Luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli luettelee Suomen korkeimmat rakennelmat. Suomen korkeimmista rakennuksista on erillinen artikkeli.
Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto jakaa 327-metrisenä Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden maston kanssa.

Tämä on epätäydellinen luettelo Suomen korkeimmista rakennelmista. Rakennelmat on lueteltu taulukoissa käyttötarkoituksensa mukaan. Luetteloissa on esitetty pääsääntöisesti vähintään 40 metriä korkeat rakennelmat, mastojen korkeuden alarajan ollessa kuitenkin 150 metriä.

Rakennelman määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennelmia ovat muun muassa vaijereilla tuetut tai vapaasti seisovat radio- ja televisiomastot, televisiotornit, savupiiput ja muut rakennelmat, jotka eivät täytä rakennuksen määritelmiä.

Korkeudet on ilmoitettu korkeutena maanpinnasta ja mahdollisten päällä olevien mastojen, antennien tai muiden sellaisten osuus on jätetty korkeudesta pois. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaan rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta.[1]

Luettelossa on ryhmitelty samoihin ryhmiin pääasialliselta käyttötarkoitukseltaan toisiaan vastaavat rakennelmat. Suomen korkeimmat rakennukset on lueteltu artikkelissa Luettelo Suomen korkeimmista rakennuksista.

Luettelot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuetut mastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on vain yli 150-metrisiä mastoja.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Haapaveden radio- ja televisiomasto[2] 327 m 1978 Haapavesi masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Tiirismaan radio- ja televisiomaston kanssa. Pohjois-Pohjanmaan korkein rakennelma
Tiirismaan radio- ja televisiomasto[2][3] 327 m 1988 Hollola masto Jakaa Suomen korkeimman rakennelman tittelin Haapaveden yleisradiomaston kanssa. Päijät-Hämeen korkein rakennelma. Nykyisen maston edeltäjä, vuonna 1967 rakennettu Tiirismaan masto (302 m) on purettu.
Espoon radio- ja televisiomasto[2] 326 m 1988 Espoo masto Uudenmaan korkein rakennelma
Oulun radio- ja televisiomasto[2] 326 m 1993 Kiiminki, Oulu masto
Teiskon radio- ja televisiomasto[2] 326 m 1979 Tampere masto Pirkanmaan korkein rakennelma
Lapuan radio- ja televisiomasto[2] 323 m 1961 Lapua masto Etelä-Pohjanmaan korkein rakennelma
Vuokatin radio- ja televisiomasto[2] 323 m 1975 Vuokatti, Sotkamo masto Kainuun korkein rakennelma
Jyväskylän radio- ja televisiomasto[2] 322 m 1994 Jyväskylä masto Keski-Suomen korkein rakennelma
Kerimäen radio- ja televisiomasto[2][4] 322 m 1963 Savonlinna masto 61°59′21″N, 029°15′02″E
Eurajoen radio- ja televisiomasto[2] 321 m 1964 Eurajoki masto Satakunnan korkein rakennelma
Pihtiputaan radio- ja televisiomasto[2] 321 m 1972 Pihtipudas masto
Kuusiston radio- ja televisiomasto[2] 319 m 1964 Kaarina masto Varsinais-Suomen korkein rakennelma: 60°22′35.7″N, 022°20′06.8″E
Anjalankosken radio- ja televisiomasto[2][5] 318 m 1965 Liikkala, Kouvola (Anjalankoski) masto Kymenlaakson korkein rakennelma: 60°41.539′N, 027°02.791′E
Kuopion radio- ja televisiomasto[2] 318 m 1971 Kuopio masto Pohjois-Savon korkein rakennelma
Tervolan radio- ja televisiomasto[2][6] 302 m 1963 Tervola masto Lapin korkein rakennelma
Kolin radio- ja televisiomasto[2] 276 m 1984 Koli masto
Taivalkosken radio- ja televisiomasto[2] 275 m 1980 Taivalkoski masto
Pyhätunturin radio- ja televisiomasto[2] 263 m 1991 Pelkosenniemi masto
Fiskarsin radio- ja televisiomasto[2] 228 m 1987 Raasepori masto
Inarin radio- ja televisiomasto[2] 225 m 1983 Inari masto
Susivaaran radio- ja televisiomasto[2] 226 m 1983 Posio masto
Tammelan radio- ja televisiomasto[2] 218 m 1976 Tammela masto
Vennivaaran radio- ja televisiomasto[2][7] 215 m 1982 Rovaniemi masto
Mikkelin radio- ja televisiomasto[2] 211 m 1963 Mikkeli masto
Joutsenon radio- ja televisiomasto[2] 211 m 1962 Lappeenranta masto Etelä-Karjalan korkein rakennelma
Kruunupyyn radio- ja televisiomasto[2] 209 m 1976 Alaveteli masto
Smedsbölen radio- ja televisiomasto 198 m ? Sund masto 60°12′45.7″N, 020°08′03.3″E Maston korkeus Maanmittauslaitoksen karttamerkinnän mukaan. Maston huippu on 244 m merenpinnasta ja se on Ahvenanmaan korkein paikka.[8]
Pyhävuoren radio- ja televisiomasto 194 m ? Kristiinankaupunki masto
Pernajan radio- ja televisiomasto[2] 179 m 1990 Loviisa masto
Leihuvaaran masto 154 m ? Kajaani masto

Muut rakennelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on vain yli 40-metrisiä rakennelmia.

Rakennelma Korkeus Valmistunut Sijainti Käyttö Muuta
Tyrinselän tuulivoimalat[9] 210 m 2016 Jokioinen tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimalan napakorkeus on 144 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus on 210 metriä. Puistossa on neljä 3 MW:n tuulivoimalaa.
Jouttikallion tuulivoimalat[10] 210 m 2016 Lapua tuulivoimala Suomen korkeimmat tuulivoimalat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Voimaloiden napakorkeus on 147 metriä ja roottorien siipien lakikorkeus 210 metriä. Puistossa on kuusi voimalaa, joiden yhteisteho on 20,7 MW.
Kokkolan tuulipuisto 200 m 2017 Kokkola tuulivoimala 4 tuulivoimalaa
Kopsan tuulivoimalat[11] 199 m 2013 Raahe tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimala. Haruksettoman voimalan napakorkeus on 142,5 metriä. Roottorien siipien lakikorkeus 199 metriä. Puistossa on seitsemän tuulivoimalaa.
Vartinojan tuulivoimalat 185 m 2015 Siikajoki tuulivoimala Kaikkiaan 9 kpl voimaloita.
Sundomin tuulivoimala 184 m 2012 Vaasa tuulivoimala Entinen Suomen korkein tuulivoimalaitos. Tornin korkeus 125 metriä ja se on harustettu. Roottorin siipien lakikorkeus on 184 metriä.
Kymijärvi I -voimalaitos[12] 154 m 1975 Lahti savupiippu Suomen korkein savupiippu.
Meri-Porin voimalaitos 151 m 1976 Pori savupiippu Voimalarakennuksen korkeus 101 metriä
Lahden radioaseman mastot[13] 150 m 1927 Lahti masto Kaksi harustamatonta radiomastoa, joiden väliin sijoitettiin 12 metriä leveä pitkälanka-antenni.
Tahkoluodon tuulivoimala St1[14] 150 m 2009 Pori tuulivoimala Aiemmin Suomen korkein tuulivoimalaitos, napakorkeus on 100 metriä. Lisäksi alueella on useita matalampia tuulivoimaloita.
Riutunkari 1 ja 2 tuulivoimalat 150 m 2008 Oulu tuulivoimala 2 kpl. Napakorkeus 90 m.
Vaskiluoto 2[15] 150 m 1982 Vaasa savupiippu
Salmisaaren voimalaitos 150 m 1984 Helsinki savupiippu Helsingin korkein rakennelma
Hanasaaren B-voimalaitos 150 m 1977 Helsinki savupiippu
Keljonlahden voimalaitos 140 m 2010 Jyväskylä savupiippu Jyväskylän korkein savupiippu
Harjavallan suurteollisuuspuiston piippu 140 m 1995 Harjavalta savupiippu
Kokkolan suurteollisuusalueen piippu 136 m 1960 Kokkola savupiippu Korkeus merenpinnasta 139,8 metriä.
Oulun Vihreäsaaren tuulivoimala[16] 135 m 2004 Oulu tuulivoimala Korkeus siiven kärjestä (napakorkeus on 90 metriä).
Naantalin voimalaitos (NA2, NA3)[17] 134 m 1992 Naantali savupiippu Yksiköiden NA2 ja NA3 savukaasut.
Stora Enson tehtaan savupiippu[18] 132,65 m 1936 Oulu savupiippu Vuonna 2008 piippua lyhennettiin 3 m.[19]
Toppilan voimalaitos 132 m 1977 Oulu savupiippu Vanha piippu. Toppilan kattilarakennus yli 60 m.
Porin titaanidioksiditehdas
(ent. Sachtleben Pigments)[20]		 131 m 1959 Pori savupiippu Alkujaan Vuorikemia Oy, sen jälkeen Kemira Pigments
Mussalon voimalaitos 130 m 1973 Kotka savupiippu
Toppilan voimalaitos 130 m 2013 Oulu savupiippu Uusi piippu.
Rauhalahden voimalaitos[21] 130 m 2015 Jyväskylä savupiippu Uusi piippu.
Aittaluodon voimalaitos[20] 126 m 1937 Pori savupiippu
Haapaniemi 2 120 m 1982 Kuopio savupiippu
Rauman sellutehdas 120 m 1996 Rauma savupiippu
Kymintehtaan voimalaitos 120 m 1933 Kouvola savupiippu [22]
Pernon telakan uusi pukkinosturi[23] 120 m 2017 Turku nosturi Suomen järein nosturi; nostokyky 1 200 tonnia. Itse nosturi painaa 3 700 tonnia.
Patolan lämpökeskus 117 m 1981 Helsinki savupiippu
Kaukaan sellutehdas 115 m Lappeenranta savupiippu Vieressä Kaukaan Voiman piippu 115 m
Mäntän paperitehdas 112,5 m 1935 Mänttä savupiippu Piippua lyhennetty 1990-luvulla, vanha korkeus 116 m.
Pasilan linkkitorni 111,90 m 1983 Helsinki linkkitorni Kattokorkeus 111,9 metriä, antenneineen 146 metriä.
Lassilan huippulämpökeskus 108 m Helsinki savupiippu
Pääskyvuoren linkkitorni[24] 108 m 1964 Turku linkkitorni Turun korkein rakennelma, korkeus 108 metriä, antenneineen 134,6 metriä.[25]
Pernon telakan vanha pukkinosturi[26] 105 m 1975 Turku nosturi Nosturin raideväli on 154 metriä, siinä on kolme koukkua, joiden yhteinen nostokyky on 3*200 tn eli 600 tonnia. Nosturin paino on 3 000 tonnia.
Tähtiniemen silta 105 m 1993 Heinola sillan pylonit
Elisan linkkitorni[27] n. 100 m 1988 Helsinki linkkitorni Korkeus antennin kanssa 103,7 m.
Haapaniemi 1 100 m 1972 Kuopio savupiippu
Haapaniemi 3 100 m 2010 Kuopio savupiippu
Haminan lippusalko 100 m 2018 Hamina lippusalko Suomen korkein lippusalko
Salmisaaren voimalaitos 100 m 1953 Helsinki savupiippu
Myllypuron voimalaitos 100 m 1978 Helsinki savupiippu
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL1 ja OL2 n. 100 m lähde? 1978 Eurajoki ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ilmanvaihtojärjestelmän poistopiippu, OL3[28] 100 m 2020 Eurajoki ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Tampellan piippu[29] 98 m Tampere savupiippu
Vuosaaren sataman pukkinosturit[30] 98 m 2008 Helsinki nosturi Yhteensä neljä nosturia, joista jokaisen nostokyky 1 000 tonnia
Kaskisten sellutehdas 96 m 1976 Kaskinen savupiippu
Kärkisten silta 96 m 1997 Jyväskylä sillan pylonit
Keretin kaivostorni 96 m 1954 Outokumpu kaivostorni
Rauman paperitehdas 94 m Rauma savupiippu
Pyhäsalmen kaivostorni 90 m 1960 Pyhäjärvi kaivostorni
Suurikuusikon kaivoksen nostotorni[31] 95 m 2020 Kittilä kaivostorni
Raippaluodon silta 82 m 1996 Mustasaari sillan pylonit Suomen pisin silta
Naantalin voimalaitos (NA1)[17] 82 m Naantali savupiippu Yksikön NA1 savukaasut.
Lahden suurmäki 80 m 1971 Lahti hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, näköalapaikka kesäisin
Stora Enson sellukattilan rakennus[18] 79,65 m 1936 Oulu tehdasrakennus Oulun korkein rakennus.[19]
Oravikosken kaivostorni 78 m 1930 Leppävirta kaivostorni Oravikoskella
Dragon Tower[32] 75 m 2012 Alahärmä huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin Linnanmäen Kingin kanssa.
Kingi[33] 75 m 2014 Helsinki huvipuistolaite Jakaa Suomen korkeimman huvipuistolaitteen tittelin PowerParkin Dragon Towerin kanssa.
Tytyrin kaivostorni 72 m 1956 Lohja kaivostorni
Star Flyer 72 m 2009 Kouvola huvipuistolaite Tykkimäen ketjukaruselli
Koneen hissitorni 69 m 1976 Hyvinkää hissitorni
Boom 68 m 2019 Tampere huvipuistolaite Särkänniemen korkein huvipuistolaite
Soppeenmäen linkkitorni 67,5 m 1960 Ylöjärvi linkkitorni Ylöjärven korkein rakennelma, korkeus 67,5 metriä, antenneineen 124 metriä.
Tytyrin kaivostorni 68 m Lohja kaivostorni
Otanmäen kaivostorni 62 m 1953 Kajaani kaivostorni
Sulkavuoren keskuspuhdistamon poistoilmapiippu 60 m 2021 Tampere ilmanvaihtojärjestelmän poistokanava
Pitkävuori 57 m 1964 Jämsä hyppyrimäki Hyppyrimäen torni
Pispalan haulitorni[34] 55 m 1908 Tampere lyijyhaulien valmistus Suojeltu museokohde
Panoraama-huvipuistolaite 53 m 1987 Helsinki huvipuistolaite Linnanmäen huvipuistolaite, jossa on pyörivä gondoli, josta voi katsella maisemia.
Finnsementti Oy sementtisiilo[19] 48 m 2011 Oulu sementtisiilo
Ahveniston hyppyrimäki[35] 47 m 1967 Hämeenlinna hyppyrimäki Hyppyrimäen torni, ei enää hyppykäytössä
Hype[36] 45 m 2017 Tampere huvipuistolaite Särkänniemen korkein vuoristorata

Rakenteilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennelma Korkeus Arvioitu valm. Sijainti Käyttö Erityismaininta
Korpilevonmäen tuulivoimapuisto 251 m 2026 Säkylä tuulivoimala 6 tuulivoimalaa, voimaloiden napakorkeus 170 metriä.
Oosinselän tuulivoimapuisto 224 m 2024 Pori, Eurajoki tuulivoimala 30 tuulivoimalaa, voimaloiden napakorkeus 139,5 tai 143 metriä.
Lestijärven tuulivoimapuisto n. 200 m 2024 Lestijärvi tuulivoimala 69 tuulivoimalaa, toteutunut korkeus vahvistamatta.
Kruunuvuorensilta[37] 135 m 2026 Helsinki sillan pylonit Valmistuessaan Suomen korkein ja pisin silta.

Purettuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennelma Korkeus Valmistunut Purettu Sijainti Käyttö Erityismaininta
Kristiinan voimalaitos[38] 153 m 1983 2020 Kristiinankaupunki savupiippu Väitetysti Suomen korkein savupiippu, tuhottiin räjäyttämällä 1. lokakuuta 2020.
Erkylän linkkitorni 65 m 1958 2015 Hausjärvi linkkitorni
Riihimäen lippusalko[39] 40 m 1997 2020 Riihimäki lippusalko Lippusalko poistettiin vaurion takia 2020.[40] Lippusalko oli Suomen korkein 1997–2018.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Edita Publishing Oy: Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 www.finlex.fi. Viitattu 20-01-2018.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa Pääasemat (Internet Archivessa, tallennettu 27.9.2011) Digita. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 1.5.2014.
  3. ↑ Lahden tv-aseman lähetysten siirto pääantenniin aiheuttanut paikoin muutoksia tv-vastaanotossa (Tiedote 2007) 4.10.2007. Digita. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  4. ↑ Kerimäeltä lähetyksiä 50 vuotta 28.1.2014. Itä-Savo.fi. Arkistoitu 4.2.2014. Viitattu 1.5.2014.
  5. ↑ Historia: Liikkala Liikkalan-Ruotilan Kyläyhdistys ry. Arkistoitu 14.2.2015. Viitattu 22.8.2014.
  6. ↑ Tervolan radio- ja tv-asemalla mastohuoltotöitä touko–elokuussa 2006 (Internet Archivessa, tallennettu 8.11.2011) 5.5.2006. Digita. Arkistoitu 8.11.2011. Viitattu 1.5.2014.
  7. ↑ Radioasemat Rovaniemellä radiomap.eu.
  8. ↑ Presentation Ålands radio och tv Ab. Arkistoitu 12.8.2009. Viitattu 1.5.2014. (ruotsiksi)
  9. ↑ Helsingin sanomat 27.8.2016 (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ Jouttikallio - OX2 www.ox2.com. Viitattu 13.11.2017.
  11. ↑ Puhuri Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Ville Paso: Kurkistus Lahden korkeimpaan - "Aikoinaan työhaastattelut pidettiin täällä ylhäällä" ESS.fi. 5.9.2017. Viitattu 21.4.2019.
  13. ↑ Lahden suurradioasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. ↑ st1.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Vaskiluoto 2 (PDF) Pohjolan Voima Oy. Arkistoitu 6.1.2014. Viitattu 5.1.2014.
  16. ↑ Ouluun nousee Suomen suurin tuulivoimala ABB. Viitattu 20.5.2007.
  17. ↑ a b 5.1 Yleiskuvaus nykyisestä voimalaitoksesta (pdf) (raportin laatija Pöyry Management Consulting Oy) Naantalin voimalaitos ympäristövaikutusten arviointiohjelma. 9/2010. Fortum Power and Heat Oy. Arkistoitu 25.1.2016. Viitattu 10.1.2016.
  18. ↑ a b Ala-Nikula, Sanna: Piippuvanhuksen korjaus vihdoin vauhdissa. Kaleva, 29.7.2008, s. 5.
  19. ↑ a b c Kaleva 22.6. 2011
  20. ↑ a b Kui? – Porilaisen käsikirja, Pori-Seura ry 2008, ISBN 978-952-92-3028-0
  21. ↑ Jyväskylän Energia - ajankohtainen www.jyvaskylanenergia.fi. Viitattu 22.1.2017.
  22. ↑ Tillaeus, Juulia: Korkein hallinto-oikeus: UPM ei saa purkaa 120-metristä vanhaa piippua, joka on metsäyhtiön mielestä turvallisuusriski 23.11.2020. Yle. Viitattu 23.12.2020.
  23. ↑ Lehtilä, Sannimari: Järkälenosturi Goliath nousi korkeuksiin Turussa – katso nopeutettu video tuntien urakasta 13.11.2017. Yle. Viitattu 13.11.2017.
  24. ↑ Tsokkinen, Eelis: Jethro Rostedt tarjoutui ostamaan turkulaisen monumentin – Yli satametristä rakennelmaa uhkaa purkaminen: ”Se olisi karmeaa” Helsingin Sanomat. 18.7.2022. Arkistoitu 28.9.2023. Viitattu 24.1.2024.
  25. ↑ Nurmi, Teemu: Haluatko ostaa Pääskyvuoren linkkitornin? – Telia kaupittelee Turun korkeinta rakennusta, katso huikeat maisemakuvat tornin huipulta Turkulainen. 17.8.2019 (päiv. 8.5.2020). Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 24.1.2024.
  26. ↑ Linkosaari, Reino: Pernon telakalla valmistuu ensimmäinen alus v. 1977. Suomen Turku -lehti, 1976, nro 1, s. 10–11. Turku: Turkuseura–Åbosamfundet ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.7.2015.
  27. ↑ Suomi Taloforum.fi. Viitattu 2.2.2020.
  28. ↑ Teollisuuden Voima (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Tampereen savupiippujen ja maamerkkien korkeuksia
  30. ↑ Helsinki-info 4/2008
  31. ↑ Moni muu teollisuudenala lomauttaa, mutta kaivokset jopa rikkovat tuotantoennätyksiä – koronakriisi näkyy investointien viivästymisenä Yle Uutiset. 8.5.2020. Viitattu 1.6.2022.
  32. ↑ Dragon Tower Powerpark elämyspuisto. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 31.7.2015.
  33. ↑ Kingi Lasten Päivän säätiö. Viitattu 31.7.2015.
  34. ↑ Maunu, Anna-Maria: Haulitorni saa pysyvän valaistuksen 28.9.2009. Tampereen kaupunki. Viitattu 1.5.2014.
  35. ↑ Ahveniston hyppyrimäki valmis ensi vuonna. Hämeen Sanomat, 16.9.1966. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ Hype Tampereen Särkänniemi Oy. Viitattu 11.6.2017.
  37. ↑ Kruunuvuorensilta kruunusillat.fi. 2021. Viitattu 16.10.2024.
  38. ↑ Yle.fi: Katso video: Suomen korkein savupiippu räjäytettiin maan tasalle Kristiinankaupungissa Yle uutiset. 1.10.2020. Yle. Viitattu 2.10.2020.
  39. ↑ Riihimäen nähtävyyksiä Riihimäen kaupunki. Arkistoitu 26.9.2020. Viitattu 12.5.2016.
  40. ↑ Niskanen, Anne-Maria: Merkoksen lipputanko on pian paikallishistoriaa Riihimäellä Yle Uutiset. 25.11.2020. Viitattu 1.8.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luettelo_Suomen_korkeimmista_rakennelmista&oldid=22753405”