Tämä on lupaava artikkeli.

Vanha Ruskeasuo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vanha Ruskeasuo
Gamla Brunakärr
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 16 (osa-alue 161)
Pinta-ala 1,05 [1]lähde tarkemmin? km² 
Väkiluku 2 798[2] (31.12.2022)
Osa-alueet on itse osa Reijolan peruspiiriä.
Postinumero(t) 00280
Lähialueet Pikku-Huopalahti, Laakso, Meilahti, Etelä-Haaga, Kivihaka, Länsi-Pasila

Vanha Ruskeasuo (ruots. Gamla Brunakärr) on Ruskeasuon kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungin raja-alueella, läntisessä kantakaupungissa. Nimitys Vanha Ruskeasuo syntyi vuoden 2013 alussa, kun Ruskeasuon entinen osa-alue jaettiin Pikku Huopalahden ja Vanhan Ruskeasuon osa-alueisiin.[3][4] Matkaa Helsingin keskustaan Rautatientorille on linnuntietä noin neljä kilometriä ja tietä pitkin noin viisi kilometriä.

Vanhaa Ruskeasuota rajaa lännessä Mannerheimintie ja sen takana oleva Pikku Huopalahti. Alueen erottaa pohjoisessa Kivihaasta Hakamäentie ja itäpuolella Länsi-Pasilasta Keskuspuisto. Keskustan suuntaan mentäessä Vanhan Ruskeasuon vieressä, Ratsastien eteläpuolella sijaitsee Laakson kaupunginosa.

Pääosin 1950–1960-luvuilla osin vanhan puutalokylän tilalle rakennetulle kaupunginosalle tyypillisiä ovat rakennusaikakauden asemakaava-arkkitehtuurin ihanteiden mukaisesti väljästi sijoitellut pistetalot. Väljyyden ja siitä seuraavan varsin pienen asukasluvun kääntöpuolena on suppea kaupallisten ja julkisten palveluiden tarjonta alueella.[5]

Uudempaa Vanhaa Ruskeasuota, Mannerheimintie 103-105.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria ja asutuksen synty

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Ruskeasuota koskeva kirjattu tapahtuma liittyy kuningas Kustaa Vaasan vierailuun Suomessa vuonna 1555. Tällöin hän antoi Helsingin voudin Anders Korpin hallittavaksi maa-alueen, johon kuului osia nykyisistä Pikku Huopalahden, Haagan, Pasilan, Ruskeasuon ja Meilahden kaupunginosista. Tilan rakentamisen jälkeen Ruskeasuo pysyi metsäalueena yhä 1800-luvun loppuun asti.[6]

Ennen kuolemaansa vuonna 1911 Korpaksen tilan silloinen omistaja Edla Loviisa Berggrén vuokrasi maitaan Ruskeasuolta ja Uusipellolta (nykyisen Pikku Huopalahden alueelta) tonteiksi henkilökunnalleen ja ulkopuolisille. Näin syntyi vuodesta 1900 alkaen ensimmäinen asutus nykyisen Vanhan Ruskeasuon alueelle, Koroistentien pohjoispuoliskon itäpuolelle.[6]

Liittäminen Helsinkiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti ja myös omistuksellisesti Ruskeasuon ympäristöä siirtyi vähitellen Helsingin kaupungille vuosina 1555, 1906 ja 1912. Korpaksen tilaan kuuluneet maat kuuluivat hallinnollisesti Helsingin pitäjän alueeseen ja jäivät näin Helsingin kaupungin sisällä oleviksi saarekkeiksi.selvennä Nämä Ruskeasuon ja Uudenpellon asutut alueet siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1925 lähes vuosikymmenen kestäneen pakkolunastusprosessin jälkeen. Kun alueet vuonna 1926 liitettiin hallinnollisesti Helsinkiin, niiden asukasluku oli noin 700 henkilöä.[6]

1900-luvun alkupuoli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruskeasuon siirtolapuutarha perustettiin vuonna 1918. Ruskeasuota pidettiin yleisesti maaseutuna, jonne tosin oli siedettävän pituinen matka kaupungista.

Pääelinkeinona Ruskeasuon alueella oli vuosisadan ensimmäisellä kolmanneksella ajuritoiminta, ja sitä kutsuttiinkin ajurikyläksi. Vaikka ajuritoiminta väistyikin 1930-luvun ja autoistumisen myötä, hevoset pysyivät alueella: Ratsupoliisi siirtyi Vanhalle Ruskeasuolle ja kaupunginosaan rakennettiin olympialaisia varten ratsastushallit. Helsingin vanhin[7] siirtolapuutarha raivattiin silloin maaseutuna pidetylle Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1918.[6]

Haaga–Keskusta-raitiotie kulki Ruskeasuon Koroistentien kautta vuodesta 1914 vuoteen 1953, jolloin linja lopetettiin. Mannerheimintie rakennettiin 1930- ja 1940-lukujen vaihteessa Kuusitieltä nykyiseen Vihdintien risteykseen. Alkuvaiheessa ajoneuvoilta perittiin tien käytöstä viertotiemaksu. 1930-luvulta lähtien Vanhalla Ruskeasuolla Paraistentien ja Kiskontien välissä toimi Metallikutomo Oy, jonka toiminta siirtyi Espooseen vuonna 1959.[6]

Vuoden 1945 asemakaava

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan Ruskeasuon alue on saanut nykymuotonsa varsin pitkälle Birger Brunilan vuonna 1945 laatiman asemakaavan mukaisesti. Varhaisimmat kivitalot nousivat vuonna 1948 Vanhalle Ruskeasuolle entisen asutuksen eteläpuolelle Raisiontielle, ja muutaman vuoden kuluttua saivat myös ensimmäiset vanhat puutalot väistyä uuden tieltä. Seuraavien 15 vuoden aikana rakennettiin valtaosa Vanhan Ruskeasuon nykyisestä rakennuskannasta, ja väestöhuippu 4 145 henkilöä saavutettiin vuonna 1960. Puretun puutaloalueen asukkaille tarjottiin mahdollisuus lunastaa pientalotontti Kiskon- tai Karunantien varrelta alueen pohjoisosasta. Alkuperäisistä, 1900-luvun alussa rakennetuista puutaloista nykyään pystyssä on vielä yksi, vuonna 1909 valmistunut pientalo osoitteessa Sauvontie 6.[6]

Julkiset rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: ”Rakennuksen laajennoksen on määrä valmistua nykyisen senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.”
Ruskeasuon urheiluhalli.

Invalidisäätiön (nykyisin Orton) rakennuskompleksi valmistui ensisijaisesti sotainvalidien kuntouttamistarpeisiin Tenholantien päähän vuonna 1943, ja jo vuodesta 1945 lähtien siirryttiin asteittain siviilipotilaiden kuntouttamiseen. Alun perin sotainvalidien, -leskien ja -orpojen ammattikoulutukseen perustettu ammattikoulu on sittemmin avautunut kaikille avoimeksi Keskuspuiston ammattiopistoksi. Invalidisäätiön viereen rakennettiin 1952 Raajarikkoisten työkoulu, joka sittemmin muutti nimensä Ruskeasuon kouluksi ja jota on myöhemmin laajennettu.[6]

Vuonna 1940 valmistuneen ratsastushalliin rakennettiin olympialaisten jälkeen erilaisia liikuntatiloja ja halli nimettiin vuonna 1956 Ruskeasuon urheiluhalliksi.[6]

Folkhälsanin senioritalo Mannerheimintien varressa.

Viipurista Helsinkiin siirtynyt Karjalan Yhteiskoulu sai uuden rakennuksensa Vanhalle Ruskeasuolle vuonna 1955. 1980-luvun lopussa yhteiskoulun tiloihin muutti Steinerkoulu.[6]

Lisääntyneen linja-autoliikenteen vuoksi HKL rakennutti vuonna 1960 siirtolapuutarhan pohjoispuolelle bussihallit. 2000-luvulla vanhat varikkorakennukset purettiin ja Mannerheimintien puoleisesta osasta vanhaa varikkoaluetta lohkaistiin liike-, toimisto- ja hotellirakennuksille tontteja. Samalla rakennettiin näiden ja bussivarikon välissä kulkeva Nauvontie.[6][8]

Folkhälsanin senioritalo valmistui Mannerheimintie 97:ään vuonna1996.[6] Gullkronan -niminen rakennuksen laajennus valmistui senioritalon eteläpuolelle vuonna 2016.[9][10] Rakennuksen suunnittelijat Huttunen-Lipasti Architects saivat vuonna 2019 työstään kansainvälisen saksalaisen ICONIC AWARDS 2019: Innovative Architecture Competition arkkitehtuuripalkinnon.[11]

Nykypäivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevätpäivä Tenholantiellä 2014. Vasemmalla rakenteilla oleva kerrostalo.

Järjestötoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan Ruskeasuon alueella toimii vuonna 1953 perustettu Ruskeasuo-Seura. Paikallisia asioita käsittelevä Ruskeasuolla tapahtuu -lehti ilmestyy kahdesti vuodessa.[12]

Vanhan Ruskeasuon 114 mökkitontin siirtolapuutarhaa ylläpitää ruotsinkielinen Brunakärr koloniträdgårdsförening.[7]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päiväkodit ja koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskeasuon luonto- ja ympäristökasvatukseen painottuva päiväkoti sijaitsee osoitteessa Raisiontie 10.[13] Vanhan Ruskeasuon alueella toimii myös steinerpäiväkoti Sirius.[14] Ruskeasuon kouluun otetaan oppilaaksi Etelä-Suomen liikuntavammaisia, monivammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria.[15] Helsingin Rudolf Steiner -koulu sijaitsee osin Vanhalla Ruskeasuolla ja osin alueen välittömässä läheisyydessä Laaksossa.[16]

Kaupalliset palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Folkhälsanin senioritalon yhteydessä toimii kaikille avoin lounasravintola.[17] Koroistentien ja Mannerheimintien risteyksessä toimii Teboil-huoltoasema. Koroistentien varrella on kukkakauppa[18] ja ravintola-pub Daire.[19] Alueen koillisreunan 2000-luvulla rakennettujen toimistorakennusten kivijalassa toimivat parturi-kampaamo[20] ja Hesburger.[21]

Ruskeasuon jousiammuntarata.

Mannerheimintien länsipuolella Pikku-Huopalahdessa sijaitsevat lähimmät päivittäistavarakaupat, Alepa[22] ja K-Supermarket.[23]

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuspuisto tarjoaa Ruskeasuon asukkaille laajoja ulkoilureittejä. Ruskeasuon liikuntapuistossa on erilaisia liikuntatiloja, ratsastusmaneesi, kahvila ja ulkopuolella jousiammuntarata, ratsastuspolku sekä palloilukenttä.[24]

Työpaikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ortopedinen sairaala Orton. Samassa rakennuksessa toimii myös Ammattiopisto Live (entinen Keskuspuiston ammattiopisto.)

Vanhalla Ruskeasuolla on kaksi mittavaa työpaikkakeskittymää. Orton Invalidisäätiön ortopedisen sairaalan[25] yhteydessä toimii Ammattiopisto Live (entinen Keskuspuiston ammattiopisto)[26] ja samalla alueella on myös valtion erityiskoulu Ruskeasuon koulu.[27]

Työpaikkoja on merkittävästi myös Vanhan Ruskeasuon luoteisosassa, jossa on Suomen suurin bussivarikko HSL:n Ruskeasuon varikko.[28] Varikon vieressä Mannerheimintien varrelle 2000-luvulla valmistuneissa toimistorakennuksissa on NCC Rakennus Oy:n,[29] Skanskan,[30] ja Invalidiliiton[31] pääkonttorit sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean toimipaikka.[32]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskeasuo-nimi on alkuperältään virheellinen käännös alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Brunakärr, joka on murteellinen muoto sanasta brånakärr. Bråna tai brånad merkitsee kaskea, kytöä tai paloa ja kärr suota, joten nimen oikea käännös olisi Kytösuo. Virheellinen käännös Ruskeasuo (ruots. brun ’ruskea’) syntyi 1800-luvun lopulla esikaupunkiasutuksen levittyä alueelle ja vakiintui käyttöön.[33] Pikku Huopalahdessa onkin kadunnimi Kytösuontie (ruots. Brånakärrsvägen).

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2014 Vanhan Ruskeasuon alueella asui 2 803 henkilöä. Alueen asukkaista 27 prosenttia on 20–29-vuotiaita nuoria aikuisia, kun koko Helsingissä niiden osuus on 17 prosenttia.[34] Suurta nuorien osuutta selittävät osaltaan Vanhan Ruskeasuon pohjoisosassa Paraistentien varrella sijaitsevat HOASin ja lääketieteen opiskelijoiden kerrostalot.[6]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneita alueen 15 vuotta täyttäneistä asukkaista oli 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 17 prosenttia) ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita 23 prosenttia (koko Helsingin asukkaista 20 prosenttia). Korkeimmillaan keskiasteen koulutus oli 36 prosentilla (koko Helsingissä 33 prosentilla) ja korkeintaan perusasteen koulutus tai tuntematon koulutusaste oli yhteensä 18 prosentilla alueen asukkaista (koko Helsingissä 30 prosentilla).[34]

Äänestäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolueiden ääniosuus kunnallisvaaleissa 2012 Ruskeasuon äänestysalueella[35]
Puolue Vanha Ruskeasuo (%) Koko kaupunki (%)
Vihreät 33,6 22,3
Kokoomus 24,8 26,9
SDP 12,0 16,8
RKP 8,2 6,1
Vasemmistoliitto 7,8 10,1
Perussuomalaiset 4,7 9,4
Keskusta 4,5 3,6
Kristillisdemokraatit 3,1 2,2
Muut 1,4 2,3
Äänestysprosentti vaaleissa
Vaalit Vanha Ruskeasuo (%) Koko kaupunki (%)
Eduskuntavaalit 2007[36] 78,7 72,1
Kunnallisvaalit 2008 [37] 67,4 58,9
Europarlamenttivaalit 2009[38] 56,8 50,7
Eduskuntavaalit 2011[39] 80,9 75,5
Kunnallisvaalit 2012[35] 64,9 57,4
Europarlamenttivaalit 2014[40] 61,5 52,4

Kunnallisvaaleissa 2008 Vanhan Ruskeasuon ääniharava oli alueella asunut Tuija Brax 122 äänellä (7,3 prosenttia alueen äänistä). Toisena oli 70 ääntä saanut Osmo Soininvaara, kolmantena 32 ääntä saanut Jan Vapaavuori ja neljäntenä 31 ääntä kerännyt Astrid Thors.[37]

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa eniten ääniä alueelta keräsi Paavo Arhinmäki (83 ääntä). Toinen oli Osmo Soininvaara 73 äänellä ja kolmas Pekka Haavisto 57 äänellä. Sekä Laura Räty että Mari Kiviniemi saivat Vanhalta Ruskeasuolta 56 ääntä.

Kunnallisvaaleissa 2012 Vanhan Ruskeasuon äänestysalueella eniten ääniä saivat Osmo Soininvaara (Vihreät) 53 ääntä, Jan Vapaavuori (Kokoomus) 31 ääntä, Heidi Hautala (Vihreät) 30 ääntä ja Gunvor Brettschneider (RKP) 27 ääntä.

Presidentinvaaleissa 2012 43,8% Vanhalla Ruskeasuolla äänestäneistä antoi äänensä Pekka Haavistolle, 33,4 prosenttia Sauli Niinistölle, 5,6 prosenttia Paavo Väyryselle, 4,7 prosenttia Paavo Lipposelle, 3,8 prosenttia Paavo Arhinmäelle, 3,7 prosenttia Timo Soinille, 3,5 prosenttia Eva Biaudetille ja 1,8 prosenttia Sari Essayahille. Toisella kierroksella Haavisto sai 57,4 prosenttia ja Niinistö 42,6 prosenttia alueen äänistä.[41]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bussilinja 506 kulkee Ruskeasuolta Tenholantien päästä Laakson, Pasilan rautatieaseman, Käpylän ja Viikin kautta Myllypuron metroasemalle. Mannerheimintietä kulkee useita bussilinjoja ja raitiovaunu 10 keskustaan päin. Hakamäentietä kulkee poikittaislinja 57 Munkkiniemestä Kontulaan.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kurkipuisto
    Kurkipuisto
  • Ruskeasuon Teboil-huoltoasema.
    Ruskeasuon Teboil-huoltoasema.
  • Vanhalle Ruskeasuolle tyypillisiä asuinkerrostaloja. Kiskontie 17 ja 19.
    Vanhalle Ruskeasuolle tyypillisiä asuinkerrostaloja. Kiskontie 17 ja 19.
  • Keskuspuistoa Ruskeasuon kohdalla.
    Keskuspuistoa Ruskeasuon kohdalla.
  • Ruskeasuon bussivarikko.
    Ruskeasuon bussivarikko.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsingin kaupungin karttapalvelu
  2. ↑ Helsingin väestö iän mukaan 31.12. Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.5.2023.
  3. ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 22.04.2014.
  4. ↑ Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 22.04.2014.
  5. ↑ Jyrki Erra: Ruskeasuon kaupunginosapolku. Helsinki: Ruskeasuo-Seura, 2010. ISBN 978-952-92-6940-2 Verkkoversio. (PDF).
  6. ↑ a b c d e f g h i j k l Jyrki Erra & Pertti Pekkinen: Ruskeasuo: Ajurikylästä kaupunginosaksi. Helsinki: Ruskeasuo-Seura, 2001. ISBN 952-91-4043-6
  7. ↑ a b Brunakärr koloniträdgårdsförening rf (Arkistoitu – Internet Archive), 2014. Viitattu 20.04.2014. (ruotsiksi)
  8. ↑ Ruskeasuon tontteja 16740/3 ja 5 (Ruskeasuon varikkotontteja) koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11865). Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 20.4.2014.
  9. ↑ Tilkanvierron senioritalo: asemakaavan muutoksen selostus (PDF), Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2013. Viitattu 20.4.2014.
  10. ↑ Gullkronan Senior Housing · Finnish Architecture Navigator finnisharchitecture.fi. Viitattu 2.7.2024. (englanti)
  11. ↑ Gullkronan belönades med arkitekturpris Folkhälsan. Viitattu 2.7.2024. (ruotsiksi)
  12. ↑ Ruskeasuo-Seura Ry, 2014. Viitattu 20.04.2014.
  13. ↑ Päiväkoti Ruskeasuo (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin kaupungin varhaiskasvatusvirasto, 2014. Viitattu 20.4.2014.
  14. ↑ Steinerpäiväkoti Sirius. Viitattu 20.4.2014.
  15. ↑ Ruskeasuon koulu (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014
  16. ↑ Helsingin Rudolf Steiner -koulu. Viitattu 20.4.2014.
  17. ↑ Senioritalo Helsingissä, Folkhälsan. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 20.4.2014.
  18. ↑ Finnflorist. Viitattu 20.4.2014.
  19. ↑ Daire (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  20. ↑ Beauty Hair Sirpa Mansner[vanhentunut linkki]. Viitattu 20.4.2014.
  21. ↑ Hesburger Helsinki Ruskeasuo. Viitattu 20.4.2014.
  22. ↑ Alepa Pikku-Huopalahti (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.04.2014.
  23. ↑ K-supermarket Fortuna[vanhentunut linkki]. Viitattu 20.4.2014.
  24. ↑ Ruskeasuon liikuntapuisto (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  25. ↑ Orton Invalidisäätiö (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.04.2014.
  26. ↑ Keskuspuiston ammattiopisto (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  27. ↑ Ruskeasuon koulu. Viitattu 20.4.2014.
  28. ↑ Liikennebiokaasutiedote 16/12 (Arkistoitu – Internet Archive), 17.12.2012. Viitattu 21.4.2014.
  29. ↑ NCC Rakennus Oy (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  30. ↑ Skanska Suomen pääkonttori (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  31. ↑ Invalidiliitto. Viitattu 20.04.2014.
  32. ↑ Fimea (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 20.4.2014.
  33. ↑ Titta Aaltonen: Hetkiä Helsingistä – Raitiovaunupysäkit kertovat. Helsinki: Helsingin kaupungin liikennelaitos, 2014. ISBN 978-952-272-615-5 Verkkoversio. (PDF).
  34. ↑ a b Helsingin seudun aluesarjat -tilastokanta ja Tilastokeskus (Arkistoitu – Internet Archive), 2014. Viitattu 20.04.2014.
  35. ↑ a b Kunnallisvaalit 2012, tulospalvelu. Yle, 2012. Viitattu 21.4.2014.
  36. ↑ Eduskuntavaalit 2007 Helsingissä (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 21.4.2014.
  37. ↑ a b Vaalitulospalvelu, oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2014.
  38. ↑ Europarlamenttivaalit 2009 Helsingissä. Viitattu 26.5.2014.
  39. ↑ Eduskuntavaalit 2011 Helsingissä. Viitattu 21.04.2014.
  40. ↑ Europarlamenttivaalit 2014 Helsingissä. Viitattu 26.5.2014.
  41. ↑ Tilastokeskus. Viitattu 21.4.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vanha_Ruskeasuo&oldid=22531712”