Wilhelm Fagerlund
| Wilhelm Fagerlund | |
|---|---|
 Wilhelm Fagerlund vuonna 1909. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. lokakuuta 1852 Turku |
| Kuollut | 22. syyskuuta 1939 (86 vuotta) Finström, Ahvenanmaa |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | lääkäri |
| Titteli | maaherra |
Lars Wilhelm Fagerlund (26. lokakuuta 1852 Turku – 22. syyskuuta 1939 Finström, Ahvenanmaa[1]) oli suomalainen lääkäri ja maaherra. Hän väitteli 1886 lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi, oli Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen dosentti 1889–1897, Ahvenanmaan Godbyn piirilääkäri 1897–1907, lääkintöneuvos 1907–1914, Ahvenanmaan maaherra 1922–1937.[2][3][4]
Fagerlundin vanhemmat olivat kauppalaivuri Herman Anders Fredrik Wilhelm Fagerlund ja Laura Magdalena Sofia Stigzelius. Hän pääsi ylioppilaaksi 1871 Turun kymnaasista ja hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1875, lääketieteen kandidaaatiksi 1878 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1885. Lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi hän väitteli 1886. [3][4]
Fagerlund toimi assistenttina Helsingin yliopiston patologis-anatomisella laitoksella 1889–1897 ja hän hoiti oikeuslääkeopin dosentin virkaa 1889–1897. Vuonna 1897 hänet nimitettiin Ahvenanmaalle Godbyn piirilääkäriksi. Hän tutustui Ahvenanmaan maakuntaan ja otti osaa sen sivistyselämään. Fagerlund oli johtavana henkilönä kansanopiston hallinnossa, hän perusti Ahvenanmaan sivistyshistoriallisen museon ja sai Ålands Vänner-yhdistyksen julkaisemaan teossarjan Ahvenanmaasta. Hän toimi sittemmin lääkintöhallituksessa lääkintöneuvoksena 1907–1914 ja erosi sitten täysinpalvelleena.[3][4]
Fagerlund julkaisi lääketieteellisiä tutkimuksia varsinkin spitaalitaudista ja tuberkuloosista. Hän julkaisi myös etnografiaa ja Ahvenanmaan paikallishistoriaa käsitelleet teokset Anteckningar om Korpo och Houtskärs socknar (1878), Anteckningar rörande samfärdseln emellan Sverige och Finland över Ålands hav och de åländska öarna (1925) ja Frans Peter von Knorring (1929). Fagerlund vaikutti Turun linnan ja Ahvenanmaan historiallisten museoiden perustamiseen. Hän oli Suomen lääkäriseuran Handlingar-sarjan toimittajana 1887–1897 ja seuran puheenjohtajana 1895.[3]
Kun Ahvenanmaan kysymys ratkaistiin 1922 Fagerlund valittiin maakunnan maaherraksi, koska hänellä oli sekä Suomen virallisten piirien että ahvenanmaalaisten luottamus. Fagerlundin onnistui suuressa määrin poistamaan päiväjärjestyksestä Ahvenanmaan kysymyksessä syntyneet erimielisyydet ja hän loi luottamukselliset suhteet maakunnan ja valtakunnan välille. Fagerlund oli maaherrana vuoteen 1938 saakka.[3][4]
Fagerlund oli naimisissa vuodesta 1890 Dagmar Elin Mechelinin kanssa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Fagerlund, Wilhelm hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, s. 1264.
- ↑ a b c d e Maaherra Fagerlund kuollut, Helsingin Sanomat, 23.09.1939, nro 256, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024
- ↑ a b c d e Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenanmaan läänin maaherrat (1918–2009) | ||
|---|---|---|
| Maaherrat |
|  |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
