009 – 3.
  • 2010 – 3.
  • 2011 – 3.
  • 2012 – 4.
  • 2013 – 1.
  • 2014 – 1.
  • 2015 – 3.
  • 2016 – 5.
  • 2017 – 3.
  • 2018 – 2.
  • 2019 – 4.
  • 2020 – 4.[19]
  • 2021 – 7.
  • 2022, helmikuu – 5.[20]
  • 2023 – 6.
  • 2024 – 7.[21]

IIHF Hall of Fameen valitut pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. World Ranking 27.5.2024. IIHF. Viitattu 3.7.2024. (englanniksi)
  2. a b IIHF Member National Association Sweden IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
  3. Big Six International Hockey Wiki. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
  4. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 29.5.2023. (englanniksi)
  5. IIHF Member National Association Sweden IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  6. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 118. US-Mediat Oy, 1989.
  7. Top 100 tarinat Story #8 (en)
  8. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 118. US-Mediat Oy, 1989.
  9. Men web.archive.org. 19.2.2014. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 11.5.2024.
  10. Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin 30.8.2018. Yle. Viitattu 20.9.2018.
  11. Tre Kronorin päävalmentaja vaihtuu – entinen NHL-pelaaja Garpenlöv korvaa Grönborgin Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
  12. a b Elite Prospects - Team Staff History for Sweden www.eliteprospects.com. Viitattu 8.3.2024.
  13. Fiasko! Painajainen! Nolo tulos – Ruotsalaismedia ryöpytti Tre Kronoria Yle Urheilu. Viitattu 1.6.2021.
  14. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 8.6.2021. (englanniksi)
  15. a b IIHF - Sam Hallam future Tre Kronor coach IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 11.12.2021. (englanniksi)
  16. https://www.iltalehti.fi/pekingin-olympialaiset-2022/a/7a7b0b2a-2f0c-40db-bda6-58cd4e9dc200
  17. IIHF - Standings 2023 IIHF ICE HOCKEY WORLD CHAMPIONSHIP IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 25.5.2023. (englanniksi)
  18. IIHF Introduces World Ranking and Ranks Canada First in Men's and Women's Hockey www.hockeycanada.ca. Viitattu 22.8.2022. (englanti)
  19. IIHF - World Ranking web.archive.org. 26.4.2020. Arkistoitu 26.4.2020. Viitattu 16.12.2021.
  20. Suomi ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanrankingin kärkeen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 24.4.2022.
  21. IIHF - World Ranking IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]