Seinäjoen Maila-Jussit

Seinäjoen Maila-Jussit
Koko nimi	Seinäjoen Maila-Jussit
Perustettu	17. toukokuuta 1932
Entiset nimet	Seinäjoen Maila-Jussit 1932–
Kaupunki	Seinäjoki
Kenttä	Seinäjoen pesäpallostadion
– kapasiteetti	3 500
Miesten sarjataso	Ykköspesis
Naisten sarjataso	Superpesis
Värit	punainen, musta, valkoinen
Puheenjohtaja	Jussi Järvinen
Miesten pelinjohtaja	Juha-Pekka Soini
Naisten pelinjohtaja	Erno Tuomainen
Omistaja	Seinäjoen Maila-Jussit ry
Miesten SM-mitalit
Kultaa	4 (1975, 1983, 1985, 1987)
Hopeaa	5 (1969, 1974, 1976, 1982, 1988)
Pronssia	8 (1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997, 2004)
Naisten SM-mitalit
Kultaa	1 (1977)
Hopeaa	3 (1976, 1978, 1979)
Pronssia	2 (1975, 2024)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Seinäjoen Maila-Jussit on vuonna 1932 perustettu seinäjokelainen urheiluseura. Se tunnetaan lähinnä pesäpallojoukkueena, mutta sillä on ollut myös lentopallotoimintaa. Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, josta tuli Jymy-Jussit. Molemmat seurat jatkoivat ominaan junioritoimintaa. Mailajussit pelaavat Naisten Superpesiksessä. Se pelaa kotiottelunsa Seinäjoen pesäpallostadionilla. Ykköspesistä pelaavalla SMJ:n miesten joukkueella on Suomen pääsarjatason kausia yhteensä 43 ja sijoitus maratontaulukossa on toinen.

Historia

Taustaa

1930-luvulla monet pesäpallon suurseurat tulivat Etelä-Suomesta. Kun Hamina, Lahti, Viipuri, Riihimäki ja Helsinki hallitsivat pesäpallosarjoja, tarttui innostus myös Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Into nousi entisestään, kun pohjalaiset voittivat kaksi kertaa Helsingin yliopiston mestaruuden. Pikkuhiljaa ajatus oman erikoisseuran perustamisesta Seinäjoelle kypsyi, ja osakunta valitsi kolmen miehen toimikunnan perustamaan seuraa. Toimikunta koostui seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja Valto Järvi, sihteeri Olavi Kuusisto ja rahastonhoitaja Mauri Vuorinen.

Uuden tulevan seuran nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti lääkäri Väinö J. Koiviston ehdotus. Osakunnan peliasuksi valittiin Jussipaita, mustat housut, punainen vyö ja lippalakki. Jussipaidan syntyhistoriasta on esitetty myös teoria, jonka mukaan paita olisi kehitetty nimenomaan tätä osakunnan joukkuetta varten.

Maila-Jussien perustaminen

Seuran perustava kokous pidettiin Seinäjoen kauppalassa 17. toukokuuta 1932. Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pesäpallon erikoisseuran perustamisesta ensi tilassa. Tuolloin perustettavan seuran virallinen nimi oli Maila-Jussit r.y.

Päätös seuran perustamisesta kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavin sanoin:

»Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet pesäpalloseuran nimeltä "Maila-Jussit", joka tulee toiminnassaan noudattamaan oheisia sääntöjä. Seinäjoella 17.5.1932.

1:Seuran nimi on Maila-Jussit ja sen kotipaikkana Seinäjoen kauppala Vaasan läänissä. Seura on perustettu 17 pnä toukokuuta 1932 ja on sen tarkotuksena
- edistää pesäpalloilua Etelä-Pohjanmaalla
- työskennellä puhtaan toverihengen juurruttamiseksi jäseniinsä

- toimeenpanna toimintansa tukemiseksi kilpailuja ja juhlia sekä kaikilla muilla hyväksyttävillä tavoilla toimia tarkoituksensa toteuttamiseksi.»

Maila-Jussit r.y.n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve, sihteeriksi Eemeli Raivio ja rahastonhoitajaksi Martti Ingman. Lisäksi johtokuntaan valittiin Lauri Koivisto ja Heimo Kuoppamäki. Varasjäseniksi valittiin Valto Järvi ja Martti Hakola.

Alkuaikoina seuran johtokunta piti yllä kuria ja valitsi yksimielisesti jäsenensä. Seuran jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen henkilö suorittamalla 5 markan ilmoittautusmaksun ja noudattamalla seuran ja Pesäpalloliiton sääntöjä. Joukkueet eivät saaneet edustaa seuraa ilman johtokunnan lupaa yleisissä kilpailuissa ja jäsenet jotka olivat haitaksi seuran maineelle tai eivät noudattaneet sääntöjä, voitiin erottaa.

Nimen muuttaminen Seinäjoen Maila-Jusseiksi

Seuran nimen muuttamista käsiteltiin ensimmäisen kerran 11. maaliskuuta 1969. Seuran nimeen haluttiin lisätä alkuliite "Seinäjoen" ja asiaa käsiteltiin 55 jäsenen kesken yleisessä kokouksessa. Sääntöjen määrämä toinen kokous pidettiin 27. maaliskuuta 1969 ja äänestystulos oli nimenmuutoksen kannalla äänin 21–0. Muutosilmoitus saapui oikeusministeriön kirjaamoon vasta 5. joulukuuta 1969 ja se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1969.

Ensimmäinen kausi ja alkutaival hissijoukkueena

Maila-Jussien joukkue saatiin koottua vaivattomasti. Osakunnan joukkueesta koottiin yhdeksikkö joka koostui seuraavista pelaajista: lukkari Masa Hakola Seinäjoelta, sieppari Veikko Toivonen Lapualta, ykkösvahti Jussi Kuoppala Ylistarosta, kakkosvahti Ville Kuoppala Lapualta, polttolinja Valto Järvi Ylihärmästä, kolmosvahti Ensio Kallio Seinäjoelta, kakkosvara Leo Bergroth Alajärveltä, kolmosvara Mauri Vuorinen Seinäjoelta ja takakentällä Lauri Koivisto Kurikasta.

Jussien alkutaival oli menestykseltään vaihtelevaa. Pelaajien asuessa hajallaan, olivat harjoitukset sattumanvaraisia ja harjoittelu keskittyi niille, jotka pääsivät paikalle. Perustamiskokouksessa oli tahtona saada joukkue nopeasti Aluesarjasta Suursarjaan. Tavoite jäi kuitenkin toteutumatta ensimmäisellä kaudella, jolloin loppusarjassa saavutukseksi jäi viides sija. Seuraavana vuonna 1933 joukkue onnistui tavoitteessaan ja selvitti tiensä Suursarjaan. Suursarja-kauden 1934 jälkeen joukkue toisin putosi sarjasta voitettuaan kymmenestä pelistään neljä. 1935 joukkue haki vauhtia Aluesarjasta ja nousi takaisin Suursarjaan, pudoten seuraavan kauden jälkeen jälleen aluesarjaan. Tällä kertaa kymmenestä ottelusta joukkue voitti vain yhden.

Vaihtelevasta menestyksestä huolimatta lehdet kirjoittivat Maila-Jusseista positiivisesti esimerkkinä tämä Kiri-lehdessä ollut juttu:

»Seinäjoesta on tullut maakunnan pesäpalloilun keskus. Maila-Jussit on sen tehnyt. Kun nyt saadaan maakuntaan A-sarjan joukkueita ottelemaan, ei ole epäilystäkään, etteikö kansaa tule kentän reunalle ja näin viedään pelin sanomaa joka kolkkaan. Kohta ei löydy maakunnasta pitäjää, jossa ei tunnetaisi pesäpalloa ja tiedettäisi, miten sitä on pelattava»

Seura saavutti piirinmestaruuksia sekä menestystä valtakunnan sarjoissa. Vuonna 1943 järjestettiinkin Itä-Länsi-ottelu ensimmäistä kertaa Seinäjoella. Ensimmäinen vierailu pääsarjassa tapahtui vuonna 1946, mutta se jäi yhden kauden mittaiseksi kuten muutkin pääsarjaesiintymiset 1940–1950-luvuilla. Tuona aikana Jussit pelasi pääsarjassa yhteensä kolme kautta. Vuonna 1954 Jussit saivat käyttöönsä Olavi Kurikan suunnitteleman lipun ja merkin.

Nousu mestaruussarjaan ja ensimmäinen mestaruus

Vuonna 1969 Jussit nousivat pysyvästi mestaruussarjaan 37 kauden ajaksi, joka toi seuralle kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelanneen joukkueen arvon. Jo ensimmäisellä kaudella seura saavutti SM-hopeaa.

1970-luvulla Jussit oli Suomen kärkijoukkueita ja saavuttivatkin ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1975. Mestaruuden lisäksi Jussit saavuttivat 1970-luvulla myös yhden hopea- ja kaksi pronssimitalia. Naisetkin saavuttivat vuonna 1977 ainoan mestaruutensa Jussi Ristilän johtamana.

Jussien kultainen 80-luku

Jussit ottelussa Tahkoa vastaan vuonna 1981

1980-luvulla Jussit saavuttivat kolme mestaruutta vuosina 1983 ja 1985, jolloin pelinjohtajana toimi Tuomo Olli, ja 1987. pelinjohtajinaan Tapio Ristilä ja Mauri Pyhälahti, jotka nostivat Jussit maan menestyneimmäksi pesäpalloseuraksi. Mestaruuksien lisäksi Jussit saavuttivat myös kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia, joten 80-lukua pidetään Jussien kulta-aikana. Seura teki vahvaa menestystä 1980-luvulla myös lentopallon puolella saavutetut kultamitalit vuosina 1986 ja 1987. Molemmissa lajeissa vuosi 1987 on myös toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kultamitalivuodeksi.

Superpesisaika 1990-luvulla

Kun SM-sarja nimettiin uudelleen Superpesikseksi alkoi Seinäjoella 80-luvulta tuttu menestys pikkuhiljaa hiipua, vaikkakin 1990-luvulla Jussit selviytyivätkin neljä kertaa mitalipeleihin, joista tuomisina oli joka kerta pronssimitalit vuosina 1991, 1995, 1996 ja 1997. Superpesis toi mukanaan myös hallipesisottelut, joista Jussit saavuttivat kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia.

1990-luvulla tapahtui Seinäjoella tapahtui myös eteenpäin menoa kun Seinäjoen pesäpallostadion valmistui kesällä 1992. Samana kesänä Seinäjoella järjestettiinkin uuden stadionin myötä jälleen miesten ja poikien Itä-Länsi-ottelut. Jussien naisetkin kävivät jälleen pääsarjassa kahden kauden ajana 1994–1995.

2000-luku: Toiminnan hiipumisen ja uudelleen nousun aikaa

Maila-Jussit Superpesiskarsintaottelussa Hyllykalliolla Nurmon Jymyä vastaan 2012.

Maila-Jussit ottelussa Nurmoa vastaan.

2000-luku oli Jussien toiminnalle hiipumisen aikaa, vaikkakin pronssiotteluissa käytiin vielä vuonna 2004 sekä hallipesiksen että Superpesiksenkin puolella, joista molemmista tuotiinkin vielä mitalit sen jälkeen alkoikin lamaantuminen. Seuran naisjoukkue yhdistyi kuntaliitoksen myötä Peräseinäjoen Toiveen naispesäpalloilijoiden kanssa uudeksi naispesäpallon erikoisseuraksi Petojusseiksi, joka aloitti pelaamisen heti ensimmäisellä kaudellaan Superpesiksessä.

Miesten puolella kauden 2004 menestyksestä ei ollut enää seuraavalla kaudella 2005 tietoa, kun Jussit putosivat syksyllä Ykköspesikseen. Jussit eivät tosin viihtyneet toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kautta pidempään vaan nousivat vielä kertaalleen takaisin pääsarjaan kaudeksi 2007. Kauden 2008 jälkeen seura päätti kuitenkin vetäytyä sarjasta vedoten talouteensa ja aloittikin seuraavan kauden Suomensarjasta, jossa Jussit pelaa myös kaudella 2010. Kaudeksi 2011 Maila-Jussit sai Vaasan Mailalta paikan ykköspesiksestä ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Ylemmän loppusarjan välierissä Haminan Palloilijat oli otteluvoitoin 2–1 parempi. Näin nousu superiin jäi vielä toteutumatta.

2012

Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, Jymy-Jusseiksi.Molemmat seurat jatkavat junioripuolella normaalisti B-junioreihin asti ja kasvattavat pelaajia uuden seuran tarpeisiin. Osakeyhtiön toimitusjohtajana aloittaa Jukka Marttala, jolla on takanaan seitsemän vuoden kokemus pesäpalloseuran johtotehtävistä. Viimeksi Marttala toimi pelinjohtajana ja urheilutoimenjohtajana Koskenkorvan Urheilijoissa. Seuraan alaisuuteen siirtyi Superpesis-, Ykköspesis- ja A-Poikien Superpesisjoukkue.

2014

Kauden 2014 päätteeksi Jussittaret kukistivat Roihun Helsingistä otteluvoitoin 3–0 ja nousivat Superpesikseen kaudelle 2015.

Maila-Jussien peliasut vuodesta 1932

Jussien lentopallotoiminta

Pääartikkeli: Seinäjoen Maila-Jussit (lentopallo)

SMJ:n lentopallomiehet kaudella 1987

Jussit ottivat lentopallon toimintaansa mukaan entisen Seinäjokelaisen lentopalloseuran Kuutosten myötä vuonna 1977, ja nousikin jo kaudeksi 1981 SM-sarjaan, jossa vierailu kesti vuoteen 1983, jonka jälkeen seura putosi hetkeksi takaisin ykkössarjaan. Sillä jo vuonna 1986 Jussit voitti lentopallon SM-kultaa, uusien mestaruuden myös seuraavalla kaudella 1987. Kaudella 1985 Jussit voittivat myös Suomen Cupin. Vuonna 1989 miesjoukkue pelasi viimeisen seitsemästä pääsarjakaudestaan, yltäen maratontaulukossa sijalle 18, jonka jälkeen toiminta jatkui PPTH-Jussien nimellä, jolla yritettiin nousua takaisin vielä seuraavaksi kaudeksi, mutta nousu jäi tiukasti vain yhden voiton päähän.

Miesten lentopallotoiminta loppui seurassa vuonna 1991, jonka jälkeen toimintaa jatkoi Seinäjoen Kuutoset. Naisissa Jussit pelasi 1990-luvun ykkössarjassa, jonka jälkeen seuran naiset nousivat kaudeksi 2000 pääsarjaan yhteistyössä Nurmon Jymyn kanssa nimellä Jymy-Jussit. Naislentopallon hoitamisen otti vastuulleen Seinäjoen Tango vuonna 2001.

Jussien pelipaikat

Seinäjoen pesäpallostadion

Pääartikkeli: Seinäjoen pesäpallostadion

Jussien kotikenttänä pesäpallossa toimii Unico Areena joka sijaitsee Seinäjoen keskustan läheisyydessä Upan kaupunginosassa ja toimii Seinäjoen keskuskentän vieressä. Seinäjoen pesäpallostadion valmistunut kesällä 1992. Kentän katsojakapasiteetti on 3500 katsoja joista 2136 paikkaa sijaitsee pääkatsomossa.. Kentällä on pelattu Itä-Länsi-ottelut vuosina 1992, 2002, 2014 ja 2019. Kentän yleisöennätys syntyi vuonna 1980, kun Jussien kotiottelua Siilinjärven Ponnistusta vastaan oli seuraamassa 6650 katsojaa.

Pääartikkeli: Seinäjoen Urheilutalo

Lentopallojaoston aikana Jussit pelasivat kotiottelunsa Seinäjoen Urheilutalolla, jonka katsojakapasiteetti on 1100 katsojaa.

Joukkueet

Naisten Superpesisjoukkue 2024

Seinäjoen Maila-Jussit kokoonpano
Pelaajat		Valmennusjohto
Pelaaja UP SP Ikä Sopimus Anna Honkala P V 23 2024 Johanna Karjanlahti L V 23 Anni Kotimaa 20 Riina Korkiamäki P V 27 2024 Anni Laakso 2K V/K 30 Aino-Kaisa Mantere J K 30 Jenni Matola P E 20 Minea Mäkiviita P V 19 2025 Maiju Mäntylä 3K E/V 26 Matilda Niskakangas 16 Ria Ojala 22 Susanna Ojala S E/V 26 Julia Ritola 17 Tea Santahuhta L K 22 Kaisa Soini 17 Sanni Syrjälä P E 26 Silja Syrjälä P V 26 Liinu Turpela E V 22 2024 Fanni Tuuri 19 Tiia Valtanen P K 23 2024			Pelinjohtaja Juha Antikainen 2. pelinjohtaja Erno Tuomainen Valmentaja(t) Aleksi Nenonen Niina Sippola Turo Timo Jere Lilli Jenni Viitasalo Sirpa Haapasalmi Joukkueenjohtaja Juho Suomu Huoltaja Joni Kela Selite E : Etenijä V : Vaihtaja K : Kotiuttaja L : Lukkari S : Sieppari (1/2/3)V : Pesävahti (2/3)P : Polttaja (2/3)K : Koppari Päivitetty 17. elokuuta 2024 Lähde: [1]

Junioritoiminta

Mailajussien junioritoiminta on erittäin vilkasta sillä Jusseilla on juniorijoukkueet monissa eri ikäluokissa. Pojissa Jusseilla on juniorijoukkueet B-junioreista G-junioreihin ja tytöissä B-junioreista G-junioreihin. Ensimmäinen juniorimitali saavutettiin vuonna 1977 ja sen jälkeen junioreiden SM-kultaa on saavutettu eri ikäluokissa 49 kertaa. Hopeaa 35 kertaa ja pronssia 23 kertaa. Maila-Jussien jäsenmäärä on 832 henkilöä.

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit
Joukkue	Mitalit	Vuodet	Yhteensä
A-pojat
	Kultaa	1984, 1985, 1986, 1992, 1999, 2006, 2007	7
	Hopeaa	1943, 1948, 1998, 2000, 2001	5
	Pronssia	1994, 1995	2
B-pojat
	Kultaa	1983, 2004, 2005, 2018	4
	Hopeaa	1984, 1993, 1998, 2002, 2003	5
	Pronssia	1982, 1997, 2006, 2011	4
B-tytöt
	Kultaa	1993, 1994, 1996	3
	Hopeaa	1995	1
	Pronssia	1990, 2013, 2024	3
C-pojat
	Kultaa	1981, 1982, 2001, 2003, 2004	5
	Hopeaa	1983, 1985, 2002, 2005	4
	Pronssia	1998, 2009	2
C-tytöt
	Kultaa	1990, 1993, 2007, 2011, 2023, 2024	6
	Hopeaa	1987, 1988, 1999, 2003, 2016	5
	Pronssia	2006, 2022	2
D-pojat
	Kultaa	1980, 1984, 1990, 2000, 2003, 2014, 2019	7
	Hopeaa	1981, 1986, 1998, 1999, 2009, 2017, 2022	7
	Pronssia	1979, 1983, 1985, 1993, 2002, 2004, 2007	7
D-tytöt
	Kultaa	2001, 2005, 2021, 2022, 2023	5
	Hopeaa	1986, 1989, 2004	3
	Pronssia	1991, 2003	2
E-pojat
	Kultaa	1978, 1983, 1984, 1998, 1999, 2005, 2015, 2023	8
	Hopeaa	1979, 1981, 2008, 2021	4
	Pronssia	1976, 1982, 2012, 2017	4
E-tytöt
	Kultaa	1984, 1985, 1999, 2002, 2007, 2008, 2023, 2024	9
	Hopeaa	1983, 2012	2
	Pronssia	1986, 1987	2
F-pojat
	Kultaa	1977, 1980, 1981, 1982, 1986, 1989, 1993, 2002	8
	Hopeaa	1976, 1983, 1995, 1997	4
F-tytöt
	Kultaa	2000	1
	Pronssia	1997	1
Yhteensä:			131

Palkinnot ja huomionosoitukset

Palkitut

Etenijäkuningas: Veijo Parhiala (1975) Esa Mäntymaa (1987) Markus Kettunen (1997)

Kärkilyöntikuningas: Jari Tyynelä (1995) Marko Honkola (2001)

Etenijäkuningatar: Pirjo Hiipakka (1976)

Kärkilyöntikuningatar: Silja Syrjälä (2021)

Vuoden lukkari: Reijo Salo (1969) Mauri Pyhälahti (1973, 1975, 1977, 1978, 1979, 1980, 1984, 1985) Riitta Mikkola (1977, 1978, 1979, 1981)

Vuoden pesäpalloilija: Veijo Parhiala (1973) Markku Vainio (1975) Riitta Mikkola (1977) Mauri Pyhälahti (1980) Jukka Peltoniemi (1987)

Vuoden tulokas: Mikko Vainionpää (1995) Tomi Viinamäki (2005) Henri Pulkkinen (2008)

Kultainen maila: Jari Tyynelä (1995)

Miesten Itä-Länsi-valinnat

Martti Hakola (1933, 1934) Valto Järvi (1934) Antti Alho (1943) Olavi Kuusisto (1943) Sulo Opas (1943, 1945) Veikko Virtanen (1948) Viljo Niemi (1953) Taisto Tikkanen (1958) Ville Lehmus (1959) Ossi Rajala (1969, 1970, 1971) Raimo Rajala (1969) Reijo Salo (1969) Markku Vainio (1971, 1972, 1973, 1974, 1975) Mauri Pyhälahti (1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1985, 1986) Veijo Parhiala (1973, 1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980) Hannu Södervik (1973) Voitto Hautala (1975) Aulis Peltomäki (1975, 1976)

Markku Haapasalmi (1978, 1979, 1980, 1981) Ari Rinta-Rahko (1978, 1979, 1982, 1985, 1987) Jukka Peltoniemi (1981, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1987, 1988) Hannes Rajala (1982, 1983, 1984, 1985) Jari Tyynelä (1985, 1986, 1987, 1989, 1991, 1992, 1994, 1995, 1996) Jan Hautala (1986, 1988, 1996, 1997, 1998) Esa Mäntymaa (1986, 1987) Mika Sivunen (1988, 1993, 1996) Kari Myllyniemi (1990) Mikko Vainionpää (1995, 1996, 1997) Juha-Pekka Soini (1996, 1997) Markus Kettunen (1997) Niku Peltokangas (1999) Timo Rautiainen (2000) Jere Dahlström (2003, 2004) Jaakko Antila (2004) Sami Karjala (2004) Tommi Murto (2004)

Naisten Itä-Länsi-valinnat

• Aulikki Pihlajamäki (1962, 1963)
• Saara Autio (1963, 1964)
• Marja Ala-Marttila (1975, 1977)
• Paula Kallionpää (1975, 1976, 1977)
• Marja-Leena Liljamo (1975, 1976)
• Riitta Mikkola (1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982)
• Sinikka Ala-Marttila (1976, 1978)
• Pirjo Hiipakka (1976, 1977)
• Kaija Ojaniemi (1978, 1979, 1981, 1982)
• Ritva Laine (1979, 1980)
• Tiina Ranta (1979)
• Laura Kerola (2018, 2019)
• Anni Laakso (2021)
• Saaga-Angelia Raudasoja (2021)
• Silja Syrjälä (2021, 2022)

Miesten Liitto-Lehdistö-valinnat

Juhani Saha (1968) Ossi Rajala (1969, 1970, 1971) Reijo Salo (1969, 1971) Raimo Rajala (1970, 1971) Markku Vainio (1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1976) Veijo Parhiala (1972, 1973, 1974, 1975, 1976, 1979, 1980) Juhani Ristilä (1973) Hannu Södervik (1973) Voitto Hautala (1974, 1975) Mauri Pyhälahti (1974, 1975, 1976, 1977, 1978, 1979, 1980, 1981, 1982, 1985, 1986) Markku Haapasalmi (1979, 1980, 1981)

Jari Karjanlahti (1980, 1981) Ari Rinta-Rahko (1980, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1988) Jukka Peltoniemi (1982, 1983, 1984, 1987, 1988) Hannes Rajala (1982, 1984, 1988) Esa Mäntymaa (1984, 1987, 1988, 1989) Jari Tyynelä (1984, 1985, 1986, 1989, 1992) Erkki Lahti (1987) Jan Hautala (1988, 1989, 1990, 1991) Mika Sivunen (1989) Kari Myllyniemi (1990) Pasi Vanhatalo (1991, 1992)

Tilastot ja luettelot

Puheenjohtajat

Martti Helve (1932) Valto Järvi (1933–1935) Erkki Pajukoski (1936–1937) Aarno Savanheimo (1938–1942) Erkki Pajukoski (1943) Aarno Savanheimo (1944–1946) Jaakko Kosonen (1947–1950) Birger Antin (1951) Olavi Kurikka (1952–1954) Kauko Suurniemi (1955) Matti Lähdesmäki (1955) Jussi Ristilä (1956–1958)

Seppo Rantapere (1959) Esko Nikula (1961) Veikko Kankaanpää (1962–1963) Jussi Ristilä (1964–1965) Toivo Saha (1966–1968) Matti Paloaro (1969–1970) Aarne Luusua (1971–1974) Reijo Pitkäkoski (1975–1985) Kosti Vilén (1986–1988) Raimo Saunamäki (1989–1990) Risto Rintala (1991–1992) Pentti Yli-Torala (1993)

Seppo Viitanen (1994–1995) Lasse Lintilä (1996–2004) Kosti Vilén (2005–2006) Jorma Hotakainen (2007)

Miesten joukkueen pelinjohtajat

Paavo Mäntylä (1969–1971) Reijo Salo (1972) Paavo Mäntylä (1973–1976) Raimo Rajala (1977) Paavo Mäntylä (1977–1979) Voitto Hautala (1980) Tuomo Olli (1981–1983) Lauri Pippola (1984) Tuomo Olli (1985–1986) Mauri Pyhälahti (1987) Tapio Ristilä (1987–1989) Mauri Pyhälahti (1990) Juhani Ristilä (1990–1991) Tuomo Olli (1992) Ari Rinta-Rahko (1993–1996) Mauri Pyhälahti (1997–1998)

Jukka Peltoniemi (1999–2000) Vesa Mattila (2001) Jukka Peltoniemi (2002) Jussi Järvinen (2003–2004) Juha Niittula (2005) Pasi Tyynelä (2006) Juha-Pekka Soini (2007) Sami-Petteri Kivimäki (2008) Tapio Ristilä (2009) Juha Niittula (2010) Jari Mäkelä (2011–2012) Toni Ranta (2013) Jari Peltomäki (2014) Marko Honkaniemi (2015–2016) Jukka Marttala (2017) Marko Honkaniemi (2018–)

Saavutukset

Lentopallon vuoden 1986 mestaruusjoukkue

Seinäjoen Maila-Jussit on pelannut Suomen miesten pääsarjatasolla yhteensä 46 kautta joista vuodet 1969–2005 yhtäjaksoisesti. Näiden 46 kauden aikana Maila-Jussit on pelannut 1030 ottelua joista kolmen pisteen voittoja on 116 ja kahden pisteen voittoja 410. Tasan Maila-Jussit on pelannut 41 kertaa ja yhden pisteen häviöitä on 55 kappaletta. Kokonaan ilman pisteitä Maila-Jussit on jäänyt 408 kertaa. Jaksopelin aikana Maila-Jussit on voittanut 378 jaksoa ja hävinnyt 413, joten jaksoero on –35. Juoksuja on pääsarjassa tehty 6195 ja niitä on päästetty 5884. Juoksuero on täten +311. Pisteitä pääsarjassa on kertynyt 46 kauden aikana 1269.

Maila-Jussit on voittanut miehissä pesäpallon Suomen mestaruuden neljä kertaa vuosina 1975, 1983, 1985 ja 1987. Muista mitaleista Maila-Jussit on saavuttanut hopeaa viisi kertaa vuosina 1969, 1974, 1976, 1982 ja 1988, ja pronssia kahdeksan kertaa vuosina 1979, 1980, 1981, 1991, 1995, 1996, 1997 ja 2004. Pesäpallon Suomen Cupin voittoa Maila-Jussit on juhlinut kaksi kertaa vuosina 1973 ja 1974 ja hopeaa vuosina 1970 ja 1977. Hallipesiksen Suomen-mestaruus mitaleista Maila-Jusseilla on kaksi hopeaa vuosilta 1995 ja 1996 sekä kolme pronssia vuosilta 1994, 1998 ja 2004.

Naisten pesäpallossa Maila-Jussit on voittanut yhden Suomen mestaruuden vuonna 1977. Muista mitaleista Maila-Jussien naisilla on kolme hopeaa vuosilta 1976, 1978, 1979 ja pronssia vuodelta 1975.

Lentopallossa Maila-Jussit on saavuttanut Suomen mestaruuden kaksi kertaa vuosina 1986 ja 1987. Lentopallon Suomen Cupin Maila-Jussit on voittanut kerran vuonna 1985.

Pelaajatilastoja

Eniten otteluita Maila-Jusseissa # Nimi OT 1. Jari Tyynelä 374 2. Mika Sivunen 363 3. Ari Rinta-Rahko 356 4. Jan Hautala 293 5. Hannes Rajala 292

Lyödyt juoksut Maila-Jusseissa # Nimi LT 1. Juha-Pekka Soini (14+351) 365 2. Jari Tyynelä (24+319) 343 3. Hannes Rajala (11+273) 284 4. Ari Rinta-Rahko (15+258) 273 5. Jan Hautala (16+224) 240

Tuodut juoksut Maila-Jusseissa # Nimi TJ 1. Mika Sivunen 333 2. Esa Mäntymaa 311 3. Veijo Parhiala 258 4. Jari Tyynelä 234 5. Jukka Peltoniemi 226

Maratontaulukko

Maratontaulukossa on sekä Pesäpallon SM-sarjan että Superpesiksen aikaiset tilastot.

Sarja	Sijoitus	Kaudet	Ottelut	Voitot	Tasapelit	Tappiot	VJ	HJ	TJ	PJ	Pisteet
SM-sarja/Superpesis	4.	46	1030	526	41	463	378	413	6195	5884	1269

Sarja	Sijoitus	Kaudet	Ottelut	3p	2p	Tp	1p	0p	VJ	HJ	TJ	PJ	Pisteet
Superpesis	6.	14	390	116	69	3	55	147	378	413	2298	2473	545

Miehet Runkosarja Pudotuspelit Kausi Sarja O V T H TJ PJ P Sijoitus O V T H TJ PJ P Sijoitus 1932 Aluesarja 3 3 0 0 50 5 6 1. B-finaalit 2 1 0 1 17 6 4 3. 1933 Aluesarja 2 2 0 0 25 0 4 1. B-finaalit 3 2 0 1 10 6 4 3. 1934 Suursarja 10 4 1 5 31 25 9 5. 1935 Aluesarja 6 6 0 0 49 12 12 1. 1936 Suursarja 10 1 0 9 116 16 62 6. 1937 Aluesarja Luopui sarjapaikasta 1938 Aluesarja 10 5 1 4 68 42 11 2. 1939 Aluesarja 10 8 1 1 97 34 17 1. 1940 Välisarja 3 3 0 0 9 2 6 1. 1942 Sotasarja 6 0 0 6 13 44 0 7. 1943 Sotasarja 8 3 0 5 40 51 6 7. 1944 Sotasarja 1 0 0 1 1 2 0 1945 Suomensarja 8 8 0 0 65 16 16 1. SM-karsinta 3 2 0 1 21 12 4 2. 1946 SM-sarja 12 2 2 8 38 99 6 13. 1947 Suomensarja 8 6 1 1 77 29 13 1. SM-karsinta 3 1 0 2 26 33 2 3. 1948 SM-sarja 12 2 0 10 68 112 4 11. 1949 Suomensarja 10 5 1 4 77 47 11 5. 1950 Suomensarja 10 8 0 2 104 46 16 3. 1951 Suomensarja 9 4 1 4 72 52 9 5. 1952 Suomensarja 8 6 1 1 85 45 13 2. 1953 Suomensarja 8 7 0 1 72 24 14 2. 1954 Suomensarja 8 2 1 5 34 30 5 6. 1955 Suomensarja 7 4 0 3 63 31 8 4. 1956 Suomensarja 10 5 3 2 58 35 13 2. 1957 Suomensarja 10 9 0 1 100 37 18 1. 1958 SM-sarja 24 2 0 12 47 94 4 14. 1959 Suomensarja 10 4 0 6 47 51 8 8. 1960 Suomensarja 10 6 0 4 60 62 12 4. 1961 Suomensarja 10 5 0 5 68 48 10 5. 1962 Suomensarja 10 2 1 7 43 79 5 11. 1963 Maakuntasarja 1964 Suomensarja 12 8 0 4 117 87 16 5. 1965 Suomensarja 12 5 0 7 92 121 10 10. 1966 Suomensarja 12 8 0 4 99 85 16 4. 1967 Suomensarja 12 9 0 3 108 64 18 3. 1968 Suomensarja 12 11 0 1 129 46 22 1. 1969 SM-sarja 22 14 1 7 116 102 29 2. 1970 SM-sarja 22 11 3 8 152 141 25 5. 1971 SM-sarja 22 11 1 10 138 101 23 7. 1972 SM-sarja 22 12 3 7 139 118 27 4. 1973 SM-sarja 22 13 3 6 132 104 29 4. 1974 SM-sarja 22 16 0 6 117 81 32 2. 1975 SM-sarja 22 19 0 3 171 60 38 1. 1976 SM-sarja 22 13 2 7 103 71 28 2. 1977 SM-sarja 22 11 2 9 104 113 24 6. 1978 SM-sarja 22 13 2 7 134 96 28 4. 1979 SM-sarja 22 15 2 5 173 125 32 3. 6 2 1 3 35 41 6 3. 1980 SM-sarja 22 15 0 7 137 113 30 2. 6 2 1 3 28 41 7 3. 1981 SM-sarja 22 11 3 8 159 110 25 4. 6 3 0 3 34 36 6 3. 1982 SM-sarja 22 14 2 6 190 97 30 3. 6 3 0 3 35 31 7 2. 1983 SM-sarja 22 15 1 6 154 83 31 2. 6 4 1 1 33 28 11 1. 1984 SM-sarja 22 11 2 9 125 121 24 5. 1985 SM-sarja 22 14 2 6 139 86 30 2. 6 4 1 1 51 23 11 1. 1986 SM-sarja 22 13 2 7 157 134 28 4. 5 1 0 4 22 36 2 5. 1987 SM-sarja 22 17 1 4 171 110 35 1. 6 6 0 0 33 13 12 1. 1988 SM-sarja 22 12 0 10 134 146 24 5. 8 5 0 3 44 51 10 2. 1989 SM-sarja 22 10 0 12 122 125 21 7. 2 0 0 2 8 17 0 7. 1990 Superpesis 26 8 1 17 135 166 18 13. 3 2 0 1 16 17 4 13. 1991 Superpesis 26 16 0 10 188 143 33 4. 6 3 0 3 59 34 6 3. 1992 Superpesis 26 11 1 14 185 204 24 10. 3 2 0 1 16 12 4 10. 1993 Superpesis 28 12 1 15 173 169 25 8. 3 0 0 3 18 36 0 8. Runkosarja Pudotuspelit Kausi Sarja O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus O V T H 3p 2p tp 1p 0p TJ PJ Y P Sijoitus 1994 Superpesis 34 15 3 16 11 4 3 2 14 201 190 46 9. 1995 Superpesis 29 18 0 11 14 4 0 7 4 194 134 57 3. 9 6 0 3 5 1 0 0 3 36 52 17 3. 1996 Superpesis 29 20 0 9 16 4 0 4 5 182 125 60 3. 9 5 0 4 5 0 0 0 4 44 54 15 3. 1997 Superpesis 28 21 0 7 17 4 0 2 5 210 120 61 4. 12 7 0 5 6 1 0 4 2 79 62 20 3. 1998 Superpesis 28 17 0 11 13 4 0 4 7 200 166 51 6. 3 0 0 3 0 0 0 2 1 6 26 2 6. 1999 Superpesis 28 11 0 17 6 5 0 7 10 155 189 35 10. 1 1 0 0 1 0 0 0 0 13 7 3 10. 2000 Superpesis 28 13 0 15 12 1 0 4 11 177 160 41 6. 5 2 0 3 1 1 0 0 3 18 30 5 5. 2001 Superpesis 28 12 0 16 4 8 0 6 10 187 218 34 8. 3 0 0 3 0 0 0 0 3 11 33 0 8. 2002 Superpesis 29 13 0 16 6 7 0 3 13 144 165 35 8. 3 0 0 3 0 0 0 0 3 4 38 0 8. 2003 Superpesis 26 12 0 14 9 3 0 5 9 156 156 38 7. 4 0 0 4 0 0 0 1 3 19 36 1 8. 2004 Superpesis 28 17 0 11 5 12 0 4 7 184 164 43 5. 14 7 0 7 4 3 0 2 5 93 82 20 3. 2005 Superpesis 25 0 0 25 0 0 0 2 23 70 285 2 12. 7 0 0 7 0 0 0 2 5 24 63 2 8. 2006 Ykköspesis 22 18 0 4 16 2 0 2 2 261 109 54 1. Nousu Superpesikseen 2007 Superpesis 26 7 0 19 2 5 0 3 16 128 207 19 12. 6 6 0 0 3 3 0 0 0 56 18 15 10. 2008 Superpesis 24 9 0 15 2 7 0 2 13 110 194 22 10. Luopui sarjapaikasta kauden jälkeen 2009 Suomensarja 18 7 0 11 3 4 0 4 7 153 216 21 9. 2010 Suomensarja 18 12 0 6 9 3 0 2 4 234 113 35 2. 7 4 0 3 4 0 0 1 2 36 14 12 2011 Ykköspesis 22 12 0 10 9 3 0 5 5 185 144 38 4. 5 3 0 2 0 3 0 0 2 43 44 6 3. 2012 Ykköspesis 22 14 0 8 6 8 0 3 5 153 138 37 4. 7 4 0 3 1 3 0 0 3 35 37 9 1. 2013 Suomensarja 20 3 0 17 2 1 0 1 16 121 346 9 10. 2014 Suomensarja 20 3 0 17 3 0 0 1 16 137 284 10 10. 2015 Suomensarja 16 9 0 7 6 3 0 1 6 125 152 25 5. 2016 Suomensarja 16 3 0 13 0 3 0 6 7 129 180 12 8. 2017 Suomensarja 14 6 0 8 4 2 0 2 6 134 132 18 6. 2018 Suomensarja 16 5 0 11 4 1 0 3 8 158 231 17 5. 2019 Suomensarja 16 10 0 6 6 4 0 3 3 173 160 29 3. 5 3 0 2 2020 Suomensarja 8 4 0 4 3 1 0 0 4 78 77 11 5. 2021 Suomensarja 16 10 0 6 9 1 0 2 4 222 148 31 2. 5 3 0 2 2022 Suomensarja 16 15 0 1 12 3 0 1 0 219 66 43 1. 7 5 0 2

Selitteet      1. korkein sarjataso      2. korkein sarjataso      3. korkein sarjataso      4. korkein sarjataso      Sota-aika O Ottelut V Voitot T Tasapeli H Häviöt 3p Kolmen pisteen voitto (Voitto 2-0 tai 1-0) 2p Kahden pisteen voitto (Voitto supervuorossa tai kotiutuskisassa) 1p Yhden pisteen tappio (Tappio supervuorossa tai kotiutuskisassa) 0p Tappio (Suoraan 0-2 tai 0-1) Juoksut Joukkueen tehdyt ja päästetyt juoksut P Pisteet

Katso myös

• Seinäjoen Maila-Jussit (lentopallo)
• PeTo-Jussit
• JymyJussit
• Luettelo Seinäjoen Maila-Jussien palkituista pelaajista

Lähteet

• Valtamäki, Erkki & Heiskari, Ilkka: Seinäjoen Maila-Jussit: 75-vuotta Juhlakirja. Seinäjoki: Seinäjoen Maila-Jussit ry., 2007. ISBN 978-952-92-1881-3

Aiheesta muualla

• Seinäjoen Maila-Jussit