Suomen maaherrat
Maaherra (ruots. landshövding) oli Suomen valtionhallinnon virkamies, joka johti lääninhallituksen toimintaa. Maaherrat nimitti tasavallan presidentti. Maaherran virkanimike perustettiin vuonna 1634, jolloin Ruotsin hovin kansleri Axel Oxenstierna kehitti siviilihallintoa Suomeen. Aluksi valittiin viisi maaherraa. Ruotsin vallan aikana maaherrat edustivat kuningasta hallintoalueillaan. Suomen itsenäistyttyä edustus siirtyi keskushallinnon suuntaan.[1] Vuosina 1837–1918 maaherran virkanimike oli kuvernööri.
Vuoden 2009 lopussa maaherran virat Suomessa lakkautettiin Suomen läänien lakkauttamisen myötä. Ainoan poikkeuksen muodostaa Ahvenanmaan valtionvirasto, jonka ylimmän johtajan virkanimike on edelleen maaherra.[1]
Viran toimenkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaherran tehtävät 1930-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaherran toimeen kuuluvat asiat käsiteltiin lääninhallituksessa eli maaherranvirastossa kahdella osastolla, lääninkansliassa ja lääninkonttorissa. Lääninkanslian esimiehenä toimi lääninsihteeri ja lääninkonttorin esimiehenä lääninkamreeri. Jokainen lääni oli jaettu eri kihlakuntiin ja nämä puolestaan nimismiespiireihin.[2]
Maaherran nimitti virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, ja toimessaan hän oli valtioneuvoston ja erityisesti sisäasiainministeriön alainen. Maaherra oli lääninhallituksen esimies ja samalla ulosotonhaltija läänin alueella lukuun ottamatta kaupunkeja, joissa maistraatti oli ulosotonhaltijana.[2]
Maaherra oli läänin korkein järjestyksen valvoja ja hallinnon edustaja. Tässä ominaisuudessa hänen tuli pitää huolta siitä, että:[2]
- yleinen järjestys ja turvallisuus säilyvät läänin alueella;
- tehdyt rikokset saatetaan syytteeseen, ja tässä ominaisuudessa maaherra oli kaikkien poliisiviranomaisten esimies sekä läänin alueella olevissa kaupungeissa että maaseudulla;
- läänissä olevat virkamiehet täyttävät velvollisuutensa;
- kunnallisia asioita hoidetaan lakien ja asetusten mukaisesti;
- julkaistavat lait ja asetukset tulevat oikealla tavalla kuulutetuiksi läänissä.
Lisäksi maaherran tuli seurata julkisten laitosten toimintaa sekä pyrkiä hankkimaan tietoa siitä, mikä eri aloilla oli soveliasta edistämään läänin ja sen asukkaiden etuja. Hänen tuli myös valvoa kruununverojen ja muiden kruununtulojen kantoa sekä köyhäinhoito- ja terveydenhoitolaitoksia.[2]
Muuten maaherra valvoi, että rikosjutuissa annetut päätökset pantiin täytäntöön ja että alemmat ulosottomiehet täyttivät tehtävänsä riitajutuissa annettujen tuomioiden ja päätösten toimeenpanemisessa.[2]
Maaherra antoi passin ulkomaille matkustaville, tarkasti lääniin tulevien ulkomaalaisten passit sekä antoi ulkomaalaisille ololippuja maassa oleskelua varten.[2]
Ulosotonhaltijana maaherra käsitteli lainhakuasioita ja ulosmittausvalituksia. Erinäisissä hallinnolliseen lainkäyttöön kuuluvissa asioissa maaherranvirasto oli ensimmäinen oikeusaste.[2]
Luettelo maaherroista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turun ja Porin lääni 1634–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bror Rålamb 1634–1637
- Melkior von Falkenberg 1637–1641
- Melkior von Falkenberg 1641–1642 (Turun lääni)
- Knut Lilliehöök 1642–1646 (Turun lääni)
- Ei maaherraa 1641–1646 (Porin lääni)
- Knut Lilliehöök 1647–1648
- Lorentz Creutz (vanhempi) 1649–1653
- Carl Henrik Wrede 1653–1654
- Erik von der Linde 1655–1666
- Ernst Johan Creutz (vanhempi) 1666
- Harald Oxe 1666–1682
- Lorenz Creutz (nuorempi) 1682–1698
- Jakob Bure 1698–1706
- Justus von Palmenberg 1706–1714
- Johan Stiernstedt 1711–1713 (vt.) ja 1714–1722
- Otto Reinhold Yxkull 1722–1746
- Lars Johan Ehrenmalm 1744–1747 (vt.) ja 1747–1749
- Johan Georg Lillienberg 1749–1757
- Jeremias Wallén 1757–1768
- Kristoffer Johan Rappe 1769–1776
- Fredrik Ulrik von Rosen 1776–1781
- Nils Fredensköld 1776, 1778, 1781 (vt.)
- Magnus Wilhelm Armfelt 1782–1790
- Joakim von Glan 1789–1790 (vt.)
- Ernst Gustaf von Willebrand 1790–1806
- Olof Wibelius 1801–1802 (vt.)
- Knut von Troil 1806–1816
- Otto Herman Lode 1811–1813 (vt.)
- Carl Erik Mannerheim 1816–1826
- Lars Gabriel von Haartman 1820–1822 (vt.)
- Erik Wallensköld 1822–1826 (vt.) ja 1826–1828
- Adolf Broberg 1828–1831
- Lars Gabriel von Haartman 1831–1842
- Gabriel Anton Cronstedt 1840–1842 (vt.) ja 1842–1856
- Samuel Werner von Troil 1856 (vt.)
- Carl Fabian Langenskiöld 1856–1858
- Selim Mohamed Ekbom 1857–1858 (vt.)
- Johan Axel Cedercreutz 1858–1863 (vt.) ja 1863
- Carl Magnus Creutz 1864–1866 (vt.) ja 1866–1889
- Axel Gustaf Samuel von Troil 1889–1891
- Wilhelm Theodor von Kraemer 1891–1903
- Theodor Hjalmar Lang 1903–1905
- Knut Gustaf Nikolai Borgenström 1905–1911
- Eliel Ilmari Wuorinen 1911–1917
- Albert Alexander von Hellens 1917 (vt.)
- Mikko Collan 1917–1921
- Walfrid Suhonen 1921–1922 (vt.)
- Ilmari Helenius 1922–1932
- Wilho Kyttä 1932–1949
- Erkki Härmä 1949–1957
- Esko Kulovaara 1957–1971
- Sylvi Siltanen 1972–1977
- Paavo Aitio 1977–1985
- Pirkko Työläjärvi 1985–1997
Lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin 1997.
Uudenmaan ja Hämeen lääni 1634–1831
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arvid Göransson Horn af Kanckas 1634–1640
- Arvid Göransson Horn af Kanckas 1640–1648 (Hämeen lääni)
- Reinhold Mettstake 1640–1642 (Uudenmaan lääni)
- Jacob Uggla 1642–1648 (Uudenmaan lääni)
- Erik Andersson Oxe 1648–1652
- Ernest Johann Creutz 1652–1666
- Udde Knutsson Ödell 1666–1668
- Axel Eriksson Stålarm 1668–1678
- Axel Rosenhane 1678–1685
- Jonas Klingstedt 1685–1687
- Karl Bonde 1687–1695
- Mårten Lindhielm 1695–1696
- Abraham Cronhjort 1696–1703
- Johan Creutz 1703–1719
- Peter Stierncrantz 1719–1737
- Axel Erik Gyllenstierna af Lundholm 1737–1746
- Gustaf Samuel Gylleborg 1746–1756
- Anders Johan Nordenskjöld 1756–1761
- Hans Henrik Boije af Gennäs 1761–1772
- Carl Ribbing af Koberg 1773
- Anders Henrik Ramsay 1774–1776
- Anders de Bruce 1777–1786
- Carl Gustaf Armfelt 1787–1788
- Johan Henrik Munck 1790–1809
- Gustaf Fredrik Stjernvall 1810–1815
- Gustaf Hjärne 1816–1828
- Carl Klick 1828–1831
Lääni jaettiin Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
Pohjanmaan lääni 1634–1775
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Melcher Wernstedt 1635–1642
- Hans Kyle 1642–1648 (Vaasan lääni)
- Erik Åkesson Soop 1644–1648 (Oulun lääni)
- Hans Kyle 1648–1650
- Ture Svensson Ribbing 1650–1654
- Johan Graan 1654–1668
- Jacob Duwall 1668–1669
- Johan Graan 1669–1674
- Didrik Wrangel af Adinal 1674–1685
- Gustaf Grass 1685–1694
- Johan Nilsson Ehrenskiöldh 1694–1706
- Johan Stiernstedt 1706 (vt.)
- Lorentz Clerck 1706–1720
- Reinhold Wilhelm von Essen 1720–1732
- Carl Henrik Wrangel af Adinal 1732
- Broor Rålamb 1733–1734
- Carl Frölich 1734–1739
- Gustaf Creutz 1739–1746
- Gustaf Abraham Piper 1746–1761
- Gustaf von Grooth 1761–1762
- Carl Sparre 1763
- Fredrik Henrik Sparre 1763
- Lorentz Johan Göös 1763–1774
- Fredrik Magnus von Numers 1774 (vt.)
Lääni jaettiin Vaasan lääniksi ja Oulun lääniksi 1775.
Viipurin ja Savonlinnan lääni 1634–1721
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Åke Eriksson Oxenstierna 1634–1637
- Erik Gyllenstierna 1637–1641
- Karl Mörner 1641–1644 (Viipurin lääni)
- Johan Rosenhane 1644–1650 (Viipurin lääni)
- Herman Fleming 1641–1645 (Savonlinnan lääni)
- Mikael von Jordan 1645–1650 (Savonlinnan lääni)
- Johan Rosenhane 1650–1655
- Axel Axelsson Stålarm 1655-1656
- Anders Koskull 1656–1657
- Erik Kruse 1657–1658
- Jakob Törnsköld 1658–1667
- Harald Oxe 1667
- Conrad Gyllenstierna 1667–1674
- Fabian Wrede 1675–1681
- Carl Falkenberg 1681–1686
- Anders Lindhielm 1689–1704
- Georg Lybecker 1705–1712
Läänin kaakkoisosa luovutettiin Venäjälle 1721; Ruotsille jäänyt osa yhdistettiin Käkisalmen läänin jäännösten kanssa Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniksi.
Käkisalmen lääni 1634–1721
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Månsson 1634–1636
- Magnus Nieroth 1636–1641
- Henrik Piper 1641–1642 (vt.)
- Reinhold Mettstake 1642–1652
- Jakob Törnsköld 1652–1656
- Karl von Scheiding 1657–1660
- Patrick Ogilwie 1660–1674
- Berendt Mellin 1674–1690
Läänin itäosa luovutettiin Venäjälle 1721; Ruotsille jäänyt osa yhdistettiin Viipurin ja Savonlinnan läänin jäännösten kanssa Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniksi.
Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni 1721–1747
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Henrik Frisenheim 1721–1737
- Joachim von Dittmer 1738–1741
- Carl Johan Stiernstedt 1741–1746
Läänin eteläosa luovutettiin Venäjälle 1743; läänin tilalle perustettiin Kymenkartanon ja Savon lääni 1747.
Kymenkartanon ja Savon lääni 1747–1775
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Henrik Jacob Wrede af Elimä 1747–1753
- Anders Johan Nordenskjöld 1753–1756
- Otto Wilhelm De Geer 1757–1765
- Anders Henrik Ramsay 1765–1774
Lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi 1775.
Vaasan lääni 1775–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bror Cederström 1775–1785
- Adolf Tandefeldt 1785–1794
- Carl Fredrik Krabbe 1794–1805
- Magnus Wanberg 1805–1808
- Nils Fredric von Schoultz 1808
- Carl Constantin de Carnall 1808–1822
- Herman Henrik Wärnhjelm 1822–1830
- Gustaf Magnus Armfelt 1830–1832
- Carl Gustaf Mannerheim 1832–1833 (vt.) ja 1833–1834
- Carl Olof Cronstedt 1834–1837 (vt.) ja 1837–1845
- John Ferdinand Bergenheim 1845–1847
- Berndt Federley 1847–1854
- Alexander von Rechenberg 1854–1858
- Otto Leonard von Blom 1858–1861
- Carl Gustaf Fabian Wrede 1862–1863 (vt.) ja 1863–1884
- Victor Napoleon Procopé 1884–1888
- August Alexander Järnefelt 1888–1894
- Fredrik Waldemar Schauman 1894–1898
- Gustaf Axel von Kothen 1898–1900
- Fredrik Geronimo Björnberg 1900–1903
- Theodor Knipovitš 1903–1906
- Kasten Fredrik Ferdinand de Pont 1906–1910
- Bernhard Otto Widnäs 1910–1913
- Nikolai Sillman 1913–1916
- Leo Aristides Sirelius 1916–1917
- Juho Torppa 1917 (vt.)
- Teodor August Heikel 1917–1920
- Bruno Sarlin 1920–1930
- Erik Heinrichs 1930
- Kaarlo Martonen 1930–1938
- Jalo Lahdensuo 1938–1943
- Toivo Tarjanne 1943–1944
- K. G. R. Ahlbäck 1944–1967
- Martti Viitanen 1967–1977
- Antti Pohjonen 1977–1978
- Mauno Kangasniemi 1978–1991
- Tom Westergård 1991–1997
Lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin 1997.
Oulun lääni 1775–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carl Magnus Jägerhorn 1775–1782
- Adolf Tandefelt 1782–1785
- Johan Fredrik Carpelan 1785–1800
- Samuel af Forselles 1800–1802
- Adolf Edelsvärd 1802–1804
- Gustaf Fahlander 1804-1805 (vt.)
- Jakob Daniel Lange 1805–1808
- Carl Henrik Ehrenstolpe 1809–1820
- Samuel Fredrik von Born 1820–1826
- Johan Abraham Stjernschantz 1826–1834
- Robert Wilhelm Lagerborg 1834–1849
- Alexander Lavonius 1849–1862
- George von Alfthan 1862–1873
- Otto Nyberg 1873–1879
- Carl Johan Jägerhorn 1878–1883
- Carl Adolf Tamelander 1883–1884
- Gabriel Johan Masalin 1884–1886
- Johan Axel Gripenberg 1886–1889
- Anders Johan Malmgren 1889–1897
- Gustaf Esaias Fellman 1897–1901
- Edvard Furuhjelm 1901–1903
- Otto Savander 1903–1905
- Guido Gadolin 1905–1911
- Hjalmar Langinkoski 1911–1915
- Axel Fabian af Enehjelm 1915–1917
- Matts von Nandelstadh 1917–1925
- Eero Pehkonen 1925–1948
- Kaarle Määttä 1949–1967
- Niilo Ryhtä 1967–1973
- Erkki Haukipuro 1973–1986
- Ahti Pekkala 1986–1991
- Eino Siuruainen 1991–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.
Kymenkartanon lääni 1775–1831
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gustaf Riddercreutz 1774–1783
- Robert Wilhelm de Geer af Tervik 1783–1789
- Otto Wilhelm Ramsay 1789–1792
- Herman af Låstbom 1793
- Otto Wilhelm Ramsay 1793
- Johan Herman Lode 1793–1810
- Fredrik Adolf Jägerhorn af Spurila 1810–1812
- Anders Gustaf Langenskiöld 1812–1827
- Adolf Broberg 1827–1828
- Erik Wallensköld 1828
- Abraham Joakim Molander 1828–1831
Läänin eteläosa liitettiin Uudenmaan lääniin 1831; läänin tilalle perustettiin Mikkelin lääni.
Savon ja Karjalan lääni 1775–1831
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Otto Ernst Boije 1775–1781
- Georg Henrik von Wright 1781–1786
- Simon Vilhelm Carpelan 1786–1791
- Anders Johan Ramsay 1791–1803
- Eric Johan von Fieandt 1803
- Olof Wibelius 1803–1809
- Simon Vilhelm Carpelan 1809–1810
- Gustaf Aminoff 1810–1827
- Carl Klick 1828–1829
- Lars Sackleen 1829–1831
Läänin eteläosa liitettiin Mikkelin lääniin 1831; läänin tilalle perustettiin Kuopion lääni.
Viipurin lääni 1812–1945
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carl Johan Stjernvall 1812–1815
- Carl Johan Walleen 1816–1820
- Otto Wilhelm Klinckowström 1820–1821 (vt.) ja 1821–1825
- Carl August Ramsay 1825–1827 (vt.) ja 1827–1834
- Carl Gustaf Mannerheim 1834–1839
- Fredric Stewen 1839–1844
- Casimir von Kothen 1844–1846 (vt.) ja 1846–1853
- Alexander Thesleff 1853–1856
- Bernhard Indrenius 1856–1866
- Christian Theodor Oker-Blom 1866–1882
- Woldemar von Daehn 1882–1885
- Sten Carl Tudeer 1885–1888 (vt.) ja 1888–1889
- Johan Axel Gripenberg 1889–1899
- Nikolai von Rechenberg 1900–1902
- Nikolai Mjasojedov 1902–1905
- Konstantin Kasanski 1905 (vt.) ja 1905
- Mikael von Medem 1905–1906 (vt.)
- Nikolai von Rechenberg 1906–1907
- Birger Gustaf Samuel von Troil 1907–1910
- Frans Carl Fredrik Josef von Pfaler 1910–1917
- Vilho Sarkanen 1917 (vt.)
- Walfrid Suhonen 1917–1918 (vt.)
- Antti Hackzell 1918–1920
- Walfrid Suhonen 1920 (vt.)
- Lauri Kristian Relander 1920–1925
- Arvo Manner 1925–1945
Läänin itäosa luovutettiin Neuvostoliitolle 1940/1944; Suomelle jääneestä osasta muodostettiin Kymen lääni 1945.
Uudenmaan lääni 1831–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Ulrik Sebastian Gripenberg 1831
- Gustaf Magnus Armfelt 1832–1847
- Johan Mauritz Nordenstam 1847–1858
- Samuel Henrik Antell 1858–1862
- Vladimir Alfons Walleen 1862–1869
- Theodor Thilén 1869–1873
- Georg von Alfthan 1873–1888
- Victor Napoleon Procopé 1888
- Hjalmar Georg Palin 1888–1897
- Kasten de Pont 1897–1900
- Mihail Kaigorodov 1901–1905
- Anatoli Rheinbott 1905
- Aleksandr Lvovski 1905–1906
- Max Theodor Alfthan 1906–1910
- Eugraf Nyman 1910–1917
- Bernhard Otto Widnäs 1913–1917
- Bruno Jalander 1917–1932
- Ilmari Helenius 1932–1944
- Armas-Eino Martola 1944–1946
- Väinö Meltti 1946–1964
- Reino Lehto 1964–1966
- Kaarlo Pitsinki 1966–1982
- Jacob Söderman 1982–1989
- Eva-Riitta Siitonen 1990–1996
- Pekka Silventoinen 1996–1997
Lääni liitettiin Etelä-Suomen lääniin 1997.
Hämeen lääni 1831–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Carl Klick 1831
- Jakob Snellman 1831 (vt.)
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Clas Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
- Edvard Reinhold von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertškov 1901–1904
- Aleksandr Papkov 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt 1910–1911 (vt.)
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918 (vt.)
- Antti Tulenheimo 1918–1919
- Albert von Hellens 1919–1930
- Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Valdemar Sandelin 1973–1979
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997
Läänin eteläosa liitettiin Etelä-Suomen lääniin ja pohjoisosa Länsi-Suomen lääniin 1997.
Mikkelin lääni 1831–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Abraham Joakim Molander-Nordenheim 1831–1837
- Gabriel Anton Cronstedt 1837–1840
- Otto Abraham Boije 1840–1847
- Alexander Thesleff 1847–1853
- Carl Fabian Langenskiöld 1853–1854
- Carl Emil Cedercreutz 1854–1856
- Bernhard Indrenius 1856
- Samuel Werner von Troil 1856–1863
- Theodor Sebastian Gustaf Thilén 1863–1869
- Carl Gustav Mortimer von Kraemer 1869–1873
- Edvard Reinhold von Ammondt 1874–1875
- Hjalmar Sebastian Nordenstreng 1876–1883
- August Alexander Järnefelt 1883–1884
- Gustaf Axel Samuel von Troil 1884–1889
- Johannes Gripenberg 1889–1891
- Knut Robert Carl Walfrid Spåre 1891–1899
- Lennart Fritiof Munck 1900–1903
- Aleksandr Vatatzi 1903–1905
- Anton Leonard von Knorring 1905–1910
- Eliel Ilmari Wuorinen 1910–1911
- Leo Aristides Sirelius 1911–1916
- Nikolai (Niklas) Sillman 1916–1917
- Aleksanteri August Aho 1917
- Ernst Edvard Rosenqvist 1918–1927
- Albin Pulkkinen 1927–1933
- Emil Jatkola 1933–1948
- Alpo Lumme 1949–1957
- Urho Kiukas 1957–1970
- Viljo Virtanen 1970–1979
- Uuno Voutilainen 1979–1989
- Juhani Kortesalmi 1989–1997
Läänin pääosa liitettiin Itä-Suomen lääniin ja läntisin osa (Heinolan kihlakunta ja seutukunta) Etelä-Suomen lääniin 1997.
Kuopion lääni 1831–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lars Sackleen 1831–1833
- Gustaf Adolf Ramsay 1833–1854
- Berndt Federley 1854–1855
- Sten Knut Johan Furuhjelm 1855–1862
- Samuel Henrik Antell 1862–1866
- Johan August von Essen 1866–1873
- Carl Gustaf Mortimer von Kraemer 1873–1884
- August Alexander Järnefelt 1884–1888
- Johan Fredrik Gustaf Aminoff 1888–1899
- Henrik Åkerman 1899–1900
- Edvard Gabriel Krogius 1900–1903
- Martin Alexius Bergh (Martti Vuori) 1903–1905
- Emil Wilhelm Stenius 1905–1911
- Werner Nikolai Tawaststjerna 1911–1913
- Arthur Spåre 1913–1917
- Albert von Hellens 1917–1918
- Gustaf Ignatius 1918–1940
- P. V. Heikkinen 1940–1950
- Lauri Riikonen 1950–1960
- Erkki O. Mantere 1960–1966
- Risto Hölttä 1966–1978
- Kauko Hjerppe 1978–1993
- Olavi Martikainen 1993–1997
Lääni liitettiin Itä-Suomen lääniin 1997.
Ahvenanmaan lääni 1918–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hjalmar von Bonsdorff 1918
- William Isaksson 1918–1922
- Lars Wilhelm Fagerlund 1922–1937
- Torsten Rothberg 1938
- Ruben Österberg 1939–1945
- Herman Koroleff 1945–1953
- Tor Brenning 1954–1972
- Martin Isaksson 1972–1982
- Henrik Gustafsson 1982–1999
- Peter Lindbäck 1999–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010. Ahvenanmaan maaherrat vuodesta 2010 lähtien, ks. Suomen maaherrat - Ahvenanmaan valtionvirasto.
Petsamon lääni 1921–1921
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilmari Helenius 1921
Lääni liitettiin Oulun lääniin 1922.
Lapin lääni 1938–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaarlo Hillilä 1938–1947
- Uuno Hannula 1947–1958
- Martti Miettunen 1958–1973
- Asko Oinas 1974–1994
- Hannele Pokka 1994–2008
- Timo E. Korva 2008–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.
Kymen lääni 1945–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arvo Manner 1945–1955
- Artturi Ranta 1955–1964
- Esko Peltonen 1965–1975
- Erkki Huurtamo 1975–1984
- Matti Jaatinen 1984–1993
- Mauri Miettinen 1993–1997
Lääni liitettiin Etelä-Suomen lääniin 1997.
Keski-Suomen lääni 1960–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eino Palovesi 1960–1972
- Artturi Jämsén 1972–1976
- Kauko Sipponen 1976–1985
- Kalevi Kivistö 1985–1997
Lääni liitettiin Länsi-Suomen lääniin 1997.
Pohjois-Karjalan lääni 1960–1997
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lauri Riikonen 1960–1967
- Esa Timonen 1967–1992
- Hannu Tenhiälä 1992–1997
Lääni liitettiin Itä-Suomen lääniin 1997.
Etelä-Suomen lääni 1997–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuula Linnainmaa 1997–2003
- Anneli Taina 2003–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.
Länsi-Suomen lääni 1997–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Koski 1997–2003
- Rauno Saari 2003–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.
Itä-Suomen lääni 1997–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pirjo Ala-Kapee 1997–2009
Kaikki Suomen läänit lakkautettiin 2010.
- Peter Lindbäck 2010–2023
- Marine Holm-Johansson 2023-[3]
Västernorrlandin ja Västerbottenin läänien maaherrat sekä Pietarin ja Viipurin kuvernementtien kuvernöörit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Västernorrlandin ja Västerbottenin läänien maaherrat hallitsivat vuosina 1634–1809 myös Lapin historiallista maakuntaa ja Tornionlaakson itäpuolta. Pietarin ja Viipurin kuvernementtien kuvernöörit hallitsivat Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Turun rauhassa 1743 Venäjälle luovutettuja alueita vuosina 1721–1812.
Västernorrlandin lääni 1634–1638
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stellan Otto von Mörner 1634–1638
Västerbottenin lääni 1638–1809
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stellan Otto von Mörner 1638–1641
- Frans Crusebjörn 1641–1653
- Johan Graan 1653–1679
- Jakob Fleming 1679
- Hans Clerck 1680–1683
- Hans Abraham Kruuse af Verchou 1683–1688
- Reinhold Johan von Fersen 1688
- Gotthard Strijk 1688–1692
- Arvid Horn 1692
- Gustaf Douglas 1692–1705
- Otto Wilhelm Löwen 1705–1712
- Anders Erik Ramsay 1713–1717
- Fredrik Magnus Cronberg 1717–1719
- Otto Reinhold Strömfelt 1719
- Carl Paulin Lagerflycht 1719
- Jacob Grundel 1719–1733
- Gabriel Gabrielsson Gyllengrip 1733–1753
- Olof Leijonstedt 1755–1759
- Johan Funck 1759–1762
- Martin Ehrensvan 1762–1765
- Olof Malmerfelt 1765–1769
- Carl Efraim Carpelan 1769
- Magnus Adolf von Kothen 1769–1775
- Georg Gustaf Wrangel 1775–1781
- Carl Wilhelm Leijonstedt 1781–1782
- Fredrik von Stenhagen 1782–1789
- Johan Gustaf af Donner 1789–1795
- Pehr Adam Stromberg 1795–1809
Pietarin kuvernementti 1721–1744
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fjodor Apraksin 1721–1723
- Pjotr Apraksin, 1724–1725
- Aleksandr Menšikov 1725–1727
- Jan Kazimierz Sapieha 1727–1728
- Burkhard Christoph von Münnich 1728–1734
- Vasili Saltykov 1734–1740
- Jakov Šahovskoi 1740
- Nikolai Golovin 1742
- Peter de Lacy 1743
- Vasili Repnin 1744
- Stepan Ignatiev 1744
Viipurin kuvernementti 1744–1812
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juri Nikititš Repnin 1744
- Afanasi Isakov 1745–1752 (vt.)
- Johann Christoph von Keyser 1752–1754
- Afanasi Isakov 1754–1766
- Nikolai Heinrich von Engelhardt 1766–1778
- Jevgeni Petrovitš Kaškin 1779–1780
- Pjotr Aleksejevitš Stupišin 1780–1782
- Wilhelm Heinrich von Engelhardt 1782–1785
- Alexander Magnus von Peutling 1785–1785
- Karl Johann von Günzel 1785–1793
- Fjodor Pavlovitš Štšerbatov 1793–1797
- Karl Magnus von Rüdinger 1797–1799
- Pjotr Vasilievitš Želtuhin 1799–1799
- Magnus von Orraeus 1799–1804
- Nikolai Fjodorovitš Emin 1804–1808
- Ivan Jakovlevitš Buharin 1808–1811
- Johan Winter 1811–1812
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapin läänin maaherrat 1938-2009 web.archive. Lapin lääninhallitus. Viitattu 17.10.2015.
- Oulun läänin maaherrat 1775-2009 web.archive. Oulun lääninhallitus. Viitattu 17.10.2015.
- Pohjanmaan, Vaasan, Uudenmaan ja Hämeen, Hämeen, Keski-Suomen, Turun ja Porin sekä Länsi-Suomen läänin maaherrat 1634-2009 web.archive. Länsi-Suomen lääninhallitus. Viitattu 17.10.2015.
- Savon ja Karjalan, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Mikkelin sekä Itä-Suomen läänin maaherrat 1775-2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Pohjois-Savon muisti. Viitattu 17.10.2015.
- Hämeen, Uudenmaan, Viipurin, Kymen sekä Etelä-Suomen läänin maaherrat 1917-2009 web.archive. Etelä-Suomen lääninhallitus. Viitattu 17.10.2015.
- World Statesmen: Provinces of Finland 1634-2009
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuominen, Helinä: Lääninhallinto 350 vuotta : Länsförvaltningen 350 år. Sisäasiainministeriö, 1986. ISBN 951-46-8896-1