Lentopallon Mestaruusliiga

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 17. syyskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lentopallon Mestaruusliiga
Lentopallon Mestaruusliigan logo
Lentopallon Mestaruusliigan logo
Laji lentopallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1957
Edeltäjä Lentopallon SM-liiga
Joukkueita Miehet: 9
Naiset: 10
Hallitseva mestari Hurrikaani-Loimaa (miehet)
Pölkky Kuusamo (naiset)
Eniten mestaruuksia Hämeenlinna ja LP Viesti Salo (naiset, 10)
KuPS-Volley ja VaLePa (miehet, 8)
Alempi taso Lentopallon miesten 1-sarja
Lentopallon naisten 1-sarja
TV Ruutu+
Sivusto www.mestaruusliiga.fi

Lentopallon Mestaruusliiga (vuoteen 2010 saakka Lentopallon SM-liiga[1]) on lentopallon korkein sarjataso Suomessa. Mestaruusliigan toimintaa johtaa Suomen Lentopalloliitto.

Kaudella 2024–2025 sarjassa pelaa miesten puolella yhdeksän joukkuetta ja naisten puolella kymmenen joukkuetta[2].

Sarjajärjestelmäkuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Mestaruusliiga 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten liigassa pelataan yhdeksän joukkueen nelinkertainen runkosarja (32 ottelua/joukkue). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (4–7 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (4–7 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2 ottelua + mahdollinen lisäerä) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).

Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.

Runkosarjan 9. sijoittunut joukkue kohtaa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan paras viidestä menetelmällä. Tämän ottelusarjan voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.

Naisten Mestaruusliiga 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten liigassa pelataan kymmenen joukkueen kolminkertainen runkosarja (27 ottelua). Runkosarjassa sijoille 1–8 päätyneet joukkueet pelaavat puolivälierät (4–7 ottelua) pääsystä välieriin, Puolivälierien voittajat pelaavat välierät (4–7 ottelua), välierien häviäjät pronssiottelut (2 ottelua + mahdollinen lisäerä) ja välierien voittajat finaalit (4–7 ottelua).

Runkosarjassa sijoille 1–4 sijoittuneet saavat puolivälieriin kotiedun. Otteluparit ovat 1–8, 2–7, 3–6, 4–5.

Runkosarjan 9. ja 10. sijoittuneet joukkueet pelaavat ns. esikarsinnan, jonka häviäjä kohtaa varsinaisessa liigakarsinnassa 1-sarjan voittajan paras viidestä menetelmällä. Tämän ottelusarjan voittajalla on oikeus hakea liigapaikkaa.

Televisiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallon Mestaruusliigan otteluita lähettää kaudella 2024–2025 Ruutu+, josta on nähtävissä on monikameratuotantona suurin osa otteluista ja loput ns. fanikameralähetyksinä. Myös Jim-televisiokanavalla sekä ISTV:ssä on nähtävissä muutamia otteluita.

Joukkueet 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miesten Mestaruusliigan joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
Hurrikaani-Loimaa Loimaa Loimaan liikuntahalli 2007 Olli Kuoksa
Kyyjärven Kyky-Betset Kyyjärvi Kyyjärven liikuntahalli 1990 Guntis Atars
Savo Volley Lukuisia kotipaikkoja Lukuisia kotihalleja 2018 Arttu Keränen
Kokkolan Tiikerit Kokkola Hollihaan liikuntahalli 1974 Mikko Keskisipilä
Raision Loimu Raisio Kerttulan liikuntahalli 1958 Kari Raatikainen
VaLePa Sastamala Tampere Sastamala Vexve Areena 1978 Janne Kangaskokko
Akaa-Volley Akaa Toijalan monitoimihalli 2010 Olli Kunnari
Karelian Hurmos Joensuu Joensuun Urheilutalo 2017 Daryl Tay
TUTO Volley Turku Kupittaan palloiluhalli 1929 Jani Niskakangas

Naisten Mestaruusliigan joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
Hämeenlinnan Lentopallokerho Hämeenlinna Loimua Areena 1929 Giovanni Torchio
LiigaPloki Pihtipudas Pihtipudas-sali 1995 Hakan Can Turan
LP Kangasala Kangasala Pitkäjärven liikuntahalli 1994 Nikolas Buser
LP-Vampula Huittinen Tahto Areena 1946 Stefan Paunovic
LP Viesti Salo Salo Salohalli 2008 Tomi Lemminkäinen
Oriveden Ponnistus Orivesi Oriveden liikuntahalli 1908 Fabio Menta
JymyVolley Seinäjoki Nurmohalli 1925 Patrik Ojaniemi
Pölkky Kuusamo[3] Kuusamo Kuusamon liikuntahalli 1966 Sotiris Gkotsis
Arctic Volley Rovaniemi Lapin liikuntaopisto 1991 Jukka Lehtonen
Puijo Wolley Kuopio Pohjantien koulu 1997 Pekka Seppänen

Miesten Suomen mestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liittojen välinen yhteistoiminta käynnistyi 1957, ja mestaruuskilpailuista vastasi aluksi Suomen Lentopallokomitea, jossa oli edustus Työväen Urheiluliitosta ja Suomen Kori- ja Lentopalloliitosta. Suomen Lentopalloliitto perustettiin lopulta vuonna 1959 ja SVUL:n lentopallo irtisanoutui Lentopallokomiteasta kauden 1963 jälkeen, jonka jälkeen mestaruussarja jäi Lentopalloliiton vastuulle.[4] Kaudella 1963–1964 TUL:n joukkueet vetäytyivät yhteisestä sarjasta ja pelasivat Lentopallokomitean SM-sarjassa, joka käytännössä oli TUL:n mestaruussarja.[5] Kauden 1964–1965 jälkeen TUL:n parhaat joukkueet liittyivät jälleen yhteiseen mestaruussarjaan.

Pääartikkeli: Luettelo lentopallon SM-mitalisteista

Naisten Suomen mestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lentopallon SM-liigasta tuli Lentopallon Mestaruusliiga 27.8.2010. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 30.10.2013.
  2. ↑ Lentopallon Mestaruusliigan runkosarjojen otteluohjelmat julkaistu Mestaruusliiga. 7.8.2024. Viitattu 3.9.2024.
  3. ↑ Pallo-Karhujen naisten liigajoukkueen nimeksi Pölkky Kuusamo[vanhentunut linkki]
  4. ↑ Urheilumme kasvot 3, Lentopallo, sivu 994
  5. ↑ TUL:n toimintakertomus 1964 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lentopallon_Mestaruusliiga&oldid=22753767”