Keski-Pasila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keski-Pasila
Mellersta Böle
Veturitie
Veturitie
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17 (osa-alue 174)
Väkiluku 1 731[1] (31.12.2023)
Osa-alueet osa-alue Pasilan kaupunginosassa
Postinumero(t) 00240
Lähialueet Alppila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Taka-Töölö

Keski-Pasila (ruots. Mellersta Böle) on yksi Pasilan kaupunginosan neljästä osa-alueesta Helsingissä. Se sijoittuu Itä- ja Länsi-Pasilan väliin Pohjois-Pasilan eteläpuolelle. Osa-alueella sijaitsevat muun muassa Pasilan rautatieasema, kauppakeskus Tripla, Helsinki-halli sekä pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä Veturitie. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät Pasilassa.

Keski-Pasilaa on kutsuttu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[2] Alueen muutos on vuosien saatossa ollut niin voimakas, että sitä on luonnehdittu myös ”mainioksi näyteikkunaksi Helsingin yhdyskuntarakenteiden ja teollistumisen historiaan”.[3] Vuoden 2023 lopussa Keski-Pasilassa oli noin 1 700 asukasta.[1]

Keski-Pasilan eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja. Veturitien varressa on myös vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie ja vanhoja rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasilan veturitallit vuonna 1911.

Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[4] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[5] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950-luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen asunto ja maakellari.lähde? Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.lähde?

Vanha ratapiha nykyisen Keski-Pasilan paikalla vuoden 2010 ilmakuvassa. Radan oikealla puolella Itä-Pasila.

Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Keski-Pasilan rakentamista suunniteltiin jo 1980-luvulla. Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistämiseksi ehdotettiin muun muassa kansirakentamista, ja ratapihan kylkeen suunniteltiin jo tuolloin tornitaloja.[6][7]

Uusi aluerakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennustöitä ratapihan paikalla keväällä 2016. Alareunassa Pasilan veturitallit.
Rakennustyömaat syyskuussa 2019.
Asuinrakentamista Firdonkadulla toukokuussa 2022.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömään läheisyyteen rakennetun keskusta­korttelin suunnittelua varten Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkki­tehti­toimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[8] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[9] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[10]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[11] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Tornitalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilansillan eteläpuolelle on suunnitteilla yhteensä viisi tornitaloa asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Suunnittelukilpailun voitti YIT ehdotuksellaan ”Trigoni”. Myöhemmin YIT kuitenkin vetäytyi hankkeesta,[12][13][14] ja vuonna 2023 rakentajaksi valittiin Skanska, joka oli tullut alkuperäisessä suunnittelukilpailussa toiseksi.[15] Tornialueen keskiosan asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2023. Ensimmäisenä rakennetaan 32-kerroksinen, 130 metriä korkea tornitalo Triplan eteläpuolelle. Siitä käytetään suunnittelunimeä The Node, ja rakennus on tarkoitettu pääosin toimistokäyttöön. Tornitalon esirakentaminen alkoi elokuussa 2024 ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2028.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen (ruotsinkieliset) mukaan 31.12. Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 20.10.2024.
  2. ↑ Pasila Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.5.2022.
  3. ↑ Pääkkönen, Leo: Keski-Pasila – rautatiekaupunginosa 10.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2024.
  4. ↑ Pitkänen, Ritva Liisa; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  5. ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  6. ↑ Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 168–169. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5
  7. ↑ Kaksoistornia ehdotettiin 1986 (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 1.2.2004. Viitattu 10.1.2024.
  8. ↑ Joenniemi, Minna: Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla 30.4.2015. Yle. Viitattu 27.5.2018.
  9. ↑ Pasilan uudistuminen alkaa. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.9.2013. Viitattu 5.9.2013.
  10. ↑ Vuori, Jukka: Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? 28.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  11. ↑ YIT:n tiedote: Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman Uutta Helsinkiä. 3.3.2015. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 8.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
  12. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen (Maksullinen artikkeli) 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  13. ↑ Auramies, Jukka: Keski-Pasilaan kaavailtu pilvenpiirtäjähanke kaatui: Video näyttää, millaisia jopa 180-metrisiä kolmikulmatornitaloja ei nyt rakenneta MTV Uutiset. 22.12.2021. Viitattu 12.4.2023.
  14. ↑ Takala, Sami: Pasilan pilvenpiirtäjähankkeesta vetäytyminen tuli YIT:lle kalliiksi – hintalappu noin kaksi miljoonaa euroa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.7.2022. Viitattu 12.4.2023.
  15. ↑ Aalto, Maija: Helsingin Pasilaa odottaa mullistus: Kuvissa uudet tornit Helsingin Sanomat. 12.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  16. ↑ Siippainen, Aapo: Kuva: Elisan 130-metrisen pääkonttorin rakentaminen alkoi Pasilassa – Baana katkeaa Helsingin Uutiset. 30.8.2024. Viitattu 3.9.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Pasila&oldid=22786018”