Kivihaka
| Kivihaka | |
|---|---|
| Stenhagen | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kivihaka korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Läntinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 292 |
| Pinta-ala | 0,51[1] km² |
| Väkiluku | 915[2] (2019) |
| Väestötiheys | 1794 as./km² |
| Osa-alueet | on itse Haagan osa-alue |
| Postinumero(t) | 00310 |
| Lähialueet |
Etelä-Haaga Pohjois-Haaga Länsi-Pasila Pohjois-Pasila Ruskeasuo Keskuspuisto |
Kivihaka (ruots. Stenhagen) on Helsingin Haagan kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva pieni osa-alue keskuspuiston länsipuolella.[1] Sen erottaa Ruskeasuosta etelässä Hakamäentie ja Etelä-Haagasta lännessä Hämeenlinnanväylä.
Kivihaan rakennuskanta on pääosin 1960-luvulta ja koostuu maaston muotoja noudattavista pitkistä ja usein taitteisista kerrostaloista. Alueen suurin ja samalla ainoa julkinen rakennus on Suomen Punaisen Ristin Veripalveluasema. Kaupunginosassa on yksi liikerakennus.[3] Sen edustalla on Kivihaan kaupparakennuksen aukio.[4]
Kivihaan väkiluku oli vuoden 2014 alussa 887. Työpaikkoja Kivihaassa on 555 (31.12.2012).[1]
Kivihaan läpi kulkee Kivihaantie. Muut tiet, Kivihaankuja ja Kivihaanpolku, ovat siihen liittyviä umpikujia. Kivihaantiellä on läpiajokielto Hakamäentien ja Etelä-Haagan välillä, minkä vuoksi Kivihaka on eristyksissä oleva alue.[3]
Kivihaka on luonnostaan kallioista ja kumpuilevaa metsämaastoa. Rantarata kulkee Kivihaan pohjoiskärjen ohi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Kivihaan alue oli osa vuonna 1905 perustettua Haagan huvilayhdyskuntaa, ja se kuului likimäärin Bölen itäpellon ja Skogsbackan isoniityn palstoihin ja myöhemmin vuonna 1923 perustettuun Haagan kauppalaan.[5] Vuonna 1946 alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa. Nykyään Kivihaassa on muutama huvilayhdyskunnan[6] ja muutama kauppalan aikainen[7] rakennus.
Eliel Saarinen kaavoitti Kivihaan alueen nimellä Haga mäki (ruots. Haga backen) vuonna 1915 osana Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaansa.[8] Ainuttakaan kaavan mukaista Haga mäen korttelia ei kuitenkaan rakennettu, ennen kuin alueliitoksen jälkeen Helsinki vahvisti alueen uuden asemakaavan vuonna 1959.[9]
Kivihaan nimi virallistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1928, kun Kivihaantien nimi merkittiin asemakaavaan. Tie ja siihen liittyvät Kivihaankuja ja Kivihaanpolku rakennettiin vuonna 1961.[10] Kivihaka vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1962. Nimi on kontaminaatio Haagan ja seudulla sijainneen talonpoikaistalon Stenbackin nimestä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tommi Lindh: Haagan rakennukset ja arvotus. Helsingin kaupunki, 1998. ISBN 951-718-068-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Helsinki alueittain 2014 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 62-65) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Aluesarjat
- ↑ a b Lindh, s. 21
- ↑ Lindh, s. 31
- ↑ John E. Roos: Haagan kauppalan historia, s. 32 ja 145. (Kartta sivun 145 ohessa) Helsinki, 1950.
- ↑ Lindh, s. 64–65. Osoitteet Reijola 14b ja 16c
- ↑ Lindh, s. 57–58. Osoitteet Kivihaanpolku 4 (lähteessä on tämä osoite, mutta tien parillisella puolella ei ole rakennuksia, pitäisi varmasti olla Kivihaanpolku 5) ja Kivihaantie 15
- ↑ Marika Hausen, Kirmo Mikkola, Anna-Lisa Amberg ja Tytti Valto: Eliel Saarinen Projects 1896–1923, s. 202. (Kartta) Otava, 1990. ISBN 951-1-10760-7
- ↑ Lindh, s. 13–14
- ↑ Olavi Terho ja Nimistötoimikunta: Helsingin kadunnimet, s. 155. Helsingin kaupunki, 1970.
- ↑ Viikon nimi – Haaga 28.8.2006. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 24.1.2007. Viitattu 16.5.2007.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kivihaka Wikimedia Commonsissa
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |