Kruunuvuorensilta
Kruunuvuorensilta | |
---|---|
Silta rakenteilla syyskuussa 2024. |
|
Ajokaistoja | raitio- ja kevyen liikenteen silta |
Raiteita | 2 raitiotielle |
Ylittää | Kruunuvuorenselän |
Sijainti | Helsinki |
Siltatyyppi | vinoköysisilta |
Pisin jänneväli | 260[1] m |
Pituus | 1 228[2] m |
Alituskorkeus | 20 m |
Avattu liikenteelle | 2027 (raitioliikenne) |
Koordinaatit | |
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kruunuvuorensilta on rakenteilla oleva vinoköysisilta, joka ylittää Kruunuvuorenselkä-merenlahden Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä Helsingissä. Noin 1 200 metriä pitkästä sillasta tulee Suomen korkein[3] ja pisin silta.[4][5]
Silta on yksi Kruunusillat-kokonaisuuden kolmesta uudesta sillasta, jotka on tarkoitettu raitioliikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. Siltojen nimet ovat Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta.[6] Autoliikennettä Kruunusilloilla ei sallita, mutta tarvittaessa ne sopivat pelastusajoneuvojen käyttöön.[3] Kruunuvuorensiltaa on pidetty kansainvälisesti poikkeuksellisena hankkeena, sillä vastaavan kokoista siltaa ei ole aikaisemmin rakennettu vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön.[7]
Mitat ja rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kahden saaren, Palosaaren ja Laajasalon väliin rakennettava Kruunuvuorensilta on 1 228 metriä pitkä liittopalkein tuettu vinoköysisilta.[8] Alikulkukorkeus on korkeimmillaan 20 metriä ja jännevälit pisimmillään 260 metriä.[1][3] Vinoköysiä asennetaan yhteensä 17 paria, joista pisin on 257 metriä.[9] Näkyvin rakenneosa on 135 metriä korkea pyloni eli kannatinpylväs, joka valaistaan kaikkina vuodenaikoina.[7] Pylonista tulee metrin pidempi kuin Kalasatamaan rakennetusta tornitalosta Majakasta, joka on Suomen korkein asuintalo.[10] Pylonin peruslaatta valettiin 250 000 kilon painoiseen teräshäkkiin, joka asetettiin telaristikkonosturilla paikoilleen kymmenen metrin syvyyteen louhittuun onkaloon;[11] jos merenpinnan alapuolinen rakenne lasketaan mukaan, on pylonin korkeus 145 metriä. Pylonin huipulle rakennetaan salamasuojauksena toimiva salamamasto sekä parveke, joka mahdollistaa esimerkiksi lentoestevalojen huoltamisen.[12]
Siltavaluihin käytetään korkealujuusbetonia, ja kokonaisuudessaan betonia kuluu Kruunuvuorensiltaan 22 000 kuutiometriä.[13][14] Betonikansi valetaan teräspalkkien päälle, ja terästä käytetään yhteensä 5,8 miljoonaa kiloa.[13] Teräspalkkeja tarvitaan yhteensä noin 70 kappaletta ja poikkipalkkeja noin 300.[2] Kantavien rakenteiden käyttöikä on 200 vuotta.[7]
Suunnittelu ja rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sillan on suunnitellut WSP Finland, ja sen rakennuttamisesta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat.[8][15] Silta perustuu Gemma Regalis -nimiseen ehdotukseen, joka voitti suunnittelukilpailun 11 ehdokkaan joukosta.[16][17] Pääsuunnittelijaksi on nimetty Sami Niemelä.[18] Urakan kustannusarvio, johon lukeutuu myös Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta, on 155 miljoonaa euroa.[14] Koko Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on 326 miljoonaa euroa.
Siltojen rakentaminen alkoi valmistelevilla töillä ja ruoppauksilla lokakuussa 2021.[3] Kannatinpylvään perustusten louhintatyöt alkoivat alkuvuodesta 2022[19] ja sillan kannen rakentaminen alkoi kesällä 2022. Kannatinpylvään tukirakenne louhitaan poteroon 11 metrin syvyyteen.[20] Silta rakennetaan liittopalkkirakenteena eli toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista.[2][21] Yhden siltalohkon pituus on 72 metriä.[22] Siltalohkoja koottiin Korkeasaaressa ja Sompasaaressa.[23]
Siltaurakkaa varten Kruunuvuorenselälle rakennetaan sekä työsilta että väliaikainen ”tekosaari”, joka toimii työmaatukikohtana.[24] Suurimmillaan Kruunuvuorensillan ja Finkensillan parissa työskentelee yhteensä 150 työntekijää.[14] Rakentamisessa käytetään myös sukeltajia.[25] Kesällä 2023 siltalohkojen nostatöihin otettiin avuksi norjalainen Uglen-proomu.[22] Kun viimeiset kansirakenteet saatiin hitsattua yhteen tammikuussa 2024, sillanrakentajille syntyi jalankulkuyhteys Laajasalosta Korkeasaareen. Rakentajia työmaalla on ollut noin 40–60.[26]
Sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2026, ja raitiokiskoja aletaan rakentaa sen jälkeen.[27] Jalankulkua ja pyöräilyä ei välttämättä sallita vielä raitiotien rakentamisen aikana, koska sillalla tehdään paljon tilaa vaativia sähköasennuksia.[3] Raitioliikenteen suunnitellaan alkavan alkuvuodesta 2027.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kruunuvuorensilta, Helsingin uusi ikoni fi.ramboll.com. 21.10.2021. Ramboll. Viitattu 31.5.2022.
- ↑ a b c Kruunuvuorensilta tehdään liittopalkeista kruunusillat.fi. 30.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2022.
- ↑ a b c d e f Kruunuvuorensilta kruunusillat.fi. 2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Valtanen, Tero: Suomen pisin silta ja miljoonahanke Kruunusillat etenee kustannuskiistoista huolimatta – sen raitiotie valmistuu useammassa osassa Yle. 25.8.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Paastela, Kaisa: Kuva: Suomen pisimmän sillan reitti Kruunuvuorenselällä alkaa hahmottua – töihin tulee pian tauko Helsingin Uutiset. 19.3.2022. Viitattu 22.3.2022.
- ↑ a b c Kruunuvuorensilta, Helsingin uusi ikoni yit.fi. YIT. Viitattu 16.11.2021.
- ↑ a b Tompuri, Vesa: Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava siltaurakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Kruunusillat rakentaa tulevaisuuden Helsinkiä – tutustu uusiin siltoihin YIT. 24.10.2022. Viitattu 8.11.2022.
- ↑ Pylonin perustaminen kruunusillat.fi. 18.1.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 20.1.2023.
- ↑ Suomen suurin nosturi upotti 250-tonnisen teräshäkin mereen Helsingin edustalla Helsingin Sanomat. 23.1.2023. Viitattu 6.2.2023.
- ↑ Törmänen, Eeva: 8 valua tehty, noin 42 jäljellä – Kruunuvuoren sillan pylonia valetaan kiipeävällä muotilla: Huipulle tulee parveke 135 metrin korkeuteen Tekniikka&Talous. 2024. Viitattu 25.1.2024.
- ↑ a b Usein kysytyt kysymykset kruunusillat.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 31.5.2022.
- ↑ a b c Salomaa, Marja: Näin rakentuu Kruunuvuorensilta Helsingin Sanomat. 13.6.2022. Viitattu 13.6.2022.
- ↑ Kruunuvuorensillan rakentaja selvillä 19.5.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.5.2021.
- ↑ Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot | Ympäristövaikutusten arviointiselostus (PDF) (s. 15) kruunusillat.hel.fi. 2014. Helsingin kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Frilander, Jenni: Vinoköysisilta voitti kiistellyn Kruunuvuorenrannan siltakilpailun Yle. 18.6.2013. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Sormunen, Timo: Sami Niemelä sai elämänsä projektin Rakennuslehti. 13.11.2018. Viitattu 30.10.2024.
- ↑ Kantola, Anne: Näin rakennetaan Suomen pisin silta: meluisin vaihe kestää puoli vuotta, Helsingin edustalle tulee väliaikainen tekosaari Helsingin Sanomat. 12.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Kruunuvuorensillan tulevia töitä kruunusillat.fi. 28.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.6.2022.
- ↑ Painavaa asiaa kruunusillat.fi. 22.6.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.6.2022.
- ↑ a b Salomaa, Marja: Suuri merinosturi saapui Helsinkiin – Kruunusiltojen työmaalle veneilykielto Helsingin Sanomat. 20.7.2023. Viitattu 20.7.2023.
- ↑ Salomaa, Marja: Helsingissä alkoi yöllä valtava urakka – 70 metrin siltalohko nostettiin paikoilleen Helsingin Sanomat. 25.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
- ↑ Rakentaminen alkaa näkyä merellä kruunusillat.fi. 12.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
- ↑ Holmberg, Ronnie: Suuri ja mahtava Yle Uutiset. 3.7.2022. Viitattu 4.7.2022.
- ↑ Rämö, Marjo: Kruunusillat | Laajasalosta pääsee jo kuivin jaloin Korkeasaareen – HU vieraili Suomen suurimmalla siltatyömaalla Helsingin Uutiset. 14.3.2024. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Herrala, Olli: Kohuttu Kruunuvuorensilta myöhästyy ja maksaa selvästi alkuun luvattua enemmän Kauppalehti. 28.8.2024. Viitattu 30.8.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kruunuvuorensilta Wikimedia Commonsissa