Sébastien Ogier

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sébastien Ogier
Sébastien Ogier Monte Carlon rallissa 2019.
Sébastien Ogier Monte Carlon rallissa 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt17. joulukuuta 1983 (ikä 40)
Gap
Kansalaisuus  Ranska
WRC-ura
Aktiivivuodet 2008
Nykyinen talli Toyota Gazoo Racing
Entiset tallit Equipe de France FFSA
Citroën Junior Team
Volkswagen
M-Sport
Citroën World Rally Team
Kilpailuja 174
Maailmanmestaruuksia 8 (2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2020, 2021)
Voittoja 55
Palkintosijoja 94
Erikoiskoevoittoja 657
MM-pisteitä 2 634[1]
Ensimmäinen kilpailu Meksikon ralli 2008
Ensimmäinen voitto Portugalin ralli 2010
Viimeisin voitto Safari-ralli 2023
Sijoitus kaudella 2023 5. (133 p.)
Aiheesta muualla
www.sebastien-ogier.com

Sébastien Ogier (s. 17. joulukuuta 1983 Gap) on ranskalainen ralliautoilija ja kahdeksankertainen ralliautoilun maailmanmestari.

Ogier on myös voittanut JWRC-sarjan vuonna 2008. Sarjan voiton myötä hänestä tuli nuorten ralliautoilun historian kuudes maailmanmestari. Ogierin kartanlukijana toimii hänen maanmiehensä Julien Ingrassia.

Ura MM-sarjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ogier voitti juniorien maailmanmestaruuden kaudella 2008 Citroën C2 S1600 -autolla. Tämän jälkeen hän sai paikan rallin MM-sarjan ylimpään luokkaan ajamaan muutamia MM-ralleja Citroën C4 WRC -autolla.

Citroën (2009–2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2009 Ogier ajoi koko MM-sarjan Citroën Junior Teamin C4 WRC:llä. Paras sijoitus oli Akropolis-rallin toinen sija ja seuraavalla kaudella hän ajoi uransa avausvoiton Portugalin rallissa. Palkintona hyvistä otteistaan, Ogier nostettiin Citroënin ykköstiimiin kauden 2010 soraralleissa.

Vuodeksi 2011 Ogierista tuli ykkösteamin kuljettaja kaikissa ralleissa. Hän sijoittui kauden avauskilpailussa Ruotsissa neljänneksi Fordin Mikko Hirvosen voittaessa kilpailun. Meksikossa Ogier keskeytti kärkipaikalta ulosajon seurauksena ja hänen tallikaverinsa Sébastien Loeb voitti kilpailun. Portugalissa Ogier voitti ja Loeb oli toinen.

Jordanian rallissa Ogier ajoi voittoon MM-sarjan historian pienimmällä voittomarginaalilla, 0,2 sekunnin erolla Jari-Matti Latvalaan. Sardiniassa Ogier jäi neljänneksi Loebin, Hirvosen ja Petter Solbergin taakse. Argentiinassa Ogier johti ennen päätöspäivää lähes 44 sekunnin erolla, mutta vaurioitti autoaan kaadossa sen verran, että takaa tulleet Loeb ja Hirvonen pienensivät eroa jatkuvasti ja ohittivat Ogierin viimeisellä erikoiskokeella. Kreikassa Ogier ajoi voittoon ennen Loebia. Tässä vaiheessa kautta tallikaverien välit alkoivat jo kiristyä, kun molemmat halusivat vain voittaa.

Heinäkuun lopussa Suomessa Loeb ja Ogier taistelivat kisan voitosta, kunnes Ogier kärsi rengasrikon ja jäi kolmanneksi. Saksassa Ogier ajoi voittoon Loebin rengasrikon seurauksena katkaisten näin Loebin yhdeksän vuoden mittaisen voittoputken Saksan rallissa. Australiassa molemmat Citroënit keskeyttivät avauspäivänä, mutta jatkoivat kilpailua. Päätöspäivänä Ogier määrättiin pysähtymään kymmeneksi minuutiksi erikoiskokeelle, jotta Loeb nousisi MM-pisteille. Tästä kiukkuisena Ogier hiljensi tahallaan vauhtia Power Stagella, jotta ei saisi pisteitä.

Ranskan rallissa Ogier voitti ja nousi vain kolmen pisteen päähän MM-sarjan kärjessä olleesta Loebistä. Kataloniassa Ogier keskeytti moottoriongelmiin ja menetti mahdollisuuden maailmanmestaruuteen. Päätöskisassa Ogier ajoi ulos jo torstaina, mutta nousi 11:nneksi ja sai 3 pistettä Power Stagen voitosta.

Volkswagen (2012–2016)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2011 päätteeksi Ogier jätti Citroënin ja hän allekirjoitti sopimuksen MM-sarjaan uutena tallina kaudeksi 2013 tulleen Volkswagenin kanssa. Vuonna 2012 Ogier ja kaksinkertainen maailmanmestari Carlos Sainz testasivat tallin uutta Volkswagen Polo R WRC -autoa, ja lisäksi Ogier ajoi täyden MM-sarjan Škodan S2000-luokan autolla. Tallikaverikseen kaudelle 2013 hän sai Fordilta lähteneen Jari-Matti Latvalan.

Ogier ajoi ensimmäisen voiton uudella autolla jo kauden 2013 toisessa kilpailussa Ruotsissa.[2] Hänestä tuli samalla kilpailun historian toinen ei-pohjoismainen voittaja entisen tallikaverinsa Sébastien Loebin jälkeen. Volkswagenin debyyttikausi osoittautui muutenkin menestykseksi, ja Ogier varmisti uransa ensimmäinen maailmanmestaruuden jo kauden kolmanneksi viimeisessä kilpailussa, kotimaassaan Ranskassa.[3][4]

Voitollaan Australian rallissa 2015 Ogier varmisti uransa kolmannen perättäisen rallin maailmanmestaruuden.[5] Kautta 2015 oli ajamatta vielä kolme osakilpailua mestaruuden varmistuttua.

Kaudella 2016 Ogier voitti neljännen kuljettajien mestaruuden Espanjan osakilpailun voitolla, joka oli hänelle kauden viides voitto.[6] Volkswagen vetäytyi pois MM-sarjasta kauden 2016 loputtua.[7]

M-Sport / Ford (2017–2018)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittitalli M-Sport teki joulukuussa 2016 sopimuksen kaudesta 2017 Ogierin kanssa. Hänen tallikaverinaan ajoi englantilainen Elfyn Evans ja suomalainen lupaus Teemu Suninen. Ogier varmisti viidennen peräkkäisen maailmanmestaruutensa toiseksi viimeisessä rallissa Walesissa lokakuussa 2017.[8] Ogier ajoi myös kauden 2018 samassa tallissa voittaen jälleen maailmanmestaruuden.[9]

Citroën (2019)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2019 Ogier teki paluun Citroënille, jolloin hänen tallikaverinaan ajoi suomalainen Esapekka Lappi. Kausi ei kuitenkaan tuonut Ogierin tavoittelemaa maailmanmestaruutta ja hän halusi vaihtaa tallia. Samaan aikaan Citroënin tulkinta säännöistä erosi FIA:n tulkinnasta ja uuden auton kehitys oli jumissa, jolloin Citroën päätti vetäytyä MM-sarjasta.[10]

Toyota (2020-)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ogier siirtyi kaudeksi 2020 Toyotalle Citroenin vetäydyttyä MM-sarjasta kauden 2019 päätteeksi. Marraskuussa 2020 Ogier teki Toyotan kanssa jatkosopimuksen kaudesta 2021.[11] Ogier voitti kuljettajien mestaruuden kausilla 2020 ja 2021.[12]

Ogierin piti ajaa kaudella 2024 vain osa kaudesta, mutta elokuussa hän ja Toyota-talli päättivätkin ajaa kaikki loput neljä osakilpailua. Ogier oli tuolloin pisteissä toisena vain 27 pistettä sarjaa johtanutta Hyundain Thierry Neuvillea perässä ja tavoitteeksi muodostui yhdeksännen mestaruuden tavoitteleminen.[13][14]

Rallin MM-sarjan tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Tulosselitteet)

Kausi Talli Auto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 Pisteet Sijoitus
2008 Equipe de France FFSA Citroën C2 S1600 MON
 
SWE
 
MEX
8
ARG
 
JOR
11
ITA
22
GRE
 
TUR
 
GER
19
NZL
 
ESP
Kesk.
FRA
20
JPN
 
1 21.
Sébastien Ogier Citroën C2 R2 FIN
35
Equipe de France FFSA Citroën C4 WRC GBR
26
2009 Citroën Junior Team Citroën C4 WRC IRE
6
NOR
10
CYP
Kesk.
POR
17
ARG
7
ITA
Kesk.
GRE
2
POL
Kesk.
FIN
6
AUS
5
ESP
5
GBR
Kesk.
24 8.
2010 Citroën Junior Team Citroën C4 WRC SWE
5
MEX
3
JOR
6
TUR
4
NZL
2
POR
1
BUL
4
GER
3
FRA
6
ESP
10
167 4.
Citroën Total WRT FIN
2
JPN
1
GBR
Kesk.
2011 Citroën Total WRT Citroën DS3 WRC SWE
4
MEX
Kesk.
POR
1
JOR
1
ITA
4
ARG
3
GRE
1
FIN
3
GER
1
AUS
11
FRA
1
ESP
Kesk.
GBR
11
196 3.
2012 Volkswagen Motorsport Škoda Fabia S2000 MON
Kesk.
SWE
11
MEX
8
POR
7
ARG
7
GRE
7
NZL
 
FIN
10
GER
6
GBR
12
FRA
11
ITA
5
ESP
Kesk.
41 10.
2013 Volkswagen Motorsport Volkswagen Polo R WRC MON
2
SWE
1
MEX
1
POR
1
ARG
2
GRE
10
ITA
1
FIN
1
GER
17
AUS
1
FRA
1
ESP
1
GBR
1
290 1.
2014 Volkswagen Motorsport Volkswagen Polo R WRC MON
1
SWE
6
MEX
1
POR
1
ARG
2
ITA
1
POL
1
FIN
2
GER
Kesk.
AUS
1
FRA
13
ESP
1
GBR
1
267 1.
2015 Volkswagen Motorsport Volkswagen Polo R WRC MON
1
SWE
1
MEX
1
ARG
17
POR
2
ITA
1
POL
1
FIN
2
GER
1
AUS
1
FRA
15
ESP
Kesk.
GBR
1
263 1.
2016 Volkswagen Motorsport Volkswagen Polo R WRC MON
1
SWE
1
MEX
2
ARG
2
POR
3
ITA
3
POL
6
FIN
24
GER
1
CHN
C
FRA
1
ESP
1
GBR
1
AUS
2
268 1.
2017 M-Sport WRT Ford Fiesta WRC MON
1
SWE
3
MEX
2
FRA
2
ARG
4
POR
1
ITA
5
POL
3
FIN
Kesk.
GER
3
ESP
2
GBR
3
AUS
4
232 1.
2018 M-Sport Ford WRT Ford Fiesta WRC MON
1
SWE
10
MEX
1
FRA
1
ARG
4
POR
Kesk.
ITA
2
FIN
5
GER
4
TUR
10
GBR
1
ESP
2
AUS
5
219 1.
2019 Citroën Total WRT Citroën C3 WRC MON
1
SWE
29
MEX
1
FRA
2
ARG
3
CHL
2
POR
3
ITA
41
FIN
5
GER
7
TUR
1
GBR
3
ESP
8
AUS
C
217 3.
2020 Toyota Gazoo Racing Toyota Yaris WRC MON
2
SWE
4
MEX
1
EST
3
TUR
Kesk.
ITA
3
MNZ
1
122 1.
2021 Toyota Gazoo Racing Toyota Yaris WRC MON
1
ARC
20
CRO
1
POR
 3
ITA
1
KEN
1
EST
4
BEL
5
GRE
 3
FIN
5
ESP
4
MNZ
1
230 1.
2022 Toyota Gazoo Racing WRT Toyota GR Yaris Rally1 MON
2
SWE
 
CRO
 
POR
51
ITA
 
KEN
4
EST
 
FIN
 
BEL
 
GRE
 
NZL
2
ESP
1
JPN
4
97 6.
2023 Toyota Gazoo Racing WRT Toyota GR Yaris Rally1 MON
1
SWE
 
MEX
1
CRO
5
POR
 
ITA
14
KEN
1
EST
 
FIN
 
GRE
10
CHL
 
EUR
4
JPN
2
133 5.

Porsche Supercup -tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Pisteet Sijoitus
2013 Porsche AG ESP
 
MON
13
GBR
 
GER
 
HUN
 
BEL
 
ITA
 
ABU
 
ABU
 
0 NC
2014 Team Project 1 ESP
 
MON
 
AUT
Kesk.
GBR
 
GER
 
HUN
 
BEL
 
ITA
 
USA
 
USA
 
0 NC
  1. Sébastien Ogier - rally profile eWRC-results.com eWRC-results.com. Viitattu 17.11.2022. (englanniksi)
  2. Heinonen, Toni: Volkswagenille huikea rallivoitto Ruotsissa mtv3.fi. 10.2.2013. MTV3. Viitattu 28.6.2013.
  3. http://www.iltalehti.fi/ralli/2013100317565528_ri.shtml
  4. Wahnsinn! Weltmeister! Ogier und Ingrassia am Ziel Auto Bild. 3.10.2013. Viitattu 24.10.2013. (saksaksi)
  5. Ogier wins WRC hat-trick and takes out Rally Australia 2015 on the Coffs Coast abc.net.au. 14.9.2015. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
  6. Anthony Peacock: Sébastien Ogier wraps up his 4th consecutive WRC redbull.com. 16.10.2016. Viitattu 14.5.2023. (englanniksi)
  7. Vahvistus: Volkswagen lähtee MM-sarjasta iltalehti.fi. Viitattu 2.11.2016.
  8. Sebastien Ogierille jälleen rallin maailmanmestaruus – tallilla kolme syytä juhlaan mtv.fi. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 30.10.2017.
  9. Rallimestari Sebastien Ogierin suunnitelmille vihdoin vahvistus Ilta-Sanomat. 29.11.2017. Viitattu 10.12.2017.
  10. WRC's 50 Greatest Moments: Tänak's 2019 world title wrc.com. 15.12.2022. Viitattu 6.8.2023. (englanniksi)
  11. https://yle.fi/urheilu/3-11658984
  12. Toyota Gazoo Racing World Rally Team wrc.com. Viitattu 21.12.2022. (englanniksi)
  13. Ogier to fight for ninth WRC title wrc.com. 16.8.2024. Viitattu 17.8.2024. (englanniksi)
  14. Sébastien Ogier teki ratkaisunsa www.iltalehti.fi. Viitattu 14.8.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]