Linnanmäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo huvipuistosta. Katso myös Linnamäki (täsmennyssivu).
Linnanmäki
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°11′18.4″N, 24°56′24.8″E
Osoite Tivolikuja 1, 00510 Helsinki
Omistaja Lasten Päivän Säätiö
Toimitusjohtaja Satu Järvelä[1]
Avattu 27. toukokuuta 1950
Toimintakausi huhti–lokakuu
Kävijämäärä n. 1 000 000/vuosi
Pinta-ala 75 000 m²
Vuoristoradat 8
Vesiliukumäet 1
Laitteet 41
Aiheesta muualla
Verkkosivut

Linnanmäki Commonsissa

Huvipuiston alue ilmasta keväällä 2017.

Linnanmäki (ruots. Borgbacken, puhekielessä Lintsi) on Helsingissä Alppiharjun kaupunginosassa sijaitseva huvipuisto, joka avattiin vuonna 1950.

Linnanmäellä on 41 erilaista huvipuistolaitetta.[2] Linnanmäellä on pohjoismaisista huvipuistoista eniten laitteita kävijämäärään nähden.[3] Huvipuistossa on lisäksi muita kohteita, kuten pelihalleja, huvipuistopelejä, kioskeja, ravintoloita, Peacock-teatteri sekä Pohjoismaiden ainoa Sea Life -ketjuun kuuluva yleisöakvaario, Sea Life Helsinki. Huvipuistossa vierailee päivittäin noin 7 000 kävijää ja vuosittain yli miljoona kävijää. Elokuussa 2006 Linnanmäellä vieraili huvipuiston 50. miljoonas kävijä.[4]

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö, jonka liikevaihto oli vuonna 2014 noin 25 miljoonaa euroa. Matkailun Edistämiskeskuksen vuonna 2007 teettämän kyselyn mukaan Linnanmäki on Suomen suosituin matkailukohde. Lasten Päivän Säätiö jakaa vuosittain lastensuojeluun rahaa tuotostaan. Vuonna 2015 Lasten Päivän Säätiö jakoi 4,1 miljoonaa euroa lastensuojelutyöhön.[5]

Lasten Päivän Säätiön ja huvipuiston toimitusjohtajana toimii Satu Järvelä, joka aloitti toimessa 1. marraskuuta 2024.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppi- ja Lenininpuistojen muodostaman virkistysalueen keskeltä vuokrattiin vuonna 1950 niin sanottu Vesilinnanmäen alue aluksi kolmeksi vuodeksi[6] lastensuojelujärjestöille, jotka perustivat paikalle huvipuiston. Nimi tuli kahdesta vesitornista eli -linnasta, jotka sijaitsevat mäellä yhä edelleenkin. Toukokuussa 1950 avatun huvipuiston toiminnasta vastaa nykyisin vuonna 1956 perustettu Lasten Päivän Säätiö. Huvipuiston alue oli aluksi 5,37 hehtaarin laajuinen, mutta vuonna 1956 se laajennettiin yli 7 hehtaarin suuruiseksi.[7]

Vesilinnanmäki oli Alppipuiston korkein kallio, joka oli saanut nimensä mäellä sijaitsevista vesisäiliöistä. Linnanmäki on puolestaan lyhennys Vesilinnanmäestä.[8] Vesisäiliöt eivät ole enää alkuperäisessä käytössään,[9] sillä toinen niistä toimii nykyään sisävuoristorata Linnunrata extrana, toinen taas varastona.

Linnanmäellä on kuollut huvipuisto-onnettomuuksissa kaksi ihmistä. Vuonna 1953 kuoli vuoristoradan kuljettaja. Vuonna 1985 kuoli henkilö, joka oli onnistunut avaamaan vaunun turvapuomin ja putosi vuoristoradasta.[10]

Lasten Päivän Säätiö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Lasten Päivän Säätiö

Linnanmäen omistaa Lasten Päivän Säätiö,[11] jonka perustivat vuonna 1956 kuusi tunnettua lastensuojelutyötä tekevää järjestöä (Lastensuojelun keskusliitto ry, Barnavårdsföreningen i Finland, Ensi- ja turvakotien liitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Parasta Lapsille ry ja Pelastakaa Lapset ry).[11] Säätiö jakaa joka vuosi tuloksestaan perustajajärjestöilleen rahaa lastensuojelutyöhön (vuonna 2015 n. 4,1 milj. euroa). Säätiön ja samalla Linnanmäen toimitusjohtaja on Pia Adlivankin. Lasten Päivän Säätiö perusti lisäksi Tykkimäen huvipuiston vuonna 1986. Myöhemmin Tykkimäen puiston omisti yhtiö, jossa Lasten Päivän säätiö oli osakkaana, mutta se luopui tästä osakkuudesta vuonna 2005.

Lasten Päivän Säätiön perustajatahot eli lastensuojelujärjestöt asettavat omia edustajiaan valtuuskuntaan, joka puolestaan nimittää Säätiön hallituksen. Linnanmäen toimitusjohtaja toimii hallituksen alaisuudessa. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, palvelujohtaja, tekninen johtaja, ravintolatoimen johtaja, markkinointiviestintäjohtaja sekä henkilöstöpäällikkö.

Laitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linnanmäen Vuoristorata valmistui vuonna 1950. Alun perin sen käyttöiäksi arvioitiin 15 vuotta, mutta se on käytössä yhä edelleenkin. Vuoristoradan suunnitteli tanskalainen Valdemar Lebeck, ja se oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin vuoristorata. Yhdysvaltalainen vuoristoratakerho American Coaster Enthusiasts (ACE) on julistanut vuoristoradan virallisesti klassikoksi. Tämän arvonimen on saanut vain 40 vuoristorataa maailmassa.
Pääartikkeli: Luettelo Linnanmäen laitteista

Linnanmäellä on 42 huvipuistolaitetta, joista seitsemän on maksutta asiakkaiden käytössä.[12] Huvipuiston vanhin laite on Karuselli, joka valmistui vuonna 1896. Suosituin laite on Vuoristorata, joka otettiin käyttöön vuonna 1951. Toiseksi suosituin laite oli vuoteen 2017 asti Vekkula, vuonna 1961 valmistunut hupitalo. Vekkula saapui kuitenkin käyttöikänsä päähän ja se purettiin huvipuistokauden 2017 jälkeen.[13]

Linnanmäellä on lisäksi useita muita kohteita, kuten vesitornin sisälle rakennettu avaruusaiheinen vuoristorata Linnunrata (entinen nimi Space Express), Rinkeli-maailmanpyörä, autorata sekä yksi vesilaite (Hurjakuru). Vuoristoradoista näyttävin on 52 metriin kohoava Ukko, joka kyyditsee ihmisiä 105 km/h nopeudella. Vuonna 2017 avattiin Linnanmäen Magia, joka on paistinpannun näköinen, hyvin nopeasti pyörivä laite. Kesäkuussa 2019 huvipuistossa avattiin uutuuslaite Taiga. Se on suurin laitehankinta Suomessa, ja sen huippunopeus on 106 km/h. Laitteen tieltä jouduttiin purkamaan paljon rakennuksia.[14][15] Linnamäelle tuli uusi laite nimeltään Swingi keväällä 2024. Se korvasi Kieputtimen eli Top Spinin. Swingi on jättimäinen heiluri, joka heilauttaa kyydissä olijoita lähes 100 km/h vauhdilla puolelta toiselle. Laite vie kyydissä olijat 40 metrin korkeuteen. [16]

Suuri osa Linnanmäeltä poistetuista laitteista on myöhemmin siirretty Lasten Päivän Säätiön aiemmin omistamaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan.[17] Osa vanhoista laitteista on myös myyty muualle, ja osa on romutettu. Tilaa uusille laitteille on vuosien saatossa saatu myös esimerkiksi viheristutuksien paikalta. Istutusten vähentyessä huvipuistolaitteiden lukumäärä on vuosien saatossa noussut.

Linnanmäki muutti kaikkien laitteidensa nimet suomenkielisiksi vuonna 2004, josta Helsingin yliopiston Suomen kielen laitos myönsi sille Vuoden kielihelmi -tunnustuksen.[18][19]

Vedenneidot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vedenneidot[20] oli suosittu kohde, joka avattiin vuonna 1951.[21] Kohteessa uimapukuihin pukeutuneet nuoret neidot asettuivat makaamaan vesialtaan yläpuolella olevalle tasanteelle. Altaat olivat verkon takana. Kävijät koettivat maksua vastaan osua pallolla verkkojen etupuolella tolpassa olevaan pudotusnappiin. Heiton osuessa maaliin tasanteen ylhäällä pitänyt lukko avautui ja vedenneito putosi veteen. 1970-luvun loppupuolella pudotettavana oli myös miehiä naisasiajärjestön kiinnitettyä asiaan huomiota tasa-arvon nimissä.[22]

Naisasialiitto Unioni piti hallin toimintaa naisten arvoa alentavana ja lähetti vuonna 1978 kirjelmän Linnanmäen johdolle.[21] Tämän johdosta vedenneitohalli suljettiin vuonna 1980.[23]

Teatterit ja näyttämöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnanmäellä on myös vuonna 1956 rakennettu Peacock-teatteri, jossa aikoinaan pidettiin kansainvälisiä varietee-esityksiä. Ne olivat suosituimmillaan 1960-luvulla, jolloin niitä seurasi yli 100 000 katsojaa vuodessa. Myöhemmin niiden suosio kuitenkin väheni, kunnes ne lopetettiin kokonaan. Vuosina 1979–2009 ja jälleen vuodesta 2015 lähtien siellä on pitänyt alkukesäisin esityksiään Uusi Iloinen Teatteri (UIT).[24][25]

Keskellä Linnanmäkeä olevan aukion reunalla oli aikaisemmin suuri ulkonäyttämö katsomoineen, jolla esiintyi kesällä huvipuiston aukioloaikana muun muassa muusikkoja, teatteriryhmiä ja erilaisia akrobaatteja. Näyttämö kuitenkin purettiin vuonna 2007, jolloin sen kohdalle sijoitettiin uusi huvipuistolaite, Kirnu. Toiseen kohtaan Linnanmäelle, käytöstä poistetun autoradan sisään, rakennettiin uusi, entistä huomattavasti pienempi näyttämö, Ohjelmalava, joka sekin myöhemmin purettiin. Vuonna 2012 valmistui Linnanmäelle uusi esiintymislava, Estradi.

Linnanmäen taideteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Linnanmäen alueella on useita taideteoksia. Taideteosten sijainnit syksy 2024 (teoksia saatetaan siirtää).

Julkinen teos Paikka Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva WD
Aurinko[26] Pyöreän vesitornin koillispuolella nurmikolla 60.1881°N, 24.9406°E Peltola, SakariSakari Peltola 2001
Kalapoika[26][27] Vesilabyrintti-laitteen alueella 60.1885°N, 24.9408°E Hovi, MikkoMikko Hovi 1935
Kolme seppää tauolla[28] Peacockin edustalla 60.189°N, 24.9394°E Farmer, NickNick Farmer 2014
Kuu[26] 3-portin lähellä, Ukko-laitteen pohjoispuolella 60.1892°N, 24.9406°E Peltola, SakariSakari Peltola 2001
Lapsia sateenvarjon alla[26][29] Kioski Kulma-Grillin kounaispuolella, Swingin kaakkoispuolella nurmialueella 60.188°N, 24.9413°E 1951 (lahjoitus)
Leikkivät karhut[26][30] Kirnun itäpuolella, sen ja Linnunradalle johtavan asfalttikäytävän välissä istutusalueella. 60.1884°N, 24.9402°E Hovi, MikkoMikko Hovi 1951
Pallos Parodium[26] Huvipuiston etelälaidalla, peliholvin vieressä 60.1874°N, 24.9418°E Peltola, SakariSakari Peltola

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Linnanmäen maskotti Rolle-pelle.
    Linnanmäen maskotti Rolle-pelle.
  • Vesilinnanmäen (Linnanmäen) vanhempi vesitorni/-säiliö toimii nykyään varastona.
    Vesilinnanmäen (Linnanmäen) vanhempi vesitorni/-säiliö toimii nykyään varastona.
  • Vesilinnanmäen (Linnanmäen) uudemmassa vesitornissa/-säiliössä toimii nykyään sisävuoristorata ”Linnunrata eXtra”.
    Vesilinnanmäen (Linnanmäen) uudemmassa vesitornissa/-säiliössä toimii nykyään sisävuoristorata ”Linnunrata eXtra”.
  • Lokakuussa, huvipuistokauden lopussa, Linnanmäellä järjestetään valokarnevaali.
    Lokakuussa, huvipuistokauden lopussa, Linnanmäellä järjestetään valokarnevaali.
  • Vedenneidot, kuvaa varten putoamassa on miestoimittaja.
    Vedenneidot, kuvaa varten putoamassa on miestoimittaja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Lasten Päivän Säätiön uusi toimitusjohtaja on valittu Linnanmäki. Viitattu 6.11.2024.
  2. ↑ Huvipuiston kartta Linnanmäki. Viitattu 23.10.2023.
  3. ↑ Linnanmäen huvipuisto on Suomen suosituin matkailukohde sightseeinghelsinki.com. 21.11.2018. Arkistoitu 28.11.2020. Viitattu 6.12.2020.
  4. ↑ Jaana Rannikko Linnanmäen 50. miljoonas kävijä Turun Sanomat. 3.8.2006. Arkistoitu 12.6.2018. Viitattu 10.6.2018.
  5. ↑ Linnanmäeltä ennätyssuuri lahjoitus lastensuojelutyöhön STT Info. Viitattu 23.11.2015.
  6. ↑ Helsingin kunnalliskertomukset 1950, osa 2, s. 44. Helsingin kaupungin tilastotoimisto, 1955. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Helsingin kunnalliskertomukset 1956, osa 2, s. 34. Helsingin kaupungin tilastotoimisto, 1959. Teoksen verkkoversio.
  8. ↑ Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24, 1970
  9. ↑ Tekniikan museo (Arkistoitu versio)
  10. ↑ Suomessa on tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta huvipuistoturmaa - Linnanmäen Mustekala-onnettomuus oli vähällä olla neljäs www.iltalehti.fi. Viitattu 17.7.2019.
  11. ↑ a b Linnanmäen kohuväitteet selvitetään Yle Uutiset. Viitattu 6.12.2020.
  12. ↑ Laitteet Linnanmäki. Viitattu 9.6.2020.
  13. ↑ Helpinen, Varpu: Linnanmäen Vekkula puretaan – Jokainen voi vaikuttaa, mitä säilytetään Yle Uutiset. Viitattu 24.9.2017.
  14. ↑ Nordström, Jenni: Linnanmäki avaa ovensa perjantaina – tältä uusi odotettu Taiga-vuoristorata näyttää nyt Iltalehti. 26.4.2019. Viitattu 1.5.2019.
  15. ↑ Taigan sumuverho hälvenee: Suomen huvipuistohistorian merkittävin ratalaite Linnanmäelle kesäksi 2019! (Lasten Päivän Säätiö/Linnanmäki -tiedote) STT Info. 22.3.2018. Viitattu 1.5.2019.
  16. ↑ Aapo Siippainen: Linnanmäen silhuetti muuttui äkisti – Kuva: Tältä 100 km/h -uutuuslaite näyttää Helsingin Uutiset. 5.12.2023. Viitattu 7.12.2023.
  17. ↑ Linnanmäen huvipuisto täytti 70 vuotta: Lystiä, loisketta ja varainkeruuta lastensuojeluun www.apu.fi. 27.5.2020. Viitattu 6.12.2020.
  18. ↑ Kotilainen, Lari & Varteva, Annukka: Mummonsuomi laajakaistalla, s. 112. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31983-X
  19. ↑ Ainiala, Terhi: Softista Lintsillä 29.5.2013. Kotus. Viitattu 31.10.2014.
  20. ↑ Regina Rask: Muistatko Linnanmäen vedenneidot 29.11.2007. Yleisradio. Arkistoitu 18.11.2015. Viitattu 8.3.2013.
  21. ↑ a b Tivoli Seiterän historia www.huvipuisto.net. 31.05.2000.
  22. ↑ Vedenneidot www.lintsi.info.
  23. ↑ Rytsä, Paavo: Vedenneidot naisliikkeen silmätikkuina Yle Elävä Arkisto. 08.09.2006.
  24. ↑ Peacock-teatterin historia. Linnanmäki. Arkistoitu 1.8.2012. Viitattu 3.5.2012.
  25. ↑ Kivaa ja korkeata - UIT Revyy 2015 Uusi Iloinen Teatteri. Arkistoitu 13.5.2015. Viitattu 16.5.2015.
  26. ↑ a b c d e f Alppilan patsaat; Alppila.net
  27. ↑ Kalapoika Helsingin taidemuseo. Viitattu 16.10.2024.
  28. ↑ Kingi johdattaa Linnanmäen kesän kohti korkeuksia | Lasten Päivän Säätiö / Linnanmäki www.sttinfo.fi. Viitattu 27.7.2021.
  29. ↑ Lapsia sateenvarjon alla Helsingin taidemuseo. Viitattu 14.10.2024.
  30. ↑ Leikkivät karhut Helsingin taidemuseo. Viitattu 16.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Linnanmäki&oldid=22792100”