Oulunkylä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Oulunkylän peruspiiri)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oulunkylä
Åggelby
Kaupungin kartta, jossa Oulunkylä korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Oulunkylä korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 28
Pinta-ala 8,61 km² 
Väkiluku 23 854[1]
Väestötiheys 2770 as./km²
Osa-alueet Maunula, Maunulanpuisto, Metsälä, Patola, Pirkkola, Veräjälaakso, Veräjämäki[2]
Postinumero(t) 00620 (Metsälä), 00630 (Maunula, Maunulanpuisto ja Pirkkola), 00640 (Patola), 00650 (Veräjälaakso ja Veräjämäki)
Lähialueet Pasila, Käpylä, Koskela, Haaga, Kaarela, Pakila, Viikki, Pukinmäki, Malmi
Oulunkylä
Åggelby
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Helsinki

sijainti

Lääni Uudenmaan lääni
Kihlakunta Helsingin kihlakunta
Kuntanumero 566
Hallinnollinen keskus Patola
Perustettu 1921
– emäpitäjä Helsingin mlk
Liitetty 1946
– kuntaan Helsinki
Pinta-ala  km²  [3]
(1.1.1945)
– maa 5,82 km²
Väkiluku
Tapani Talarin Kuntaliitolle suunnittelema Oulunkylän kunnan epävirallinen perinnevaakuna.[4]

Oulunkylä (ruots. Åggelby) on kaupunginosa Pohjois-Helsingissä. Oulunkylä sijaitsee Helsingin kantakaupungin rajalla pääradan varressa noin kuusi kilometriä keskustasta pohjoiseen.

Oulunkylä on Helsingin 28. kaupunginosa, joka käsittää Oulunkylän ja Maunulan peruspiirit. Kaupunginosa muodostuu Maunulan, Maunulanpuiston, Metsälän, Patolan, Pirkkolan, Veräjälaakson ja Veräjämäen osa-alueista.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä on ollut asutusta ainakin 1200-luvulta lähtien. Keskiaikaisissa asiakirjoissa Oulunkylä on Helsingin pitäjään (sittemmin Helsingin maalaiskunta, nykyään Vantaan kaupunki) kuuluva kylä. Isossajaossa 1700-luvun lopulla kylään merkittiin viisi verotaloa: Landboas, Månsas, Britas, Petas ja Nybondas. Näistä kolme ensiksi mainittua olivat 1800-luvun lopulla yhdysviljelyksessä Oulunkylän kartanona. Helsingin kaupunki osti kartanon vuonna 1908 ja lunasti hallintaoikeuden myös Nybondasin taloon vuonna 1910.[5]

Esikaupunkiasutusta alkoi Oulunkylään muodostua sen jälkeen, kun alueelle vuonna 1881 oli perustettu rautatieasema. Vuonna 1907 Oulunkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta. Tuolloin määriteltiin myös yhdyskunnan rajat. Alueen muodosti Oulunkylän kylä ja Kottbyn yksinäistalon alue N:o 1. Kottby oli aikaisemmin jaettu kahteen kokonaisuuteen, Lands-Kottby ja Käpylä, joista jälkimmäinen oli Kumpulan liittämisen yhteydessä sulautettu Helsinkiin.[6]

Oulunkylä erotettiin Helsingin maalaiskunnasta itsenäiseksi Åggelbyn kunnaksi vuonna 1921. Suomenkielisen nimen Oulunkylän kunta sai 1922. Helsinkiin Oulunkylä liitettiin suuressa alueliitoksessa 1946.[6] Vuonna 1959 Oulunkylän kaupunginosa jaettiin Maunulan, Metsälän, Patolan, Pirkkolan ja Veräjämäen osa-alueisiin.[5]

Oulunkylä kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä oli kirjailija Joel Lehtosen kahden romaanin Rakastunut rampa eli Sakris Kukkelman, köyhä polseviikki (1922) ja Henkien taistelu, Kertomus tunnetuista kansalaisistamme (1933) fiktiivinen Krokelby-niminen tapahtumapaikka.[7]

Nimistöstä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän nimen (ruots. Åggelby) alkuperää ei tiedetä, eikä edes ole varmaa, onko se alkuperältään suomen- vai ruotsinkielinen. Nimi on esiintynyt 1500-luvulla muun muassa muodoissa Ogleby, Ogelby ja Ågelby, joskus myös Vggleby tai Ögleby. Suomalainen muoto Oulunkylä on ollut käytössä ainakin 1880-luvulta lähtien, mutta se saattaa olla paljon vanhempi.

Nimen on arveltu johtuvan suomen kielessä aikoinaan esiintyneestä, saamen kielestä lainatusta tulva­vettä tarkoittavasta sanasta oulu, joka esiintynee myös paikannimissä Oulu, Oulainen ja Oulanka. Oulunkylän nimen vanhojen kirjoitusasujen on kuitenkin katsottu osoittavan, ettei nimi voi johtua tästä sanasta. Toisaalta nimen on myös arveltu johtuvan Mäntsälän Ohkolan kylän nimestä.

Ruotsinkieliseen alkuperään viittaavia nimiteorioita on esitetty useita: Ågloby (glo 'lammikko'), Ågärdhoby (gärdho 'aidattu alue'), Ågölby (göl 'syvänne'), Åkullaby (kulla 'mäki, kukkula'), Åkällby (källa 'lähde'). Mikäli nimi todella on ruotsalaista alkuperää, sen alkuosa on mahdollisesti ruotsin sana å 'joki'. Nimen lopussa esiintyvä sana by tarkoittaisi kylää.[6][8][9]

Oulunkylän kantatilat olivat nimiltään Mickels eli Landboas, Britas, Monsas (Månsas), Petas ja Nybondas eli Jeppars. Lisäksi Kottbyn tila sijaitsi osittain nykyisen Oulunkylän alueella. Tilojen nimistä peräti kolme on sittemmin päätynyt viereisten asutusalueiden nimiksi: Britas (Pirkkola), Monsas (Maunula) ja Kottby (Käpylä).

Oulunkylän alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän kaupunginosa jakautuu kahteen peruspiiriin ja seitsemään alueeseen seuraavan taulukon mukaisesti. Asukasluvut ovat 1.1.2012 mukaiset.

Oulunkylän kaupunginosan (28) aluejako
Peruspiiri Alue[10] Asukasluku 2012[10] Asukasluku 2020 Ennuste 2035 Äänestysalue[11] Postinumero
Oulunkylän peruspiiri (404) Patola (284) * 9 425 10 592 11 464 28D, 28E, 28F 00620, 00640
Veräjämäki (285) 2 837 2 936 4 924 28G 00650
Veräjälaakso (287) 1 413 1 329 1 188
Oulunkylä yhteensä 14 856 17 577
Maunulan peruspiiri (400) Pirkkola (281) 472 472 518 28A 00630
Maunula (282) 7 102 7 570 7 500 28A, 28B
Metsälä (283) 1 084 1 056 1 307 28B 00620
Maunulanpuisto (286) 3 180 4 813 00620, 00630
Maunula yhteensä 9 278 14 139

*) Patola käsittää Oulunkylän keskeisen alueen pääradan ja Tuusulanväylän välissä.

Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa.

Oulunkylän peruspiirit ja väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän kaupunginosa jakautuu kahteen peruspiiriin, jotka ovat Oulunkylä (numero 404) ja Maunula (numero 400). Oulunkylän peruspiirissä on kolme osaa: vanhemmat Patola ja Veräjämäki sekä uusin tulokas, 1990-luvulla rakennettu Veräjälaakso.

Oulunkylän peruspiirissä oli vuonna 2012 yhteensä 13 675 asukasta. Asukkaista oli suomenkielisiä 89 % (koko Helsingissä 83 %) ja ruotsinkielisiä 4 % (6 %). Ulkomaalaistaustaisia oli 8 % (koko Helsingissä 12 %). Peruspiirin asunnoista oli vuonna 2011 vuokra-asuntoja 38 % (Helsingin keskiarvo 45 %) ja pientaloasuntoja 21 % (13 %). Asuntojen keskikoko oli 70 m2 (63 m2).[10]

Vuoden 2010 tilaston mukaan kaupungin vuokra-asuntoja oli Oulunkylän peruspiirissä 12 % (koko Helsingissä 14 %). Kaupungin vuokra-asuntojen osuus oli suurempi Veräjämäessä ja Veräjälaaksossa ja pienempi Patolassa pääradan pohjoispuolella.[12]


Helsingin väestö piireittäin ja osa-alueittain 31.12.2019 ja ennuste 31.12.2020-2035 sekä muutos 2019-2035 (Lähde: hri.fi, 14.5.2021)

2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2019-2035
4 Pohjoinen suurpiiri 43 340 43 563 43 989 44 724 45 812 46 983 47 560 48 493 49 195 49 510 50 066 49 994 50 097 49 979 49 834 49 751 50 023 6 683
  404 Oulunkylä 14 903 14 856 14 861 15 085 15 312 16 014 16 244 16 215 16 320 16 503 16 653 16 698 17 058 17 185 17 252 17 303 17 577 2 674
    284 Patola 10 661 10 592 10 530 10 630 10 615 10 993 10 945 10 913 11 062 11 291 11 332 11 243 11 457 11 392 11 321 11 249 11 464 803
    285 Veräjämäki 2 909 2 936 3 007 3 138 3 385 3 717 4 005 4 018 3 984 3 949 4 069 4 214 4 370 4 574 4 722 4 856 4 924 2 015
    287 Veräjälaakso 1 333 1 329 1 324 1 317 1 312 1 304 1 295 1 284 1 274 1 263 1 252 1 241 1 230 1 220 1 209 1 199 1 188 -145
  401 Maunula 9 034 9 278 9 718 10 257 11 147 11 631 11 959 12 996 13 632 13 878 14 403 14 387 14 262 14 145 14 043 14 019 14 139 5 105
    281 Pirkkola 474 472 470 468 530 567 572 567 562 557 551 546 540 535 530 524 518 44
    282 Maunula 7 500 7 570 7 611 7 565 7 554 7 649 7 730 7 811 7 941 7 905 7 837 7 772 7 709 7 651 7 601 7 552 7 500 0
    283 Metsälä 1 060 1 056 1 065 1 063 1 058 1 053 1 046 1 039 1 033 1 027 1 020 1 015 1 009 1 004 1 001 1 079 1 307 247
    286 Maunulanpuisto 0 180 573 1 162 2 005 2 362 2 610 3 579 4 096 4 389 4 994 5 055 5 004 4 956 4 911 4 864 4 813 4 813

Rakennuskanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä on pääasiassa kerros- ja pientaloaluetta. Kerrostaloalueita sijaitsee eri puolilla Oulunkylää. Pientaloalueilla on sekä rivitaloja että omakotitaloja.

Asuinalueiden ja laajojen virkistysalueiden lisäksi Oulunkylässä on kaksi pienteollisuusaluetta. Toinen sijaitsee Metsälän eteläosassa ja toinen Vantaanjoen rannassa Pukinmäen rajalla. Huomattavia toimistorakennuksia on Käpylän asemalla ja Metsälän eteläosassa. Liikerakennuksia on erityisesti Oulunkylän aseman ja Vantaanjoen rannan tuntumassa sekä Oulunkylän osa-alueen Maunulan keskustassa.

Vanhaa huvila-asutusta on säilynyt Oulunkylässä jonkin verran. Vielä 1950-luvulla rakennuskanta oli enimmäkseen suuria puuhuviloita, joista osa oli siirretty sinne Terijoelta. Niitä on vielä jäljellä varsinkin Veräjämäen puolella, muutamia myös rautatien länsipuolella.

1950- ja 1960-luvuilla Oulunkylään rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman läheisyyteen sekä Maunulan osa-alueelle. Myöhemmin kerrostaloja on rakennettu 1970-luvulta lähtien Käskynhaltijantien pohjoispuolelle sekä 1990-luvulla Veräjälaaksoon.[10] 2020-luvulla uusia asuntoja rakentuu aseman ympäristöön ja Käskynhaltijantien varrelle.[13]

Asuntorakentamisen ennuste Helsingissä osa-alueittain 2020-2035, valmistuvaa asuntokerrosalaa, 1 000 k-m2 (Lähde: hri.fi, 14.5.2021)

Alue 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Yht.
  404 Oulunkylä 2,3 4,1 14,9 13,7 37,0 13,3 4,0 11,8 15,8 11,5 9,0 23,6 12,0 8,0 19,0 207,9
    284 Patola 0,0 8,7 1,7 19,9 0,0 15,8 3,5 0,0 15,6 0,0 15,0 96,0
    285 Veräjämäki 2,3 4,1 6,2 12,0 17,1 13,3 0,0 8,0 9,0 8,0 12,0 8,0 4,0 111,9
    287 Veräjälaakso -
    401 Maunula 13,6 23,0 26,2 42,3 23,6 18,7 58,0 30,3 13,6 30,2 0,0 5,0 10,0 294,4
    281 Pirkkola 0,0 3,1 1,8 0,0 4,9
    282 Maunula 4,9 3,2 0,0 2,0 6,3 6,1 8,0 7,8 0,0 38,2
    283 Metsälä 0,0 0,7 0,0 5,0 10,0 15,7
    286 Maunulanpuisto 8,7 19,2 26,2 37,2 15,5 12,6 50,0 22,5 13,6 30,2 0,0 235,6

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä toimii suomenkielinen evankelis-luterilainen Oulunkylän seurakunta, jonka alue kattaa Oulunkylän kaupunginosan lisäksi Käpylän ja Koskelan.[14] Oulunkylässä seurakunnalla on neljä kirkkoa: Käpylän kirkko, Maunulan kirkko, Oulunkylän kirkko ja Oulunkylän puukirkko. Viimeksi mainittu on myös Länsi- ja Pohjois-Helsingin käsittävän ruotsinkielisen seurakunnan Petrus församlingin pääkirkko.[15]

Oulunkylässä on lisäksi Jehovan todistajien valtakunnansali ja vanhoillislestadiolaisen Helsingin Rauhanyhdistyksen toimitalo.

Palvelut ja yritystoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siltavoudintien Elanto vuonna 1970.

Oulunkylän keskustassa rautatieaseman läheisyydessä on palveluiden keskittymä. Alueella sijaitsee muun muassa Ogelin liikekeskus,[16] kirjasto, apteekki, terveysasema, työväenopisto, nuorisotalo ja valvottu leikkipuisto.

Suurimmat kaupat ovat rautakauppa ja Käpylän asemalla sijaitseva supermarket. Sekä Käskynhaltijantien varrella että Metsälässä on huoltoasemia ja muita autoiluun liittyviä liikkeitä ja palveluita.

Oulunkylään kuuluvan Maunulan keskustassa on liikkeitä, kirjasto, sosiaaliasema, terveysasema sekä Suursuon sairaala.

Oulunkylässä sijaitsee Oulunkylän asuintalo, joka on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille. Oulunkylän asuintalo koostuu neljästä rakennuksesta ja 44 asunnosta. Kaikilla asukkailla on hoitosuhde Oulunkylän psykiatriselle poliklinikalle.[17]

Liikuntapalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän liikuntapuistossa on jalkapallokenttä, jäähalli, tekojäärata, curlinghalli, liikuntasaleja ja metsäalue pururatoineen.

Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja.[18] Viereisessä Maunulanpuistossa on ulkoilureittejä, hiihtolatuja ja ulkoilumaja.

Vantaanjoen rannassa kulkee ulkoilureittejä ja talvella hiihtolatu. Rannassa on myös Pikkukosken uimaranta, joka on kesäisin suosittu uimaranta ja jossa talvisin on mahdollisuus avantouintiin ja jääkiipeilyyn.

Koulut ja opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ala-asteen opetusta antavat Maunulan ala-asteen koulu, Oulunkylän ala-asteen koulu, Veräjälaakson sivukoulu ja ruotsinkielinen Månsas lågstadieskola. Yläaste- ja lukio-opetusta antavat Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio sekä Oulunkylän yhteiskoulu.

Helsingin työväenopisto toimii Oulunkylätalossa Oulunkylän aseman läheisyydessä.

Yrityksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittäviä Oulunkylään sijoittuneita yrityksiä ovat muun muassa DNA, Fingrid ja YIT. Näiden yritysten pääkonttori sijaitsee Oulunkylän alueella lähellä Käpylän asemaa. Oulunkylän alueella toimivat myös muun muassa Cygate, Cityvarasto (pienvarastoja vuokraava yritys) sekä Helsinki Fashion House, jonka tiloissa toimii yli sata vaatetusalan yritystä.[19]

Aiemmin Oulunkylässä on sijainnut muun muassa Kaukokiito ja Schenker sekä Hankkijan pääkonttori. Mäkitorpan Autoradio toimi alkujaan Oulunkylän Mäkitorpantiellä.[20]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylästä on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että kevyen liikenteen näkökulmasta. Oulunkylän keskustassa on bussi- ja junaliikenteen solmukohta. Matkustajien käytössä on sekä poikittaislinjoja että Helsingin keskustaan päin suuntautuvia linjoja.

Tiestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuusulanväylä kulkee moottoritienä Oulunkylän halki Käpylästä Pakilaan päin. Tielle on Oulunkylän kohdalla kaksi liittymää. Myös Hämeenlinnanväylä ja Kehä I kulkevat läheltä Oulunkylää.

Oulunkylän pääkatuja ovat Tuusulanväylän Oulunkylän liittymässä kohtaavat Pakilantie ja Käskynhaltijantie, Metsälän halki kulkeva Asesepäntie, siitä lähtevä Mäkitorpantie ja tämän jatke Siltavoudintie, Käpylästä Oulunkylään johtava Oulunkyläntie ja sen jatke Norrtäljentie sekä Maunulassa sijaitsevat Pirjontie ja Pirkkolantie.

Kevyen liikenteen väylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävin kevyen liikenteen väylä kulkee pääradan vartta Oulunkylän läpi. Väylä yhdistää Helsingin keskustan pohjoisiin kaupunginosiin. Muita huomattavia kaupunginosasta toiseen johtavia väyliä kulkee Oulunkylän länsiosassa sijaitsevassa keskuspuistossa (Maunulanpuisto) sekä Vantaanjoen varressa.

Matkoja Oulunkylän keskustasta kevyen liikenteen väyliä pitkin, sulkeissa arvio pyöräilyajasta: Viikki 3 km (15 min), Pasila 4 km (15 min), Rautatientori 8 km (25 min), Itäkeskus 8 km (30 min).[21]

Helsingin latuverkosto ulottuu talvisin Oulunkylän alueelle. Helsingin keskustasta pohjoiseen johtava hiihtoreitti kulkee Maunulanpuiston ja Pirkkolan liikuntapuiston kautta. Latuverkosto ulottuu myös Vantaanjoen rantaan sekä Oulunkylän liikuntapuistoon. Hiihtäen matkaa Paloheinän ulkoilumajalle tulee Oulunkylästä Vantaanjoen vartta n. 8 km ja Maunulan majalta 5 km.[22] Julkisen liikenteen käyttäjillä on Oulunkylästä suora bussiyhteys ladulle Pirkkolan kautta.

Rautatie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylä sijaitsee pääradan varrella. Oulunkylän rautatieasemalla pysähtyvät lähijunat I, K, P ja T.

Oulunkylän rajalla sijaitsee myös Käpylän rautatieasema. Siellä pysähtyvät lähijunat I, K, P ja T. Lähijunat kulkevat arkisin päivällä 5–10 minuutin väliajoin. Matka-aika Helsingin päärautatieasemalta Käpylän asemalle on 8 minuuttia, Oulunkylän asemalle puolestaan 9–10 minuuttia.

Siltavoudintie
Oulunkylän puukirkko
Ogelin liikekeskus

Bussilinjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän pääsee busseilla:

Malmilta

  • 69
  • 553
  • 603

Helsingin keskustasta

  • 61/N
  • 64
  • 65

Käpylästä

  • 53
  • 69
  • 603


Arvioituja bussimatka-aikoja Oulunkylän keskustasta, suora yhteys ilman vaihtoja: Sörnäinen 10 min, Hakaniemi 15 min, Leppävaara 20 min, Rautatientori 20 min, Munkkiniemi 25 min.[23]

Taksiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylässä on kaksi taksiasemaa. Näistä toinen sijaitsee Oulunkylän torilla ja toinen Maunulan keskustassa.[24]

Lentoyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle on 12 kilometriä laskettuna Tuusulanväylältä Oulunkylän kohdalta. Henkilöautolla matkaan kuluu noin 10 minuuttia.[25] Suora bussiyhteys lentoasemalle kestää 15–30 minuuttia[26] ja juna suunnilleen saman ajan.

Vesiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vantaanjoki virtaa Oulunkylän reunalla. Joki on Oulunkylän kohdalta liikennöitävissä pienveneillä sekä ylä- että alavirtaan päin. Merelle asti veneellä ei pääse Vanhankaupunginkosken takia. Julkista liikennettä joella ei ole.

Raitiotie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulunkylän läpi kulkee pikaraitiotie 15. Lähin kaupunkiraitiotie sijaitsee Käpylässä noin 700 metrin päässä Oulunkylän rajalta. siä Oulunkylästä etelään päin.

Liikennemelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa Oulunkylän asuntoalueista on alle 55 dB:n melualueella. Pääasiallinen melunlähde on tieliikenne, mikä vaikuttaa varsinkin Tuusulanväylän ympäristössä. Paikallista tiemelua esiintyy myös suurimpien katujen varsilla. Toinen melunlähde on päärata. 55 dB:n ylittävä ratamelualue on Oulunkylän kohdalla kapea, karkeasti vain yhden talorivin levyinen. Lentomelualuetta Oulunkylässä ei ole lainkaan. Sekä pääradan että Tuusulanväylän varteen on rakennettu melueste. Koko Helsingin asukkaista karkeasti puolet asuu yli 55 dB:n melualueella.[27]

Merkkihenkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.aluesarjat.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Viikon nimi: Oulunkylä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 6.8.2011.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1944–1945 (PDF) (sivu 14) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  4. ↑ Nya vapen för gamla kommuner Kommuntorget.fi. 1.6.2017. Viitattu 16.11.2021.
  5. ↑ a b Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 150. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  6. ↑ a b c Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9
  7. ↑ Oulunkylä pessimistin silmin: Joel Lehtosen Krokelby (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, s. 29-30. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
  9. ↑ Kepsu, Saulo: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 190-192. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-723-0
  10. ↑ a b c d Helsinki alueittain 2012 Helsingin kaupungin tietokeskus.
  11. ↑ Helsingin kaupungin äänestysaluejako. Kaupunkimittausosasto, Helsinki 2010.
  12. ↑ Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2010. Helsingin kaupunki Tietokeskus, Tilastoja 2011:16.
  13. ↑ Rissanen, Milka: ”Täällä on rauhallisempaa kuin Töölössä” – Klassinen helsinkiläis­lähiö uudistuu nyt ennen­näkemättömällä tavalla ja vauhdilla Helsingin Sanomat. 20.6.2022. Viitattu 22.6.2022.
  14. ↑ Helsingin seurakunnat. Viitattu 15.9.2013
  15. ↑ Oulunkylän vanha kirkko (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 15.9.2013
  16. ↑ Oulunkylän liikekeskus kaupunginosat.net. Viitattu 6.8.2011.
  17. ↑ http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/HelsinkiV2/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-tuki-ja-toimeentulo/asunnottomien-tuet-ja-palvelut/asuintalot/oulunkyla/[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Pirkkolan liikuntapuisto. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupungin liikuntavirasto. Viitattu 15.9.2013.
  19. ↑ http://www.fashionhouse.fi/ Helsinki Fashion Housen kotisivu, viitattu 22.5.2013
  20. ↑ http://www.kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/makitorppa/slides/tl12_Makitorpan_Autoradio.htm Tietolaatikko: Mäkitorpan Autoradio, julk. Oulunkylä-Seura 2012
  21. ↑ http://pk.reittiopas.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive) Matka-aika pyöräillen liikekeskus Ogelin edestä 23.5.2013 pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
  22. ↑ http://www.mski.fi/helsinki/ (Arkistoitu – Internet Archive) mSki karttapalvelu, viitattu 23.5.2013
  23. ↑ http://www.reittiopas.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive) Matka-aika liikekeskus Ogelin edestä 22.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella pyöristettynä lähimpään 5 minuuttiin
  24. ↑ http://www.taksiasemat.fi/fi/Kaupungit/Helsinki.html (Arkistoitu – Internet Archive) Taksiasemat, Helsinki. Viitattu 23.5.2013.
  25. ↑ http://maps.google.com/ Matka-aika Tuusulanväylää Käpylän aseman kohdalta. Viitattu 23.5.2013.
  26. ↑ http://www.reittiopas.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive) Linjat 615 ja 620 Käpylän aseman pysäkiltä 23.5.2013 ruuhka-ajan ulkopuolella
  27. ↑ http://www.hel.fi/hel2/ymk/meluselvitys/index.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupungin meluselvitys 2012
  28. ↑ Aulikki Elo: Marja-Sisko Aalto homokeskustelusta: Olisin toivonut arkkipiispalta kriisijohtamista 24.10.2010. Savon Sanomat. Arkistoitu 14.7.2015. Viitattu 16.3.2013.
  29. ↑ a b c d e f g Taiteilijoiden Oulunkylä Oulunkylä. Viitattu 16.10.2019.
  30. ↑ Veräjä­mäessä asusteli 1900-luvun alussa muuan ”herra Müller”, josta kukaan ei tiennyt mitään Helsingin Sanomat. 6.3.2021. Helsinki. Viitattu 24.11.2024.
  31. ↑ a b c Sirkka Impola: ”Oulunkylä – Huvilayhdyskunta ja taiteilijasiirtola”, Entisaikain Helsinki viii. Helsinki: Helsinki-Seura, 1970.
  32. ↑ Petri Ahoniemi: Suomessa on ennätysmäärä rikkaita – tällaisia he ovat blogit.iltalehti.fi. 25.7.2010. Viitattu 14.3.2013.
  33. ↑ Tapio Rautavaaran elämässä oli asioita, joista ei saanut puhua kotona Ilta-Sanomat. 26.12.2015. Arkistoitu 27.12.2015. Viitattu 26.12.2015.
  34. ↑ Taiteilijoiden Oulunkylä

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eskelinen, Heikki J. (toim.): Vireä idylli: Oulunkylää ja oulunkyläläisiä. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 2005. ISBN 952-91-9522-2
  • Harmo, Maunu: Oulunkylä – Åggelby: Vihreä idylli. Helsinki: Oulunkylä-seura ry, 1987. ISBN 951-99891-2-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulunkylä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Oulunkylä&oldid=22845176#Oulunkylän_peruspiiri”