Sébastien Ogier
Sébastien Ogier | |
---|---|
Sébastien Ogier Monte Carlon rallissa 2019. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. joulukuuta 1983 Gap |
Kansalaisuus | Ranska |
WRC-ura | |
Aktiivivuodet | 2008– |
Kartanlukija(t) |
Vincent Landais Benjamin Veillas Julien Ingrassia |
Nykyinen talli | Toyota Gazoo Racing |
Entiset tallit |
Equipe de France FFSA Citroën Junior Team Volkswagen M-Sport Citroën World Rally Team |
Kilpailuja | 192 |
Maailmanmestaruuksia | 8 (2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2020, 2021) |
Voittoja | 61 |
Palkintosijoja | 105 |
Erikoiskoevoittoja | 747 |
MM-pisteitä | 2 958[1] |
Ensimmäinen kilpailu | Meksikon ralli 2008 |
Ensimmäinen voitto | Portugalin ralli 2010 |
Viimeisin voitto | Suomen ralli 2024 |
Sijoitus kaudella 2024 | 4. (191 p.) |
Aiheesta muualla | |
www.sebastien-ogier.com | |
Sébastien Ogier (s. 17. joulukuuta 1983 Gap) on ranskalainen ralliautoilija ja kahdeksankertainen ralliautoilun maailmanmestari.
Ogier on myös voittanut JWRC-sarjan vuonna 2008. Sarjan voiton myötä hänestä tuli nuorten ralliautoilun historian kuudes maailmanmestari. Ogierin kartanlukijana toimi pitkään hänen maanmiehensä Julien Ingrassia.
Ura MM-sarjassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ogier voitti juniorien maailmanmestaruuden kaudella 2008 Citroën C2 S1600 -autolla. Tämän jälkeen hän sai paikan rallin MM-sarjan ylimpään luokkaan ajamaan muutamia MM-ralleja Citroën C4 WRC -autolla.
Citroën (2009–2011)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudella 2009 Ogier ajoi koko MM-sarjan Citroën Junior Teamin C4 WRC:llä. Paras sijoitus oli Akropolis-rallin toinen sija ja seuraavalla kaudella hän ajoi uransa avausvoiton Portugalin rallissa. Palkintona hyvistä otteistaan, Ogier nostettiin Citroënin ykköstiimiin kauden 2010 soraralleissa.
Vuodeksi 2011 Ogierista tuli ykkösteamin kuljettaja kaikissa ralleissa. Hän sijoittui kauden avauskilpailussa Ruotsissa neljänneksi Fordin Mikko Hirvosen voittaessa kilpailun. Meksikossa Ogier keskeytti kärkipaikalta ulosajon seurauksena ja hänen tallikaverinsa Sébastien Loeb voitti kilpailun. Portugalissa Ogier voitti ja Loeb oli toinen.
Jordanian rallissa Ogier ajoi voittoon MM-sarjan historian pienimmällä voittomarginaalilla, 0,2 sekunnin erolla Jari-Matti Latvalaan. Sardiniassa Ogier jäi neljänneksi Loebin, Hirvosen ja Petter Solbergin taakse. Argentiinassa Ogier johti ennen päätöspäivää lähes 44 sekunnin erolla, mutta vaurioitti autoaan kaadossa sen verran, että takaa tulleet Loeb ja Hirvonen pienensivät eroa jatkuvasti ja ohittivat Ogierin viimeisellä erikoiskokeella. Kreikassa Ogier ajoi voittoon ennen Loebia. Tässä vaiheessa kautta tallikaverien välit alkoivat jo kiristyä, kun molemmat halusivat vain voittaa.
Heinäkuun lopussa Suomessa Loeb ja Ogier taistelivat kisan voitosta, kunnes Ogier kärsi rengasrikon ja jäi kolmanneksi. Saksassa Ogier ajoi voittoon Loebin rengasrikon seurauksena katkaisten näin Loebin yhdeksän vuoden mittaisen voittoputken Saksan rallissa. Australiassa molemmat Citroënit keskeyttivät avauspäivänä, mutta jatkoivat kilpailua. Päätöspäivänä Ogier määrättiin pysähtymään kymmeneksi minuutiksi erikoiskokeelle, jotta Loeb nousisi MM-pisteille. Tästä kiukkuisena Ogier hiljensi tahallaan vauhtia Power Stagella, jotta ei saisi pisteitä.
Ranskan rallissa Ogier voitti ja nousi vain kolmen pisteen päähän MM-sarjan kärjessä olleesta Loebistä. Kataloniassa Ogier keskeytti moottoriongelmiin ja menetti mahdollisuuden maailmanmestaruuteen. Päätöskisassa Ogier ajoi ulos jo torstaina, mutta nousi 11:nneksi ja sai 3 pistettä Power Stagen voitosta.
Volkswagen (2012–2016)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden 2011 päätteeksi Ogier jätti Citroënin ja hän allekirjoitti sopimuksen MM-sarjaan uutena tallina kaudeksi 2013 tulleen Volkswagenin kanssa. Vuonna 2012 Ogier ja kaksinkertainen maailmanmestari Carlos Sainz testasivat tallin uutta Volkswagen Polo R WRC -autoa, ja lisäksi Ogier ajoi täyden MM-sarjan Škodan S2000-luokan autolla. Tallikaverikseen kaudelle 2013 hän sai Fordilta lähteneen Jari-Matti Latvalan.
Ogier ajoi ensimmäisen voiton uudella autolla jo kauden 2013 toisessa kilpailussa Ruotsissa.[2] Hänestä tuli samalla kilpailun historian toinen ei-pohjoismainen voittaja entisen tallikaverinsa Sébastien Loebin jälkeen. Volkswagenin debyyttikausi osoittautui muutenkin menestykseksi, ja Ogier varmisti uransa ensimmäinen maailmanmestaruuden jo kauden kolmanneksi viimeisessä kilpailussa, kotimaassaan Ranskassa.[3][4]
Voitollaan Australian rallissa 2015 Ogier varmisti uransa kolmannen perättäisen rallin maailmanmestaruuden.[5] Kautta 2015 oli ajamatta vielä kolme osakilpailua mestaruuden varmistuttua.
Kaudella 2016 Ogier voitti neljännen kuljettajien mestaruuden Espanjan osakilpailun voitolla, joka oli hänelle kauden viides voitto.[6] Volkswagen vetäytyi pois MM-sarjasta kauden 2016 loputtua.[7]
M-Sport / Ford (2017–2018)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brittitalli M-Sport teki joulukuussa 2016 sopimuksen kaudesta 2017 Ogierin kanssa. Hänen tallikaverinaan ajoi englantilainen Elfyn Evans ja suomalainen lupaus Teemu Suninen. Ogier varmisti viidennen peräkkäisen maailmanmestaruutensa toiseksi viimeisessä rallissa Walesissa lokakuussa 2017.[8] Ogier ajoi myös kauden 2018 samassa tallissa voittaen jälleen maailmanmestaruuden.[9]
Citroën (2019)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudeksi 2019 Ogier teki paluun Citroënille, jolloin hänen tallikaverinaan ajoi suomalainen Esapekka Lappi. Kausi ei kuitenkaan tuonut Ogierin tavoittelemaa maailmanmestaruutta ja hän halusi vaihtaa tallia. Samaan aikaan Citroënin tulkinta säännöistä erosi FIA:n tulkinnasta ja uuden auton kehitys oli jumissa, jolloin Citroën päätti vetäytyä MM-sarjasta.[10]
Toyota (2020-)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ogier siirtyi kaudeksi 2020 Toyotalle Citroenin vetäydyttyä MM-sarjasta kauden 2019 päätteeksi. Marraskuussa 2020 Ogier teki Toyotan kanssa jatkosopimuksen kaudesta 2021.[11] Ogier voitti kuljettajien mestaruuden kausilla 2020 ja 2021.[12]
Ogierin piti ajaa kaudella 2024 vain osa kaudesta, mutta elokuussa hän ja Toyota-talli päättivätkin ajaa kaikki loput neljä osakilpailua. Ogier oli tuolloin pisteissä toisena vain 27 pistettä sarjaa johtanutta Hyundain Thierry Neuvillea perässä ja tavoitteeksi muodostui yhdeksännen mestaruuden tavoitteleminen.[13][14] Hän sijoittui lopulta neljänneksi.
Rallin MM-sarjan tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Porsche Supercup -tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | Pisteet | Sijoitus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
2013 | Porsche AG | ESP |
MON 13 |
GBR |
GER |
HUN |
BEL |
ITA |
ABU |
ABU |
0 | NC | |
2014 | Team Project 1 | ESP |
MON |
AUT Kesk. |
GBR |
GER |
HUN |
BEL |
ITA |
USA |
USA |
0 | NC |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sébastien Ogier - rally profile eWRC-results.com eWRC-results.com. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Heinonen, Toni: Volkswagenille huikea rallivoitto Ruotsissa mtv3.fi. 10.2.2013. MTV3. Viitattu 28.6.2013.
- ↑ http://www.iltalehti.fi/ralli/2013100317565528_ri.shtml
- ↑ Wahnsinn! Weltmeister! Ogier und Ingrassia am Ziel Auto Bild. 3.10.2013. Viitattu 24.10.2013. (saksaksi)
- ↑ Ogier wins WRC hat-trick and takes out Rally Australia 2015 on the Coffs Coast abc.net.au. 14.9.2015. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Anthony Peacock: Sébastien Ogier wraps up his 4th consecutive WRC redbull.com. 16.10.2016. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Vahvistus: Volkswagen lähtee MM-sarjasta iltalehti.fi. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Sebastien Ogierille jälleen rallin maailmanmestaruus – tallilla kolme syytä juhlaan mtv.fi. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.10.2017.
- ↑ Rallimestari Sebastien Ogierin suunnitelmille vihdoin vahvistus Ilta-Sanomat. 29.11.2017. Viitattu 10.12.2017.
- ↑ WRC's 50 Greatest Moments: Tänak's 2019 world title wrc.com. 15.12.2022. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)
- ↑ https://yle.fi/urheilu/3-11658984
- ↑ Toyota Gazoo Racing World Rally Team wrc.com. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Ogier to fight for ninth WRC title wrc.com. 16.8.2024. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Sébastien Ogier teki ratkaisunsa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sébastien Ogier Wikimedia Commonsissa
1970-luku: 1977: S. Munari 1978: M. Alén 1979: B. Waldegård |
1980-luku: 1980: W. Röhrl1981: A. Vatanen 1982: W. Röhrl 1983: H. Mikkola 1984: S. Blomqvist 1985: T. Salonen 1986: J. Kankkunen 1987: J. Kankkunen 1988: M. Biasion 1989: M. Biasion |
1990-luku: 1990: C. Sainz1991: J. Kankkunen 1992: C. Sainz 1993: J. Kankkunen 1994: D. Auriol 1995: C. McRae 1996: T. Mäkinen 1997: T. Mäkinen 1998: T. Mäkinen 1999: T. Mäkinen |
2000-luku: 2000: M. Grönholm2001: R. Burns 2002: M. Grönholm 2003: P. Solberg 2004: S. Loeb 2005: S. Loeb 2006: S. Loeb 2007: S. Loeb 2008: S. Loeb 2009: S. Loeb |
2010-luku: 2010: S. Loeb2011: S. Loeb 2012: S. Loeb 2013: S. Ogier 2014: S. Ogier 2015: S. Ogier 2016: S. Ogier 2017: S. Ogier 2018: S. Ogier 2019: O. Tänak |
2020-luku: 2020: S. Ogier2021: S. Ogier 2022: K. Rovanperä 2023: K. Rovanperä 2024: Th. Neuville |