Lestijärven tuulivoimapuisto
| Lestijärven tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Lestijärvi |
| Koordinaatit | |
| Sähköverkkoon | 2025 (arvio)[1] |
| Valmistunut | 2024 (arvio)[1] |
| Kustannus | 650 miljoonaa € (arvio) [2] |
| Rakennuttaja | OX2 |
| Omistaja | Lestijärven Tuulivoima Oy |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema |
Eltonevan sähköasema (400 kV), Iso Kortenevan sähköasema (110 kV), Kosolankankaan sähköasema (110 kV), Hittisennevan sähköasema (110 kV) |
| Muuntamo | 6 |
| Puistojännite | 16 kV / 110 kV [3] |
| Liittymisjännite | 440 kV [3] |
| Tuulivoimalat | 69 × Siemens Gamesa SG (6,6 MW) [1] |
| Kapasiteetti | 455,4 MW (arvio) [1][2] |
| Vuosituotanto | 1300 GWh (arvio) [1] |
 Lestijärven tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lestijärven tuulivoimapuisto on Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa Lestijärven lounaispuolelle rakennettava tuulivoimapuisto, jossa tulee toimimaan 69 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetiksi ilmoitetaan 455 megawattia ja vuosituotannoksi 1 300 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston rakentaa OX2 ja sen omistaa Lestijärven Tuulivoima Oy. Puiston hinnaksi arvioidaan tulevan 650 miljoonaa euroa.[4][1][5]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lestijärven tuulivoimapuisto sijaitsee kokonaan Lestijärvellä Lestijärven kirkonkylän ja Yli-Lestin kaakkoispuolella.[3] Se muodostuu kolmesta alueesta, jossa tuulivoimaloita on tiiviimmin. Ne ovat Kosolankangas, Hittisenneva ja Iso-Korteneva.[1] Kosolankankaalle tulee 24 tuulivoimalaitosta, Hiittisennevalle 24 voimalaa ja Iso-Kortenevalle 21 voimalaa. Voimaloiden tuottama sähkö siirretään sähköasemille maakaapeleilla, joiden siirtojännite on 20 kilovolttia [3]. Kunkin alueen yhteyteen tulee oma sähköasemansa, jossa tuotetun sähkön jännite nostetaan siirtolinjalle 110 kilovoltin jännitteeseen. Siirtolinja kulkee alueiden läpi ja jatkaa luoteeseen päin, jossa Hiittisennevan luoteispuolella sijaitsee Eltonevan sähköasema. Siellä 110 kilovoltin jännite nostetaan 400 kilovoltin jännitteeseen.[6] Sähköasemalta on rakennettu uusi 55 kilometriä pitkä sähkölinja Alajärven sähköasemalle, josta sähkö syötetään kantaverkkoon.[2][7]
Kaikki tuulivoimalaitokset toimittaa espanjalainen Siemens Gamesa ja ne ovat mallia Siemens Gamesa SG 6.6-170, joiden tuuliturbiinin halkaisija on 170 metriä ja kapasiteetti 6,6 megawattia.[8]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Energiayhtiöt Kymppivoima, Oulun Energia ja Kuopion Energia muodostavat tuulipuiston omistavan yhtiön Lestijärven Tuulivoima Oy, jossa Kymppivoiman osuus on 65%, Oulun Energian osuus on 25% ja Kuopion Energian 10%. Rakennuttamista totetuttamaan otettiin YIT, jonka tehtäväksi tuli järjestää lupahakemukset tuulivoimapuiston rakentamiseksi.[2] Hankkeen vaikutuksia selvitettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) avulla vuosina 2013–2014. Siinä kohteena oli 110 neliökilometrin laajuinen alue ja tarkoituksena oli toteuttaa korkeintaan 121 tuulivoimalaitoksen kokonaisuus, jonka kapasiteetiksi arvioitiin 423,5 megawattia [3].[1][9] Ruotsalainen OX2 osti hankkeen YIT:ltä itselleen vuonna 2021 ja alkoi rakennuttamaan tuulipuistoa YIT:n suunnitelmien mukaisesti.[7]
Tuulipuistolle rakennetaan oma Eltonevan sähköasema, jonka yhteyteen rakennetaan uudet 110 kilovoltin ja 400 kilovoltin sähkölinjat. Ne toimittaa Eltel. Siirtolinjojen kapasiteetti on noin 1 300 megawattia.[7] Ne johtavat Alajärven sähköasemalle, josta sähkö syötetään kantaverkkoon. Uusi 400 kilovoltin linja toivotaan hyödyttävän muitakin alueen tuulipuistoja.[5][1][10]
Tuulivoimapuiston rakentaminen on kesken (marraskuu 2023). Alueen infrarakenteet rakennetaan valmiiksi vuoden 2023 aikana, tuulivoimaloita aletaan pystyttämään vuoden 2024 aikana ja tämä työ saadaan valmiiksi syksyllä 2024. Puisto on tarkoitus luovuttaa omistajilleen vuoden 2024 loppuun mennessä.[1] Tuulivoima-alalla ja myös sen valmistuspuolella on kuitenkin meneillään inflaatiosta johtuva kriisi, joka saattaa hidastaa tuulipuiston valmistumista.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Lestijärvi ox2.com. Helsinki: OX2 Suomi. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c d Holopainen, Heini: Suomen suurin tuulipuisto alkaa rakentua Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle – toteutuksessa on mukana kotimaisia energiayhtiöitä yle.fi. 19.11.2021. Helsinki: YLE. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c d e Lestijärven tuulivoimapuisto (PDF) (osa 1, s. 1–3, 16–25) ympäristövaikutusten arviointiohjelma. kesäkuu 2013. Tampere: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Lestijärven Tuulivoima Oy. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Lestijärven tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b Lestijärvi www.thewindpower.net. 24.4.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Lestijärvi–Tuulipuisto (PDF) kevät 2022. OX2. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ a b c Kluukkeri, Iina: Ruotsalaisyhtiö ostaa YIT:ltä Suomen suurimman tuulivoimahankkeen – rakennustyöt alkanevat pienessä Lestijärven kunnassa jo tänä vuonna yle.fi. 12.2.2021. Helsinki: YLE. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Siemens-Gamesa SG 6.6-170 www.thewindpower.net. 31.10.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Lestijärven tuulivoimapuisto, Lestijärvi ympäristövaikutusten arviointi. 27.5.2019. Helsinki: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Lukkari, Esko: Eltelin voimajohto Suomen suurimpaan tuulipuistoon ostologistiikka.fi. 29.11.2021. Helsinki: Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Viitattu 9.11.2023.
- ↑ Kaaro, Jani: Tuulivoima yllättävässä vastatuulessa – Miten käy Suomen suurimman tuulipuiston Lestijärvellä? seura.fi. 30.08.2023. Helsinki: Otavamedia. Viitattu 9.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Määttänen, Marjut: Superlatiivien tuulipuisto liittyy kantaverkkoon järeällä liitynnällä fingridlehti.fi. 25.9.2020. Helsinki: Fingrid.
- Valitukset Hiittisen tuulivoimapuiston osan kaavasta, Korkein hallinto-oikeus