Tähtiniemen silta
| Tähtiniemen silta | |
|---|---|
 |
|
| Ajokaistoja | 4 |
| Ylittää | Ruotsalainen-järven |
| Sijainti | Heinola |
| Ylläpitäjä | Liikennevirasto |
| Siltatyyppi | vinoköysisilta |
| Pisin jänneväli | 165 m |
| Pituus | 924 m |
| Leveys | 22,0 – 29,4 m |
| Korkeus | 105 m |
| Avattu liikenteelle | marraskuu 1993 |
| Koordinaatit | |
 |
|
Tähtiniemen silta on Heinolassa sijaitseva liittorakenteinen vinoköysisilta, joka valmistui Heinolan ohitustien ohella marraskuussa 1993.[1] Sen kautta kulkee valtatien 4 liikenne nelikaistaisena moottoritienä. Silta ylittää Ruotsalaisen Tähtiniemen kohdalta. Vaakasuunnassa kaareva[2] silta on Heinolan vaikuttava maamerkki.[3]
Mitat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtiniemen silta on kokonaispinta-alaltaan (20 929 m²) Suomen suurin ja kokonaispituudeltaan toiseksi pisin Raippaluodon sillan jälkeen. Sen kokonaispituus on 924 metriä ja hyötyleveys 22 metriä, pohjoispäässä liki 30 metriä. H-kirjaimen muotoinen pyloni ulottuu 105 metrin korkeuteen järven pinnasta. 12-aukkoisen sillan pisin jänne on 165 metriä, toiseksi pisin on 127 metriä.[2]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelukilpailuvaiheessa sillan pyloni oli terästä, mutta se toteutettiin teräsbetonisena. Pyloni on paikallavalua ja tehty kiipeävällä muottikalustolla. Sillan kannen tukena on kaksi sillan pituussuuntaista teräksista hitsattua palkkia, joiden korkeus on noin 3,3 metriä, lisäksi niiden välissä on sekundäärinen kannatin. Pääpalkkien väli on 14 metriä. Silta kannen teräsrunkoon kuuluu vielä poikittainen teräspalkisto.[2] Kannen teräsrakenne työnnettiin paikoilleen perinteisesti maatukien takaa vaiheittain siirtäen. Sillan kansilaatta on valettu 45 osassa. Koska pääpalkit ovat korkeita, vinoköysiä on vain kuusi kummallakin siltakannen reunalla, paksuimmat köydet ovat halkaisijaltaan noin 200 millimetriä.[3] Vinoköydet on sijoitettu harppumaisesti eli samansuuntaisesti.[2]
Tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähtiniemen silta perustuu Tielaitoksen vuonna 1988 järjestämään rakennusinsinööritaitokilpailuun. Kilpailu oli kutsukilpailu neljälle toimistolle, ehdotuksia tuli kaikkiaan 10. Kilpailun voitti oululainen suunnittelutoimisto SuunnitteluKortes ehdotuksellaan Heinolan Tähti. Toimisto saksalaisine kumppaneineen myös suunnitteli sillan.[4] Suunnittelusta vastasivat insinööri Algot Kettunen, tekniikan lisensiaatti Esko Järvenpää ja insinööri Pentti Pohjola. Vinoköysiosuuden ja pylonin pääsuunnittelija on diplomi-insinööri Wilhelm Zellner saksalaisesta insinööritoimisto Leonhart, Andrä und Partner GmbH:sta. Suunnittelukilpailuvaiheessa oli konsulttina myös diplomi-insinööri, arkkitehti Jussi Tervaoja. Sillan teräsrakenteet toimitti ja asensi ylivieskalainen PPTH Teräs. Muutoin sillan urakoi YIT-Yhtymä, joka suunnitteli itse sillan vedenalaiset paalutetut peruslaatat. Tähtiniemen sillan rakentaminen maksoi yhteensä 165 miljoonaa markkaa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aitta 2004, s. 496–497
- ↑ a b c d e Aitta 2004, s. 248
- ↑ a b Aitta 2004, s. 249
- ↑ Karppinen, Lasse: SuunnitteluKortes luottaa vientiin: 40-vuotias toimisto aikoo kasvaa tänäkin vuonna. Kaleva, 24.6.2003, s. 15. Oulu: Kaleva Kustannus Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.2.2010.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tähtiniemen silta Wikimedia Commonsissa
