Luettelo Leevi Madetojan sävellyksistä

Tämä on luettelo Leevi Madetojan sävellyksistä.

Teokset on järjestetty systemaattisesti ja kunkin ryhmän sisällä ensin opusnumeroidut teokset ja niiden perässä opusnumerottomat teokset LM-numeronsa mukaisessa järjestyksessä. Opusnumerottomat teokset ovat julkaisemattomia, jollei toisin ole mainittu. Sovituksista on mainittu vain säveltäjän itsensä tekemät. Luettelo perustuu teokseen Heikki Poroila: Pohjalainen rapsodia. Leevi Madetojan sävellysten temaattis-bibliografinen teosluettelo (Honkakirja, lokakuu 2024).

Näyttämöteokset

• Shakkipeli, op. 5”. Musiikkia Eino Leinon näytelmään lausujalle, huilulle, oboelle, sellolle ja harpulle vaihtelevin kokoonpanoin, 1910. Sovitus puhallinseitsikko 1910, julkaistu 1912.
  • 1. Juhlamarssi. Sovitus piano 1911, julkaistu 1912.
  • 2. Kansankarkelo”. Sovitus piano 1911.
  • 3. Miekkatanssi”. Sovitus piano 1911.
  • 2. Menuetto”. Sovitus piano 1911.
• Alkibiades, op. 6. Musiikkia Eino Leinon näytelmään, 1910. Lausuja, huilu, oboe, sello ja harppu. Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg.
  • 1. Timandran laulu – Timandra – Yötaivahalla jo tähdet käy. Sovitus lausuja ja harppu. Julkaistu 1922.
  • 2. Alkibiadeen näky – Alkibiades syn – Olen nähnyt immen niin valkean. Sovitus lausuja, huilu, oboe ja harppu. Julkaistu 1922.
  • 3. Juhlaleikki – Lienee sun luontosi hetken heiluva kupla. Lausuja ja harppu.
  • 4. Theanon laulu – Barbaarein joukkoon joutunut on Alkibiade .
  • 5. Rukous – Bön – Korkea jumalatar, Järki. Sovitus lausuja, huilu, oboe ja harppu. Julkaistu 1922.
• Pohjalaisia, op. 45 (Österbottner – The Ostrobothnians, 1918–1923). Kolminäytöksinen ooppera solisteille, kuorolle ja sinfoniaorkesterille. Libretto [[Leevi Madetoja] Artturi Järviluoman näytelmän Pohjalaisia ja Anton Kangas Kankaan näytelmän Härmäläisiä pohjalta, saksankielinen käännös Gustav Schmidt. Julkaistu 2000-luku käsikirjoituksen näköispainos.
  • Orkesterijohdanto – Se ilta oli pimiä ja taivahalla paloi – Maija kulta! Eihän siinä mitään pahaa ole
  • Hoi Mansikki! – Kas! Tuolla lentää haukka (Haukka-aaria
  • Orkesterijohdanto – Uuden kullan valkoosta tukkaa – Kauan kaipasin ystävää – Jussi on viaton – Liisa! Älä itke, Liisa!
• Okon Fuoko, op. 58 (Balettipantomiimi, 1925–1927). Sinfoniaorkesteri, lauluääni (osissa Yiain laulu I, Yiain laulu II, Okon Fuokon resitatiivi) ja sekakuoro. Teksti Poul Knudsen, suomennos (Yiain laulu I & II) Jalmari Lahdensuo, saksankielinen käännös (Yiain laulu I & II) Friedrich Ege.
  • 1. Okon Fuoko maalaa Umegavan kasvoja
  • 2. Okon Fuoko soittaa Umegavalle
  • 3. Kuoron laulu
  • 4. Umegava lakkaa hymyilemästä
  • 5. Yiain laulu I (Du siger, at mine øjne straaler – Sanot, mun silmäni kainot loistaa – Du sagst, meine Augen strahlen). Sovitus lauluääni ja piano 1929, julkaistu 1945, 2013.
  • 6. Okon Fuoko ja Yiai muistelevat rakkautensa alkuaikaa
  • 7. Yiain laulu II (Min Kaabes ärmer er vädet – Mun viittain liepeet ne kyynelin – Mein’ Kleides Saum von Tränen). Sovitus lauluääni ja piano 1929, julkaistu 1945, 2013.
  • 8. Yiai kertoo unestaan
  • 9. Vieraat saapuvat I – Teeseremonia
  • 10. Nukketanssi I: Geishat ja soturit
  • 11. Nukketanssi II: Nainen ja mies
  • 12. Nukketanssi III: Vanhus, nainen ja nuori soturi
  • 13. Nukketanssi IV: Kuusi vanhusta saapuvat
  • 14. Harakiri
  • 15. Vieraat keskustelevat
  • 16. Vieraat saapuvat II
  • 17. Okon Fuokon resitatiivi
  • 18. Yiai esittelee Umegavan
  • 19. Umegavan mekaaninen tanssi
  • 20. Vieraat keskustelevat
  • 21. Okon Fuokon tanssi Umegavalle
  • 22. Kuoron laulu
  • 23. Yiain tanssi
  • 24. Yö laskeutuu
  • 25. Umegavan herääminen
  • 26. Okon Fuokon ja Umegavan tanssi I
  • 27. Okon Fuokon ja Umegavan tanssi II
  • 28. Myrskykohtaus
  • 29. Umegava tanssii Yiain tanssin
  • 30. vUmegavan viettelevä tanssi
  • 31. Umegava ottaa miekan
  • 32. Umegavan demoninen tanssi (Miekkatanssi)
  • 33. Nukketanssi V: Myrsky – Okon Fuokon kuolema
  • 34. Yiain laulu I
  • 35. Okon Fuoko on kuollut
• Juha, op. 74 (Kuusikuvaelmainen ooppera, kolme näytöstä, 1927–1934). Solistit, kuoro ja sinfoniaorkesteri. Libretto Juhani Ahon kertomuksen pohjalta Aino Ackté ja Leevi Madetoja. Ei ole julkaistu.
• Elämä on unta, op. 75, nro 1 (1939). Kaksi huilua, oboe, käyrätorvi, signaalitorvi, viulu, alttoviulu, sello ja patarummut erilaisina yhdistelminä. Teksti Pedro Calderón, suomennos Helvi Vasara. Ei ole julkaistu. Osat: 1. Etusoitto, 2. Sotilasmusiikkia, 3. Käyrätorvifanfaari, 4. [Nimetön], 5. II näytöksen etusoitto (Poco agitato), 6. Prinssin unimusiikki (Lento), 7. [Fanfaari], 8. [Vinjetti], 9. [Nimetön].
• Kuningas Oidipus, op. 75, nro 2 (1936). Kuoro ja soitinyhtye (kaksi huilua, oboe, englannintorvi, harppu ja triangeli). Teksti Sofokles, suomennos Otto Manninen. Ei ole julkaistu. Osat: Etusoitto, 1. Huudan, Athene kuoloton oi, sua, Zeun tytär, 2. Ken lie se mies, josta nyt ennusrotko Delfoin tietää, 3. Kump’ ainiaan Moiran arpa hurskautta puhdast’ olla sois, 4. Jos mitä mull’ ennuslahjaa, aavistust’ on arvata, 5. Te voi, sukukunnat maan! 6. Loppusoitto
• Antonius ja Kleopatra, op. 80 (Musiikkia William Shakespearen näytelmään Antonius ja Kleopatra, 1944). Mieskuoro ja kamariorkesteri. Teksti William Shakespeare, suomennos Paavo Cajander. Ei ole julkaistu. Osat: 1. Alkusoitto, 2. Rooma. Välisoitto, 3. Aleksandrian musiikki, 4. Surumarssi, 5. Bachus, juoman jumala (mieskuoro), 6. Antonius ja Cleopatra, 7. Antonion leiri, 8. Surumusiikki, 9. Juhlahumu, 10. Surumielistä soittoa, 11–12. Trumpettifanfaari – Antoniuksen toitotus, 13. Aamufanfaari, 14. [Vinjetti].
• Paimentytöt, LM229 (Lauluja Arvi Järventauksen näytelmään, 1924). Lauluääni. Teksti Arvi Järventaus. Julkaistu 1924.
  • 1. Ois helppo matkustaa maailmalla
  • 2. Juo mettä perhonen silkkisiipi
  • 3. 'Oi tullos ikkunaan
  • 4. Oot kultakahleisiin mun, armas, kietonut
  • 5. On jääkäri retkillään vaaroissa vain (laulu lauletaan perinnesävelmän Kulkurin valssi melodialla)
• Ritari ja linnanneito, LM251 (Intermezzo – Oopperaparodia – On synkkä tumma yö, 1934–1935). Sopraano, mezzosopraano, tenori, kuoro ja piano. Teksti Mia Backman. On julkaistu vain äänitteenä 2005.
• Uusi pirtti, LM309 (1918). Lauluääni. Lauluja samannimiseen näytelmään. Teksti Arvi Järventaus. Julkaistu 1918.
  • 1. Kun Tschaimatunturi ruskossa illan ui
  • 2. Oi Lappi, sä onnen ja rauhan maa
  • 3. Vei tunturihaltija kerran satuvuoreen pienen lapsen
• Vuoksen varrella, LM333 (1910). Lauluääni ja piano. Musiikkia samannimiseen näytelmään. Teksti Martti Wuori. Julkaistu 1910, 1920, 2013, 2018. Näytelmässä on Madetojan laulujen lisäksi 9 muuta laulua, joista useimmat ovat Erkki Melartinin kansanlaulusovituksia kokoelmasta Kansanlauluja Käkisalmelta, op. 55a, 1908.
  • 1. Vihurin laulu (Vihurini, Vihurini, orhi oiva, siloinen silkkipinta)
  • 2. Uskottomalle (Olen uskonut, toivonut, lempinyt)

Yksinlaulut

Kaikki sävellykset on tehty lauluäänelle ja pianolle, ellei toisin ole merkitty.

• Lähdettyäs, op. 2, nro 1 (Lähdettyäs, armahani, oi – Seit du von mir gingst, 1908). Teksti V. A. Koskenniemi, saksankielinen käännös Johann Jacob Meyer. Julkaistu 1909 ja 1912.
• Yksin, op. 2, nro 2 (Taivas välkkyväisin jalokivin, 1908). Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 1910.
• Talviaamu, op. 2, nro 3 (Mikä hiljainen ja suuri onni onkaan, 1908–1909). Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 1910.
• Tähtitaivas, op. 2, nro 4 (Nuo tähtöset taivaan – Stjärnhimlen, 1915?). Teksti Zachris Topelius, suomennos Paavo Cajander. Julkaistu 1921.
• Yrtit tummat, op. 9, nro 1 (Yrtit tummat etelän yössä – Dark-Hued Leaves in the warm southern ev’ning – Dunkla örter i sydländska nätter – Dunkle Blätter, 1911). Teksti L. Onerva, englanninkielinen käännös George Buckbee, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1925, 1983, 2013.
• Hymyi Hypnos, op. 9, nro 2 (Hymyi Hypnos, solisi Lethen vesi, valkea kyyhky istahti ikkunallesi – Hypnos lächelt’, 1911). Teksti L. Onerva, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1987, 2013.
• Tule kanssani, op. 9, nro 3 (Tule kanssani lehtohon kultaisaan – Take my hand – Kom med mig – Komm mit mir, 1911). Teksti L. Onerva, englanninkielinen käännös George Buckbee, ruotsinkielinen käännös Essi Sandell, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1983, 2013.
• Rukous, op. 9, nro 4 (Korkea Klotho, vieläkö kehräät kultaista lankaa? – Gebet, 1911). Teksti L. Onerva, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1993, 2013. Sovitus lauluäänelle ja orkesterille (vain luonnos tunnetaan).
• Geisha, op. 9, nro 5 (Muut’ ihanaista ei taivahan alla kuin sinä vaan! – Schöneres giebt es nicht unter dem Himmel, 1911). Teksti L. Onerva, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1993, 2013. Sovitus lauluäänelle ja orkesterille (Madetoja ja Olavi Pesonen, ei ole julkaistu).
• Katson virran kalvohon, op. 13, nro 3' (Älvens vågor, 1909–1912). Lauluääni ilman säestystä. Teksti V. A. Koskenniemi, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt. Julkaistu 1909, 1924 ja 1928. Sovitus sekakuorolle (1912), julkaistu 1912.
• Serenaadi, op. 16, nro 1 (Tuli tuoksuvat illat ja tyynet veet – Ständchen, 1912). Teksti Eino Leino, saksankielinen käännös Johannes Öhquist. Julkaistu 1912, 1916, 1987, 2013, 2018. Sovitus lauluääni ja orkesteri (käsikirjoitus).
• Kristallikukkia, op. 16, nro 2 (Kuurassa seisoo rautainen tammi, 1912). Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1912, 1993, 2013, 2019.
• Kehtolaulu, op. 16, nro 3 (Sa olet valkeain unten laps’ – Vaggsång, 1912). Teksti Lauri Pohjanpää, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1912, 1987, 2013.
• Pohjois-pohjalaisia kansanlauluja, op. 18. Opuksen kaikki osat on nuotinnettu lauluäänelle tai viululle ja pianolle. Muut kuin ensimmäinen osa ovat Madetojan sovituksia suomalaisista kansansävelmistä. Kaikki tekstit ovat kansanlauluja, jotka on toimittanut Aapo Similä.
  • 1. Linnut ne laulaa. Sävelletty 1913. Julkaistu 1922, 2012, 2013, 2018.
  • 2. Ajetaanpa poijat. Sovitettu 1913. . Julkaistu 1922, 2013, 2018.
  • 3. Mamma se luuli. Sovitettu 1913. . Julkaistu 1922, 2008.
  • 4. Mammanpoika se pulska. Sovitettu 1913. Julkaistu 1922.
  • 5. Kapakasta kapakkahan. Sovitettu 1913. Julkaistu 1922.
• Isänmaallisia lauluja, op. 20a
  • 1. Kymmenen virran maa (Maa ponteva Pohjolan äärillä on – De tio älvars land, 1913/1917). Teksti A. V. Koskimies, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1919, 2013
  • 2. Viipurin laulu (Nyt laulamme kunniaa Karjalan maan – Viborgs sång, 1916). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1916 (Tuulispää), 1919, 2013.
  • 3. Suomen leijona (Sua, Suomen Leijona, tervehdän – Finlands lejon, 1917). Teksti Teksti V. A. Koskenniemi, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1919, 2013. Sovitus sekakuoro nimellä Leijonalippu 1944. Sovitus sekakuoro, lauluääni ja sinfoniaorkesteri (1917, käsikirjoitus).
• Nuorison lauluja, op. 20b
  • 1. Suksimiesten laulu (Ylös Suomen pojat nuoret – Skidlöparsång, 1913?). Teksti Suonio, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 1953, 1994. 2008, 2013, 2019.
  • 2. Suomen soitto (Nyt kuulkaa Suomen soitto ja laulu luonnikas! – Suomalainen sävel – Finlands toner, 1913?). Teksti J. H. Erkko, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 1994, 2013, 2018.
  • 3. Kosiovarsa (Nuori varsa mulla on – My wooing foal – Friarfålen – Das Freiersfüllen, 1915?). Teksti Larin-Kyösti, englanninkielinen käännös Paul Sjöblom, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg, saksankielinen käännös Friedrich Ege. Julkaistu 1915, 1920, 1952, 1957, 1993, 2012, 2013, 2019.
  • 4. Toisen oma (Heräsin aamulla aikuisin, niin viesti sa mulle tuodaan! – Den övergivne, 1913?). Teksti Ilmari Kianto, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 1981, 1987, 1993, 1994, 2013.
  • 5. Joululaulu (Arkihuolesi kaikki heitä – Syttyi siunattu joulutähti – Julsång – Vardagssogerna, glömm dem alla – Weihnachtslied – Laß in Alltagslast und Sorgen – Cast aside all care and sorrow, 1916). Vaihtoehtoinen säestyssoitin urkuharmoni. Teksti Alpo Noponen, saksankielinen käännös Trudelies Hofmann, venäjänkielinen käännös Eleanore Joffe, englanninkielinen käännös J. J. Mary Hatakka. Ruotsinkielisen käännöksen tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1916 ja sen jälkeen useissa kymmenissä julkaisuissa. Useimmissa julkaisissa laulu esiintyy alkusanojensa mukaisella nimellä Arkihuolesi kaikki heitä. Sovitus sekakuoro (1944, käsikirjoitus).
• Taas kaukaa laulavat lauluaan, op. 25, nro 1 (Nu sjunger skymmande ödemo, 1915). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1917, 1987, 2013. Omistus Arvida Eerola.
• Talvinen tie, op. 25, nro 2 (Me kuljemme ääneti, kahden – Vinterväg, 1915). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1910-luku, 1987, 2013.
• Tuulinen sää, op. 25, nro 3 (Pois, pois halu on – I blåst, 1915). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1910-luku, 1987, 2013.
• Synnyinmaja, op. 25, nro 4 (Vihreän virran reunalla synnyin, 1913–1914). Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1914, 2013, 2019.
• Itkisit joskus illoin, op. 25, nro 5 (Yrttitarhassa yksin kuljet, siniset silmäsi nauraa – Vid avfärden, 1915). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1915, 1920, 1948, 1979, 1987, 2012, 2013, 2019.
• Jää hyvästi, op. 26, nro 1 (Sa pienokainen armainen, jää hyvästi! – Farväl, 1915). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1915, 1924, 1948. 1987, 1993, 2008, 2013.
• Vieno siipi, op. 26, nro 2 (Mua muistatko kuin muistan ma sua – Fjärilsvingen, 1915). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1915, 1994, 2013.
• Majan ma tahtoisin rakentaa, op. 26, nro 3 (Synnyinmaja, 1913–1914). Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 2013, 2019. Sovitus tenori ja mieskuoro, julkaistu 1915, 1989, 2020.
• Merituuli, op. 26, nro 4 (Ah, merituuli, haltia lakkapään laineen, 1916). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1917, 1987, 2013. Omistus Aino Ackté. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesteri (käsikirjoitus).
• Talvikuutamolla, op. 26, nro 5 (Niin hiljainen on katu – By winter moonlight – Vintermånsken – Mondschein im Winter, 1916). Teksti Larin-Kyösti, englanninkielinen käännös George Buckbee, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt, saksankielinen käännös Arnulf Otto-Sprunck. Julkaistu 1916, 1922, 1927. 1983, 1987, 2013, 2019. Omistus Annikki Uimonen.
• Romance sans paroles, op. 36 (Il pleure dans mon coeur – Sanaton romanssi – Sydän tulvillaan on, sade kaupungin yllä, 1.4.1916). – Teksti Paul Verlaine, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1917, 1987, 2013. Omistus Aino Ackté.
• Kansan valta, op. 42, nro 3 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Vapauden marssi, op. 42, nro 4 (Missä marssi Vöyrin koulu, muistaa Ristiina ja Oulu – Kanta-aliupseerikoulun kunniamarssi – Päällystöopiston kunniamarssi – Vöyrin kaartin marssi – Vöyrin marssi – Frihetsmarsch, 1918). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1918, 1919.
• Mies mieheltä, op. 42, nro 5 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Fire Sange, op. 44 (Neljä laulua. 1919).
  • Sang bag Ploven, op. 44, nro 1 (I solen går jeg bag min plov – Auran takana. Teksti Ludvig Holstein, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1920, 2013.
  • Far, hvor flyver Svanerne hen? op. 44, nro 2 (Taatto, minne liitävät joutsenet nuo?). Teksti Ludvig Holstein, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1920, 1987, 2013. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesreri (1919, kopistin tekemä käsikirjoitus).
  • Den gyldenhvide Himmellys, op. 44, nro 3 (De tavse, sorte Skove – Iltataivas – On iltataivas kultainen). Teksti Ludvig Holstein, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1919, 1920, 1987, 2013.
  • Vårsang, op. 44, nro 4 (Ved Foråstide det risler med Sang – Kevätlaulu – Kevätaikana helkkyvi laulusta maa). Teksti Sophus Michaëlis, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1920, 2013.
• Terve päivä Pohjolahan, op. 49, nro 1 (Hell dig, dagning högt i Norden, 1920). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 2013.
• Suomen puu, op. 49, nro 2 (Löi Ukko Ylijumala maan halki vasamansa – Finlands vårdträd, 1920). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 1934, 2013. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesteri (1937, käsikirjoitus). Sovitus mieskuoro, julkaistu 1937.
• Heijaa, heijaa! op. 60, nro 1 (Kultainen kehto, purppuralaiva unelman prinssiä pienoista vie – Kehtolaulu – Gunga, gunga – Vaggsång – Nukkuos lapseni – Heiluos hellästi köyhänkin kehto, 1924?/1926). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt. Julkaistu 1924, 1926, 1929, 1987, 1997, 2013.
• Kaihoni, op. 60, nro 2 (Taakse taivahitten siintävitten – Längtan, 1927 tai aikaisemmin). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1927, 1929, 1931, 2013.
• Ilta, op. 60, nro 3 (Niin tulee tumma ilta – Kväll – Abend, 1930). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1930, 1942, 1987, 2013. Omistus Aulikki Rautawaara. Sovitus lauluääni ja jousiorkesteri (1947, käsikirjasto).
• Syksy, op. 68 (Laulusarja L. Onervan runoihin). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesteri (1940, käsikirjoitus).
  • 1. Syksy (Lehdet lentää, tuuli käy – Höst, 1930). Julkaistu 1930, 1947, 1967, 1987, 2013.
  • 2. Lähtö (Yksin, yksin meren kuultoa vasten ja taivaan – Uppbrott). Julkaistu 1930, 1962, 1967, 1987, 2013.
  • 3. Luulit, ma katselin sua… (Du trodde mig dig betrakta – Du dachtest, ich schaute auf dich nur – Why did you think that I watch’ed you). Englanninkielinen käännös George Buckbee, saksankielinen käännös Arnulf Otto-Sprunck. Julkaistu 1930, 1967, 1982, 1987, 2013.
  • 4. Hyvää yötä (Saapuu hetki toivottuni – God natt, 1914/1926?). Julkaistu 1927, 1930, 1967, 1987, 2013, 2015.
  • 5. Lintu sininen (Fågel blå, 1930?). Julkaistu 1930, 1967, 1984, 1987, 1989, 2013.
  • 6. Ijät hyrskyjä päin! (Evigt svallet emot! 1930). Julkaistu 1930, 1967, 1981, 1987, 2013.
• Kotihin mielin, op. 71, nro 1 (Jag längtar hem – Ich möchte heim, 1926?). Teksti Karl von Gerok, suomennos Hilja Haahti, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1929, 1941, 1987, 2013, 2018.
• Mestarin käsky, op. 71, nro 2 (Mestarin jalkain juuressa – Juuressa Mestarin jalkain nöyrinä – At the feet of the Master – Mästarens maning, 1925). Yksiääninen kuoro ja piano. Teksti Jiddu Krishnamurti, suomennos ja ruotsinkielinen käännös Armas Rankka. Julkaistu 1925, 1929, 2007, 2013, 2018. Sovitus sekakuoro (1927), julkaistu 1927.
• Sotilaan nimi, op. 79, nro 1 (On Suomen kylissä hiljaista, moni koti on hiljainen, 1942). Teksti Lauri Viljanen. Ei ole julkaistu.
• Sotilaan laulu, op. 79, nro 2 (Ma Suomenmaata vartioin, kun sotatorvi soi, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1918, 1924, 1935, 1937, 1941. Sovitus kaksi lauluääntä, julkaistu 1928, 2002. Sovitus lauluääni ja piano, julkaistu 1933, 1936, 1945.
• Taistelulaulu, op. 79, nro 3 (Eestä kansan ja maan, eestä Suomenmaan, 1939–1940). Lauluääni, kaksi trumpettia ja piano. Teksti L. Onerva. Julkaistu 1944. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesteri (käsikirjoitus). Sovitus mieskuoro ja jousiorkesteri (1940, käsikirjoitus).
• Aatekuteet, toiveniidet, LM002 (Päivä istuttu oli alla haapain, 19-?). Teksti Eino Leino. Luonnoksia.
• Agronomien marssi, LM003 (Missä tehdään Suomen työtä auroin, aattein, miettehin, 1937). Teksti Eero Eerola. Julkaistu 2013. Sovitus sekakuoro (1938), julkaistu 1938.
• Auringon noustessa, LM030 (Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu, 1909). Lauluääni ilman säestystä. Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 1909, 1911–1918.
• Blåbärsriset har svarta bär, LM033 (1915). Kolme poikaääntä. Teksti suomenruotsalainen kansanlaulu. Kadoksissa.
• Enkelien joululaulu, LM044 (Ylistäkää Jumalaa, taivas ja maa! – Preiset den Herrn, 1931?). Teksti [[L. Onerva], saksankielinen käännös Trudelies Hofmann. Julkaistu 1932, 1933, 1944, 1945, 1954, 1957, 1968, 1978, 1980, 1990, 2006, 2013. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1931, 1944, 1968.
• Erakkomaja, LM045 (Sua kiitän, Herra, siitä – Resitatiivi, 1914?). Teksti [[L. Onerva].
• Eräässä kansanjuhlassa, LM046 (Maan, vetten yli ilma raikas kulki, 1913). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Paavo Cajander. Julkaistu 1913, 1918.
• Framför en domkyrka, LM048 (Ur den sovande stadens trängsel, 1944). Teksti Jarl Hemmer.
• Herra Petteri, LM073 (Kansantaru pakanallisesta pajarista, 1924). Baritoni ja piano. Teksti on kansanballadi, jonka on koonnut Aapo Similä. Julkaistu 2013.
• Huvituksen laulu, LM074 (Joka kolkalta saavuimme syntymämaan tänne armaitten rantojen teille, 1941?). Tekijää tai tekstin lähdettä ei tiedetä.
• Hämeen rykmentin marssi, LM077 (Taistohon vastaan valtoja halpoja käymme, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1918.
• Hämeen suojeluskuntamarssi, LM078 (On rannat Roineen ja Päijänteen ja Rauttuun rannat – Hämeen marssi, 1919). Teksti Albert Eerola. Julkaistu 1920.
• Hämeessä olen minä syntynyt, LM079 (Hämäläislaulu – Hämeessä olen minä syntynyt ja siell’ olen kasvuni saanut, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1918, 1928.
• Ihmisrinnan kaipaus, LM084 (On ihmisrinnan kaipaus niin suur’ ja syvä – Ei hetken helyjä, 1909?/1912?). Lauluääni. Teksti Irene Mendelin. Julkaistu 1913, 1918–1947.
• Ikävyys, LM085 (Mi ikävyys, mi hämäryys). Teksti Aleksis Kivi. Luonnoksen syntyaikaa ei tiedätä.
• Ikävät on illat pitkät, LM086. Teksti Kanteletar. Luonnoksen syntyaikaa ei tiedätä.
• Ilkka, LM087 (Viel’ elää Ilkan työt), Teksti Kaarlo Kramsu. Luonnoksen syntyaikaa ei tiedätä.
• Iltatähti, LM090 (Kas, kuin iltatähti tuolta katsoo Pohjan lasta – Viisi lastenlaulua, 1931?). Teksti Niilo Mantere. Julkaistu 1932, 1933, 1944, 2013. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1944.
• Immer zu, ohne Rast und Ruh’, LM092 (28.4.1933). Teksti Johann Wolfgang von Goethe. Julkaistu 2013. Omistus L. Onerva.
• Joulupolska, LM109 (Taas joulu tulla taisi, tuo aika suurten sulhojen, 1915). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1915.
• Junkkerin koti-ikävä, LM116 (Jo kylässä kaikki nukkuu ja kaikk’ ovat kotonaan – Surullinen laulu, 1908). Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 2013.
• Järven jäällä, LM117 (Siliällä, siliällä järven jäällä, se viima niin vinhasti puistaa, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Antti Rytkönen. Julkaistu 1918, 1928, 1934, 1939.
• Kevätvirrat, LM132 (Nuorta verta me täynnä hyrskymme – Soista, järvistä jäät on lähtennä, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti J. H. Erkko. Julkaistu 1918, 1921, 1924, 1928–1947.
• Kodin laulu, LM136 (Niin kauas kuin taivahan ranta tuo kaartuvi rajaton, 1937?). Lauluääni ilman säestystä. Tekstin tekijää tai lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1937, 1939.
• Koivikossani, LM137 (Oi kuin tääll’ on hyvä olla alla lehtikatoksen – Viisi lastenlaulua, 1931?). Teksti Irene Mendelin. Julkaistu 1932, 1933, 2013, 2018.
• Kotimaasta lähtiessä, LM139 (Kun riennämme pois nyt Suomesta, 1918?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Zachris Topelius, suomenkielinen teksti Jalmari Finne. Julkaistu 1918.
• Kun sataa, LM145 (Vettä sataa vihmoo, vihmokohon vaan – Viisi lastenlaulua, 1931?). Teksti Irene Mendelin. Julkaistu 1932, 1933, 1944, 2013, 2018. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1944 ja 1990-luku.
• Land i vår sång, LM154 (Land, du som trätt ur urtidens fram – Laulumme maa – Maa, joka muinaisuudesta nous’, 1939). Teksti Joel Rundt, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1940, 2013. Sovitus lauluääni ja sinfoniaorkesteri (1939, käsikirjoitus). Sovitus mieskuoro (1939–1940), julkaistu 1940, 1944, 1989, 2020. Sekakuoro, julkaistu 1940.
• Lars Petter, LM156 (1900). Lauluääni ja kantele. Ruotsalaisen kansanlaulun sovitus, josta ei ole löydetty aineellisia dokumentteja.
• Laulu työlle, LM158 (Oi rauhan työ, on siunattu sun tiesi, 1928?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 1928
• Laulu työlle, LM159 (Oi rauhan työ, on siunattu sun tiesi, 1928?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti V. A. Koskenniemi. Laulun LM158 varhainen luonnos, joka poikkeaa siitä musiikillisesti.
• Lempeä hämärä, LM161 (Katson elämää kuin virran vuota). Teksti L. Onerva. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Musta on taivas, LM185 (Musta on taivas ja aalto ei käy). Tekstin lähdettä tai luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Nordens sommar, LM189 (När jag är död, 1929?). Teksti Jarl Hemmer.
• Näköpiiri, LM202 (Kun laaksoista kunnaille kuljen, 1941?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Yrjö Jylhä. Luonnos.
• Ota se kaunis kannel taas, LM227 (Ota se kaunis kannel taas ja istu sen koivun alle, 1913–1915?). Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 2013, 2019.
• Paimentytöt, LM229. Lauluääni ilman säestystä. Katso Näyttämömusiikki
• Pohjatuulen torvi, LM235. Lauluääni ilman säestystä. Katso Säestyksellinen kuoromusiikki
• Porilaisten marssi, LM237 (Pojat kansan urhokkaan, sovitettu 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Heikki Klemetti. Tunnetaan vain äänitteenä.
• Puhjetessa kukka puhtahin, LM244 (Puhjetessa kukka puhtahin, lehti tuorein hiirenkorvallisna, 1913?). Teksti J. H. Erkko. Julkaistu 2013, 2018.
• Runni, LM252 (Onpa hyvä viivähdellä Runnin ihmelähtehellä – Runnin viisu, 13.6.1937 Runni). Lauluääni ilman säestystä. Teksti L. Onerva. Julkaistu 1938 (käsikirjoituksen näköispainos).
• Suomen vartio, LM276 (Me linna oomme Suomenmaan, sen vankempaa ei lie, 1918). Lauluääni ilman säestystä. Teksti L. Onerva. Julkaistu 1918.
• Taistelkaatte, LM286 katso Sekakuoro
• Talvilaulu, LM288 (Äsken kuohui järvi vaahtoaalloissa, 1917). Lauluääni ja piano tai harmoni. Teksti Zachris Topelius, suomennos Alpo Noponen. Julkaistu 1917, 1919, 2013, 2018. Sovitus lauluääni ilman säestystä, julkaistu 1917.
• Topeliuksen muistolle, LM297 (Lähti lintu kotivaaran alta, 1937?). Lauluääni ilman säestystä. Teksti Eino Leino. Julkaistu 1937.
• Toukokuun 12. päivänä, LM298 (Hän, Luoja, hän vahvisti murtunehen, 1914). Lauluääni ilman säestystä. Teksti [[Kaarlo Kramsu]. Julkaistu 1918.
• Ukon tie, LM307 (Tien suunta päin ryssää itään on – JR 8:n kunniamarssi, 1943). Yksi tai kaksi lauluääntä ja piano. Teksti Kyösti Terä.
• Vaasan Merenkyntäjäin laulu, LM311 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Vanha sotamieslaulu, LM319 (Kasarmilaulu – Oulun kasarmi on rakennettu paikalle parahalle, 1920). Teksti suomalainen kansanlaulu. Julkaistu 1920.
• Varpunen, LM322 (Tiu, tiu, tuuli käy – Viisi lastenlaulua, 1931?). Teksti Irene Mendelin. Julkaistu 1932, 1933, 2018. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1944.
• Vuoksen varrella, LM333 katso Näyttämömusiikki

Melodraamat

Esityskokoonpano lausuja ja piano, ellei toisin ole mainittu.

• Prometheus, op. 32, nro 1 (Peitä taivaasi, Zeus, pilvi-usmalla, 24.4.1916). Teksti Johann Wolfgang von Goethe, suomennos Eino Leino.
• Pilvilinnat, op. 32, nro 2 (Asunut ma olen noissa kirkkahissa, korkeoissa – Luftslott, 1916). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1928, 1957.
• Sukeltajat, LM268 (1932?). Teksti L. Onerva. Teos tunnetaan vain välillisesti Yleisradion ohjelmatiedoista, joiden mukaan se esitettiin 20.11.1932.

Sävellykset lauluäänelle ja orkesterille

• Sammon ryöstö, op. 24 (Sinfoninen sävelkuvaus – Vaka vanha Väinämöinen, 1.3.1915). Baritoni, mieskuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti Kalevala, sommittelu Leevi Madetoja. Julkaistu 2019. Sovitus baritoni ja mieskuoro, julkaistu 1928, 1933, 1941.
• Väinämöisen kylvö, op. 46 (Sinfoninen sävelkuvaus – Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä ijänikuinen, 1920). Sopraano tai tenori ja sinfoniaorkesteri. Teksti [[Kalevala], sommittelu Leevi Madetoja. Ei ole julkaistu.
• Suomen puu, op. 49, nro 2 katso Yksinlaulut
• Pako Egyptiin, op. 61 (Maariainen poijuttansa suojaan kantaa – Flykten till Egypten – Vuotaa veri Juudan lasten, 1923). Sopraano, sekakuoro, sinfoniaorkesteri ja urut. Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Mikael Nyberg. Ei ole julkaistu. Sovitus mieskuoro ja urut, julkaistu ilman julkaisuvuotta. Sovitus sopraano, sekakuoro ja urut, julkaistu 1932.

Sävellykset kahdelle lauluäänelle

Sävellykset ovat kahdelle lauluäänelle ja pianolle, ellei ole toisin merkitty.

• Iltakuva, op. 43, nro 1 (Hakamaassa liikkumatta pitkä lehmilava – Aftonstämning, 1919). Teksti

L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 2013.

• Kevättalvella, op. 43, nro 2 (Kultasäde auringon hiipii läpi pensaston – Vårvinter, 1919). Teksti

Juhani Siljo, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 2013.

• Syyshuokaus, op. 43, nro 3 (Soi, soi, soi, syksyinen sade – Suckar i hösten, 1919). Teksti

L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 2013.

• Toukokuussa, op. 43, nro 4 (Ilon täytenä saat sydän laulaa taas – Maj, 1919). Teksti

Juhani Siljo, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1920, 2013.

• Sotilaan laulu, op. 79, nro 2 katso Yksinlaulut
• Jumala, suojaa isäimme maa, LM115. Kaksi lauluääntä ja alkusoitossa urut (neljä soitinääntä). Luonnoksen sävellysvuotta ei tiedetä. Tekstin tekijää tai lähdettä ei tiedetä.
• Oi milloin, LM122 (Oi milloin, milloin saavun sinne!). Kaksi lauluääntä. Tekstin lähdettä tai sävellysaikaa ei tiedetä. Luonnos.
• Me linna oomme Suomenmaan, LM171 (Me linna oomme Suomenmaan, sen vankempaa ei lie – Vartiolaulu, 1918?). Kaksi lauluääntä.

Mieskuoro

• Purrelle tuulta, op. 8, nro 1 (Puhu, tuuli, purteheni – Venelaulu, 1908). Teksti Kanteletar. Julkaistu 1989.
• Armas arkussa ajavi, op. 8, nro 2 (Muien turvaset tulevat – Min kära i kistan köres, 1908). Teksti Kanteletar, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1908, 1933, 1989 ja 2003,
• Soitappas soria likka, op. 8, nro 3 (1909). Teksti Kanteletar. Julkaistu 1909, 1989 ja 2003,
• Kehtolaulu, op. 8, nro 4 (Tuuti lasta nukkumahan – Vaggvisa – Wiegenlied, 1910/1933). Teksti Kanteletar, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1933, 1989 ja 2020.
• Valkeat kaupungit, op. 8, nro 5 (Nään usein unessa ma kaupungin – Vita städer – Weisse Städte, 1909/1932). Teksti V. A. Koskenniemi ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1909, 1914, 1933, 1989 ja 2020.
• Rannalta, op. 8, nro 6 (Iltaruskon loimu läikehtii – Rannalla – Från stranden – Vom Strande aus, 1911). Teksti V. A. Koskenniemi, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1912, 1933, 1953, 1989 ja 2020.
• Kevät keralla päiväin kuulakkain, op. 8, nro 7 (Våren tidigt i år här hamnat – Senkt der liebliche Frühling zeitig, 1911). Teksti V. A. Koskenniemi, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1912, 1920, 1933, 1963, 1989 ja 2020.
• Kymmenen virran maa, op. 8, nro 8 (Maa ponteva Pohjolan äärillä on – Tio älvars land, 1913). Teksti A. V. Koskimies, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaistu 1933, 1989 ja 2020.
• Korvessa, op. 8, nro 9 (Kas, kuinka sammal heloittaa – Kas, kuinka sananjalka, sammal heloittaa – Korven kohdussa – I ödeskog – Im Walde, 1914). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1914, 1933, 1989 ja 2020.
• Megairan laulu, op. 23, nro 1 (Tuu tuu, huu huu, vihan vilja tuleentuu – Megairas sång – Lied der Megäre, 1912). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1912, 1933, 1989, 2020.
• Talvinen Tiber, op. 23, nro 2 (Vintriga Tiber – Tiber des Winters, 1914). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1933, 1989, 2020.
• Suvi-illan vieno tuuli, op. 23, nro 3 (Sommarkvällens milda fläktar – Sommerabends laue Lüfte, 1913). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1913, 1923, 1925, 1933, 1958, 1989, 1995, 2004, 2005, 2008, 2018, 2020. Sovitus sekakuoro (käsikirjoitus).
• Hautalaulu, op. 23, nro 4 (Levoton on virta ja vierivä laine – Gravsång – Grabgesang, 1913). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1914, 1933, 1989, 2020.
• Mirjamin laulu, op. 23, nro 5 (Kukka liittyvi kukkahan, rukka liittyvi rukkahan – Mirjams sång – Mirjams Lied, 1912/1933). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1915, 1920, 1933, 1989, 2020. Vuoden 1933 versio poikkeaa merkittävästi vuoden 1915 laitoksesta.
• Paimentyttö, op. 23, nro 6 (Suvituuli puhaltaa, käki puussa kukahtaa – Das Hirtenmädchen, 1915). Teksti Rafael Hertzberg, suomennos Paavo Cajander, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1915, 1933, 1988, 1989, 2020.
• Limokujassa, op. 23, nro 7 (Tule limokujaan, miss on nuori parvi – På höskullen – Im Laubengang, 1915). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1915, 1923, 1933, 1989, 2020.
• Mittumaaritulilla, op. 23, nro 8 (Taas kokkokin ilmoille hulmahtaa – Vid midsommareldarna – Am Johannisfeuer, 1915). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1923, 1933, 1989, 2020.
• Hämärän ääniä, op. 23, nro 9 (Tule, tule, iltainen hämy – Skymningens röster – Dämmerstunde, 1915?). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1916, 1933, 1955, 1958, 1989, 2004, 2005, 2008, 2020.
• Tuolla ylhääll’, op. 30b, nro 3 katso Mieskuoro
• Iltatunnelma, op. 33, nro 1 (Taa korpien päivä painuu – Aftonstämning – Abendstimmung, 1916). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1916, 1923, 1933, 1989, 1991, 2020.
• Kaunehin maa, op. 33, nro 2 (Maa kaunehin maa on pohjoinen – Det skönaste landet är landet i norr, 1916/1922). Teksti Bertel Gripenberg, suomennos Eino Leino. Julkaistu 1922, 1933, 1955, 1987, 1989, 1992, 1993, 2018, 2020
• Syysilta, op. 33, nro 3 (Ilma värähti, päivä vaipuu – Høstaften – Herbstabend – Syyslaulu, 1916). Teksti Holger Drachmann, suomennos Eino Leino (Maailman kannel 1908), saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1922, 1933, 1989, 2000, 2020.
• Ikävyys, op. 33, nro 4 (Mikä ikävyyden iäisyys lepää yllä! – Svårmod – Niedergeschlagenheit, 1916). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1922, 1933, 1989, 2020.
• Soita somer, helkä hiekka, op. 33, nro 5 (Suvi-illan suussa impi astui virran vieremää – Klinga grus, och sand, du klirra – Halle wieder, Schritt am Strande, 1917). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1917, 1923 1933, 1962, 1989. 2004 2008, 2020.
• Unetar, op. 33, nro 6 (Unetar, utuinen impi – Slummerfén – Schlummerfee, 1918/1933). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1933, 1989, 2020. Omistus Laulu-Miehet.
• Turun Laulun Ystävien lippulaulu, op. 33, nro 7 (Helky laulu, raiu rinta – Laulun Ystävien marssi, 1919). Teksti Ensio Borg. Julkaistu 2020 (käsikirjoituksen näköispainos).
• Viipurin marssi, op. 33, nro 8 (Karjalan marssi – Suomen muurina vanhastansa seistä on saanut Karjalan kansa – Viborgs marsch, 1919). Tekstio Eero Eerola, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1924, 1933, 1989, 2020.
• Hän veitikka on pieno, op. 39, nro 1 (Hon är en liten spjuver – Mein Schätzelein ist zierlich, 1919). Teksti Robert Burns, suomennos Valter Juva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1919, 1933, 1963, 1989, 2020.
• Elli Dunbar, op. 39, nro 2 (Tule kanssani maailmaan, sulo Elli Dunbar! – Följ mig ut i den vida värld – Zieh’ mit mir in die weite Welt, 1919). Teksti Robert Burns, suomennos Valter Juva, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1919, 1933, 1962, 1989, 1995, 2004, 2020.
• Tallinna Meestelaulu Seltsi lipulaul, op. 39, nro 3 (Kel nooruse palavust täis on rind, 1921). Teksti Peeter Grünfeldt. Julkaistu 1931, 1933, 1989, 2020.
• Savon kyntäjän marssi, op. 39, nro 4 (Meill’ on routaiset suot ja hallaiset haat, 1921). Teksti A. E. Miettinen. Julkaistu 1989, 2020 (käsikirjoituksen näköispainos).
• Väinölän lapset, op. 39, nro 5 (Kas Suomenlahdella hyrskyt ja laajat Laatokan veet – Väinöläs barn, 1921). Teksti Arvi Jännes, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1921, 1922, 1933, 1989, 2020.
• Tuhanten rantain partahilla, op. 40, nro 2 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Mies mieheltä, op. 42, nro 5 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Suomen puu, op. 49, nro 2 katso Yksinlaulut
• De profundis, op. 56 (Syvyydestä huudan sinua, Herra, 19.5.1925). Teksti Raamattu, psalmi 130. Julkaistu 1933, 1935, 1989, 2005, 2008, 2009, 2018. Sovitus baritoni ja sekakuoro, julkaistu 1931, 1960, 2007. Omistus Laulu-Miehet.
  • 1. De profundis clamavi ad te, Domine
  • 2. Si iniquitates. Osassa on baritonisoolo.
  • 3. Speravit anima mea
  • 4. Quia apud Dominum
• Läksin minä kesäyönä käymään, op. 57, nro 1 katso Sekakuoro
• Elegia, op. 62, nro 1 (Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta – Elegi – Elegie, 1928). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1928, 1933, 1983, 1989, 2020.
• Kodista erotessa, op. 62, nro 2 (Mull’ laakson liepenellä on koti rauhaisa – Avsked från hemmet – Im schönsten Wiesengrunde, 1928). Teksti Wilhelm Ganzhorn, suomenkielisen käännöksen tekijää ei tiedetä, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Julkaistu 1928, 1933, 1989, 2020. Omistus Muntra Musikanter.
• Hiiren peiaat, op. 62, nro 3 (Hiiri kaupalta tulevi – Mössets begravningkalas – Mäuslein ladet zum Leichenschmaus, 1928?). Teksti Kanteletar, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1928, 1933, 1989, 2020.
• Kuljen, soittoniekat myötä, op. 66, nro 1 (Genom byn jag går – Längs des Dorfs, 1924). Teksti Sándor Petőfi, suomennos Otto Manninen, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Josef Steinbach. Julkaistu 1924, 1931, 1933, 1962, 1989, 2020.
• Puron heljät helmet, op. 66, nro 2 (Puron heljät helmet nurmen poikki vieri – Bäckens silverpärlor – Baches Silberperlen, 1924). Teksti Sándor Petőfi, suomennos Otto Manninen, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Hedwig Attila. Julkaistu 1924, 1933, 1989, 2020. Omistus Laulu-Miehet. Sovitus sekakuoro (1927), julkaistu 1927.
• Etelkalle, op. 66, nro 3 (Tonavan sa näitkö, kulta – Till Etelka – An Etelka, 1929). Teksti Sándor Petőfi, suomennos Otto Manninen, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist, saksankielinen käännös Elisabeth Kurkiala. Julkaistu 1929, 1933, 1989, 2020.
• Lauluseppele, op. 78 katso Kantaatit
• Tupa tanssia kysyvi, op. 81, nro 1 (Tanhuavi meiän tammi, karhokuusi karkelevi, 1946). Teksti virolainen kansanlaulu Meie tamm läeb tantsimaje – Tare tahab tantsimista, suomennos A. O. Väisänen. Julkaistu 1946, 1967, 1989, 2020.
• Heläjä, heläjä ilma, op. 81, nro 2 (1946). Teksti virolainen kansanlaulu, suomennos A. O. Väisänen. Julkaistu 1947, 1968, 1989, 2020.
• Hän kulkevi kuin yli kukkien, op. 81, nro 3 (1945). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1946, 1948, 1953, 1956, 1962, 1989, 1993, 2008, 2010, 2018, 2020.
• Niin jos oisit lauluni, op. 81, nro 4 (1945). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1946, 1989, 1996, 2020.
• Aamulaulu, op. 81, nro 5 (Kaiu, kaiu lauluni. 2.1.1946). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1955, 1989, 2020.
• Kuka on hän? op. 81, nro 6 (1946). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1954? 1955. 1989, 2020.
• Ilta, op. 81, nro 7 (Päivä laskee, viihtyvät vienot veet, 28.9.1946). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1947, 1955, 1989, 2020.
• Hautauslaulu, LM068 (Hiljaa, hiljaa, nyt hän näkee unta, 1905?). Teksti Yrjö Veijola. Luonnos.
• Land i vår sång, LM154 katso Yksinlaulut
• Laulan lasta nukkumahan, LM157 (Tuuti lasta, tuuti pientä, tuuti lasta nukkumahan! 22.-23.3.1910). Teksti Kanteletar. Julkaistu 1910, 2020.
• Liekit ja hiillos, LM164 (Laillamme loimuten loista, lieskoja lyö, kipinöitä, 1941?). Teksti Yrjö Jylhä. Muutaman tahdin mittainen aloitusluonnos.
• Paimenen laulu, LM228 (Täällä koira karjoineen, täällä karja kelloineen, 1913). Teksti J. H. Erkko. Julkaistu 1913, 1989, 2020.
• Sotavuoden virsi, LM262 (Ympäri vihollismuuri. Puhuvat ruuti ja rauta, 1942). Teksti Aaro Hellaakoski. Omistus Heikki Klemetti ja Kaari-kuoro.
• Tuomittu talo, LM300 (Autio piha, hyljätty talo, 1941?). Teksti Yrjö Jylhä. Luonnos.
• Vasanamnet, LM323 (Vasa, kringsvallat av bottniska vågor, 1944?). Teksti Hjalmar Procopé.

Naiskuoro

• Marian murhe, op. 27, nro 2 (Murehella haikialla seisoi äiti ristin alla – Stabat mater, 1917). Naiskuoro ja jousiorkesteri ja/tai urut. Teksti Jacopone da Todi, suomennos A. Oksanen. Ei ole julkaistu. Sovitus mieskuoro (sovittaja tuntematon), julkaistu 2018. Sovitus naiskuoro ja urut, julkaistu 1917, 1948, 1985, 2018.
• Piika pikkarainen, op. 28, nro 1 (Kuink’ iltahan laulu metsältä soi, 1914). Teksti Valter Juva. Julkaistu 1916, 1922, 1925, 1942, 1954, 1987, 1993. Sovitus mieskuoro (1916, ei ole julkaistu).
• Hakamaassa, op. 28, nro 2 (Hakamaassa liikkumatta pitkä lehmilava – Aftonstämning, 1914). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Nino Runeberg. Julkaikstu 1914, 1962, 1967, 1974, 1987, 1993, 2002. Sovitus kaksi naisääntä ja piano, katso opus 43 nro 1.
• Päivänlasku, op. 28, nro 3 (Jo päivän läikkä painui vuorten taa – Solnedgång, 1922). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Dagny Flodin-Segerstråle. Julkaistu 1925, 1954.
• Tuolla ylhääll’, op. 30b, nro 3 katso Sekakuoro
• Alppilaulu, LM018 (Nietos sulaen vuorilt’ virtailee, sovitettu 1905?). Teksti on tirolilainen kansanlaulu.
• Matkamies, LM168 (Oot täällä outo matkamies, 1947). Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1948, 1962.
• Tuuti lasta Tuonelahan, LM301 (1905?). Teksti Kanteletar. Julkaistu 2020.

Sekakuoro

• Kukka haudalla, op. 13, nro 1 (Mä kummulle haudan yksinäisen – En blomma, 1910). Teksti Viktor Rydberg, suomennos Heikki Klemetti. Julkaistu 1911, 1949, 2018.
• Onnelliset, op. 13, nro 2 (Jo valkenee kaukainen ranta, 1911). Teksti Aleksis Kivi. Julkaistu 1912, 2006, 2018, 2020
• Katson virran kalvohon, op. 13, nro 3 Katso Yksinlaulut
• Kuu kalpea, op. 13, nro 4 (Bleka månen, 1912?). Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Nils Holmqvist. Julkaistu 1913, 1948, 1972, 2019.
• Mitä tuosta, jos ma laulan, op. 13, nro 5 (3.6.1912). Teksti Kanteletar. Julkaistu 1916, 1917.
• Metsän kuninkaalle, op. 13, nro 6 (Metsän ukko halliparta, kultainen kuningas – To the king of the forest, 1914). Teksti Kanteletar, englanninkielinen käännös Jaakko Mäntyjärvi. Julkaistu 1914, 1967, 2020, 2022.
• Keväthymni, op. 27, nro 1 (Ah, miten kimmeltää keväinen hanki! 1914). Sekakuoro ja urut tai piano, tai harmoni). Teksti L. Onerva. Julkaistu 2019.
• Hautalaulu, op. 30a, nro 1 (Mainen murhe on haihtuvaa – Hautahymni, 1916). Teksti Viktor Rydberg, suomennos L. Onerva. Julkaistu 1916. Sovitus kamari yhtye (1945, käsikirjoitus). Sovitus mieskuoro.
• Erkki-paimen, op. 30a, nro 2 (Jo pieni paimen Erkki käy metsään karjoineen – Herden Erkki, 1916). Teksti Larin-Kyösti, ruotsinkielinen käännös Nils Holmqvist. Julkaistu 1916, 1972.
• Etelä-Pohjanmaan laulu, op. 30a, nro 3 (Välkkyile täällä ei järvien veet, 1918). Teksti Artturi Leinonen. Julkaistu 1930-luku, 1961.
• Tuonen venho, op. 30b, nro 1 (Tuonen venho lähenee rauhaista rantaa, 1920). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1920, 1925.
• Ei mitään multa puutu, op. 30b, nro 2 (Paimenpsalmi, 1911). Teksti Raamattu, psalmi 23. Julkaistu 1911, 1918, 1949, 1967, 1987, 2007, 2010, 2018.
• Tuolla ylhääll’, op. 30b, nro 3 (Tuolla taivaan asunnoissa – Högt i himlens ljusa boning – Högt i himlens sälla boning, 1914). Teksti Simo Korpela, ruotsinkielinen käännös Mikael Nyberg. Julkaistu 1914, 1938, 1945, 1948, 1953, 1967, 1968, 1986, 2007, 2008, 2010. Sovitus mieskuoro (1917), julkaistu 1917. Naiskuoro (1941), julkaistu 1942, 1954.
• Isänmaan virsi, op. 40, nro 1 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Tuhanten rantain partahilla, op. 40, nro 2 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Pellervon laulu, op. 42, nro 1 (Maa on mainio meill’, elo elpynyt ympäri maata, 1913). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1934. Sovitus yksiääninen kuoro ja torviseitsikko (käsikirjoitus).
• Kehtolaulu, op. 50, nro 1 (Heijaa, heijaa veikkaa nukkumaan, 1917). Teksti Larin-Kyösti. Julkaistu 1917, 1926, 1927, 1948, 1963
• Ihmisen henki, op. 50, nro 2 (Ikiliekki ihmisen henki on, 1921). Teksti Aarni Kouta. Julkaistu 1921, 2018.
• Kevätunta, op. 50, nro 3 (Ilman hämylaineet hienot – Vårdrömmar – Springtime dream, 1925). Teksti L. Onerva, ruotsinkielinen käännös Ola Cleve, englanninkielinen käännös Jaakko Mäntyjärvi. Julkaistu 1925, 1949, 1980, 1996, 2008. 2011, 2020.
• Oma maa, op. 50, nro 4 (Vallan autuas se, jok’ ei nuorena sortunut maaltaan, 1921). Teksti Kallio. Julkaistu 1921. Sovitus sinfoniaorkesteri (1945? käsikirjoitus).
• Sypressiportilla, op. 50, nro 5 (Kuink’ ajaa kuollut keviäst’! – A la porte du cyprès, 1928). Teksti L. Onerva. ranskankielisen käännöksen tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1928, 2007.
• Sanctus, op. 54c, nro 1 (Pyhä, pyhä, pyhä Herra Jumala Sebaoth! 1912). Teksti Raamattu. Julkaistu 1913, 2018.
• Amen, op. 54c, nro 2 (1912). Teksti Raamattu. Julkaistu 1913, 2020.
• De profundis, op. 56 katso Mieskuoro
• Läksin minä kesäyönä käymään, op. 57, nro 1 (Jag gick mig en sommarnatt uti lunden – I went on a summer night to wander, sovitettu 1924). Sekakuoro ja laulusolisti. Teksti Kanteletar, ruotsinkielinen käännös Karl Wetterhoff ja Ernst Högman, englanninkielinen käännös Jaakko Mäntyjärvi. Julkaistu 1924, 1949, 1972. Sovitus baritoni ja mieskuoro, julkaistu 1937, 1989, 2008, 2020.
• Voi jos ilta joutuisi, op. 57, nro 2 (Måtte kvällen komma snart, sovitettu 1925?). Teksti on suomalainen kansanlaulu, ruotsinkielinen käännös Nils Holmqvist. Julkaistu 1925, 1947, 1972, 1989.
• Uni kysyy uunin päältä, op. 57, nro 3 (Sovitettu 1927). Teksti on suomalainen kansanlaulu. Julkaistu 1928.
• Lux triumphans, op. 63 katso Kantaatit
• Puron heljät helmet, op. 66, nro 2 katso Mieskuoro
• Tampere-kantaatti, op. 70 katso Kantaatit
• Mestarin käsky, op. 71, nro 2 katso Yksinlaulut
• Integer vitae, op. 72, nro 1 (Täysi elämä, kelpo ja siveä, 1929). Teksti Horatius Quintus Horatius Flaccus, suomennos Timo Ruottinen. Julkaistu 1929, 2018. Sovitus kamariorkesteri (käskikirjoitus).
• Väinämöisen soitto, op. 76 katso Kantaatit
• Keinutan kaikua, op. 82, nro 1 (1946). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1947.
• Vanha luostari, op. 82, nro 2 (Kulkee kuun ja päivän silta – Mater Dei, anna rauha, 1946). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1947, 1985.
• Agronomien marssi, LM003 katso Yksinlaulut
• Bygg upp mot himlen, LM034. Neliääninen kuoro. Luonnoksen syntyaikaa tai tekstilähdettä ei tiedetä.
• Elannon laulu II, LM039 (Tää viesti kiertää maata, merta, 1930?). Teksti Yrjö Jylhä.
• Enkelien joululaulu, LM044 katso Yksinlaulut
• Fuuga, C-duuri, LM052 (Credo). Neljä lauluääntä. Luonnoksen syntyaikaa ei tiedetä.
• Halleluja, LM066 (1910-luku?) Perinteinen liturginen teksti. Julkaistu 2018.
• Harjoitelma, LM067. Neljä lauluääntä. Käsikirjoituksen syntyaikaa ei tiedetä.
• Iltatähti, LM090 katso Yksinlaulut
• Jeesus, lapsi armahin, LM100 (1938?). Teksti Erdmann Neumeister, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1948, 1996, 2016. Sovituksen kohteena on ollut suomalainen koraalitoisinto.
• Jeesus ompi kallein aartehemme, LM102 (1929). Neljä lauluääntä. Teksti Martti Malmgren. Julkaistu 1929.
• Joulupukki, LM110 (Joulupukki joulupöytää etsii, sijan vanhan löytää, 1940-luku?). Neliääninen kuoro. Teksti L. Onerva.
• Julens budskap, LM112 (Joulun viesti – Joulun sanoma, 1945–1946?). Teksti Gösta Moliis-Mellberg, suomennos Erkki Pullinen, Timo Ruottinen. Julkaistu 1998.
• Jäämien marssi, LM118 (Ylös ilmahan laulusi kaikukohon, 1925). Teksti Kaarlo Tiililä.
• Kas, yöllä paimenille, LM123 (Sovitettu 1945). Teksti Hemminki Maskulainen. Julkaistu 1946, 1985, 2016.
• Kiittäkää Herraa! LM134. Perinteinen liturginen teksti. Julkaistu 2018.
• Kotiseudun laulu, LM140 (Kotilammen sinilaine, metsän vyöhyt sankka – Tuuloksen laulu, 1936). Teksti Eero Eerola. Julkaistu 1936, 2000.
• Kun sataa, LM145 katso Yksinlaulut
• Land i vår sång, LM154 katso Yksinlaulut
• Leivolle, LM160 (Laulava leivo, virka sä vieno, 1936 Runni). Teksti Olli Vuorinen. Julkaistu 1936, 2000, 2006.
• Matkalaulu, LM167 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Minun sieluni odottaa, LM178 (Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalata – Jumala on meidän turvamme – Motetti, 1929?). Baritoni ja sekakuoro. Teksti [[Raamattu], psalmi 62. Julkaistu 1929.
• Nyt multaan kätkemme, LM198 (Nyt multaan kätkemme armahamme, 1938–1939?). Teksti Lauri Pohjanpää. Julkaistu 1939, urkualkusoitto 1968.
• Nyt ompi kylmänä povi hellä, LM199 (1929). Neljä lauluääntä. Teksti Fanny Mäkelä. Julkaistu 1929.
• Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun, LM211 (1924). Neljä lauluääntä. Teksti William Walsham How, suomennon Lauri Pohjanpää. Julkaistu 1939.
• Oi päivä suuri, LM216 (Oi päivä suuri, autuas, kun taistot taukoaa, 1939?). Neljä lauluääntä ja urut alkusoitossa. Teksti Wilhelm Andreas Wexels, suomennos Simo Korpela. Julkaistu 1940.
• Oli Golgata paikka kauhun, LM220 (1929). Neljä lauluääntä. Teksti [A. V. Jaakkola]]. Julkaistu 1929.
• Onnea oi verratonta, LM223 (Onnea oi verratonta, Herran lasten kotonaan). Teksti Svenning Johansson, suomentajaa ei tiedetä. Luonnos.
• Piilipuu, LM233 (Vieno, himmee, hopeainen). Teksti L. Onerva. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä (Onervan runo on julkaistu 1916).
• Pohjatuulen torvi, LM235 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Puolesta Karjalan, LM246 (Puolesta Karjalan, heimomme kalliin, 1942). Teksti Eero Eerola. Julkaistu 1943.
• Seimeen syntynyt, LM258 (Kruunun ja valtikan laskenut, 1947). Teksti Oke Peltonen. Julkaistu 1948, 1965, 1998, 2016.
• Sun eestäs’ Suomi, LM269 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Syntymämaa, LM280 (On mulla maa, kaunehin kaikista maista, 1930). Teksti L. Onerva. Julkaistu 1930.
• Taistelkaatte, LM286 (Taistelkaatte vastaan yötä, eestä ikitotuuden! – Upp till kamp, 1918?). Teksti Antti Rytkönen. Julkaistu 1944, 1946. Sovitus lauluääni ja piano, julkaistu 1936, 1945, 1957.
• Tuolla taivaan asunnoissa, LM299 (1939`). Neljä lauluääntä ilman tekstiä. Julkaistu 1939, 1947, 1953. Kyseessä on sekakuorolaulun Tuolla ylhääll’, op. 30b, nro 3 sävelmän versio ilman alkuperäistä tekstiä (Simo Korpela).
• Tyköni lasten sallikaa, LM302 (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Julius Krohn.
• Tähti, LM304 (Tähti kaunis, kaukahinen). Teksti L. Onerva. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Varpunen, LM322 katso Yksinlaulut
• Vattenplask, LM324 (Invid palatsen lagunens vatten melodiskt skvalpar i sommarnatten, 1910). Teksti Viktor Rydberg. Vapaasti sovittanut ja täydentänyt 2018 Kari Rydman. Julkaistu 2018.
• Voimistelijain juhlamarssi, LM331 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Pohjatuulen torvi, LM235 katso Säestykselliset kuorosävellykset

Säestykselliset kuorosävellykset

• Aslak Smaukka, op. 37 (Niin kuin vanha harmaa haukka – Sinfoninen runo, 8.10.1917), teksti Larin-Kyösti. Baritoni, mieskuoro ja sinfoniaorkesteri. Julkaistu 2008 (Laulu-Miehet), 2019. Sovitus mieskuoro (1926), julkaistu 1926 ja 1958.
• Isänmaan virsi, op. 40, nro 1 (Sä kansoja jok’ auttaa voit – Hymni isänmaalle – Isänmaanvirsi – Valtiopäivävirsi, 1917). Sekakuoro, jousiorkesteri ja urut. Teksti Niilo Mantere. Ei ole julkaistu. Sovitus sekakuoro (1917), julkaistu 1917.
• Tuhanten rantain partahilla, op. 40, nro 2 (Morgonsång (Vak upp kring hundramila stränder, 1918). Sekakuoro, jousiorkesteri ja urut. Teksti Zachris Topelius, suomennos Paavo Cajander. Ei ole julkaistu. Sovitus mieskuoro (1937), julkaistu 1937, 1942, 1957. Sovitus mieskuoro ja sinfoniaorkesteri (1937, käsikirjoitus). Sovitus sekakuoro (1918), julkaistu 1918, 1947. Sovitus sekakuoro ja urut, julkaistu 2019.
• Isänmaalle, op. 40, nro 3 (Isänmaa, ota lempemme lämpöinen, 1917). Teksti L. Onerva. Sekakuoro, orkesteri ja urut? Sävellys on kadoksissa.
• Vapauden aamu, op. 42, nro 2 (Nousivat sankarit, särkivät teljet, ihmisyys suuri nyt lippua vie, 1917). Teksti L. Onerva. Mieskuoro ja sinfoniaorkesteri. Ei ole julkaistu. Sovitus mieskuoro, julkaistu 1917. Sovitus mieskuoro ja piano (käsikirjoitus).
• Kansan valta, op. 42, nro 3 (Kansanvalta, 1912?). Lauluääni tai unisonokuoro ja puhallinseitsikko. Teksti Eino Leino. Ei ole julkaistu. Sovitus lauluääni ja piano, julkaistu 1913. Sovitus piano, julkaistu 1910-luvulla.
• Mies mieheltä, op. 42, nro 5 (Från man till man, 1919). Mieskuoro ja vaskipuhallinyhtye. Teksti Eino Leino, ruotsinkielinen käännös Joel Rundt. Ei ole julkaistu. Sovitus lauluääni ja piano (1919), julkaistu 1919, 1934, 1948, 1991. Sovitus mieskuoro, julkaistu 1937, 1987. Sovitus mieskuoro ja sinfoniaorkesteri (käsikirjoitus).
• Suomi, op. 64 (Til Suomi – Vise Väinämöinen vidste, tunge Tider kan vi friste – Tiesi viisas Väinämöinen, tulkoon tuho, halla öinen – Pohjolan laulu, 1928). Sekakuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti Alex Juel, suomennos Toivo Rautavaara. Ei ole julkaistu. Sovitus sekakuoro ja piano (Leevi Madetoja?), julkaistu 1929.
• Suomen itsenäisyyden kuusi, op. 72, nro 2 (1931). Baritoni, sekakuoro ja puhallinorkesteri. Teksti [[Rudolf Ray]. Ei ole julkaistu. Sovitus sekakuoro ja sinfoniaorkesteri, julkaistu 2019. Sovitus sekakuoro ja piano, julkaistu 1931. Sovitus sekakuoro ja urut (käsikirjoitus).
  • 1. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto (baritonisoolo)
  • 2. Huokukoon tämä kuusi halki myrskyjen (sekakuoro)
  • 3. Isänmaan kuusen hymni
• Matkalaulu, LM167 (Minä nostan silmäni vuoria kohti – Psalmi 121 – Psalmi CXXI – Levavi oculos meos in montes, 1937). Sekakuoro, jousiorkesteri ja urut. Teksti Raamattu, psalmi 121. Ei ole julkaistu. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1938. Sekakuoro ja urut, julkaistu 1959, 2019.
• Pohjatuulen torvi, LM235 (Sulosäveltä Lännen ja Lounaisen on laulanut tuulten kuoro, 1932). Yksiääninen kuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti V. A. Koskenniemi, ruotsinkielinen käännös Rafael Lindqvist. Sovitus lauluääni, julkaistu 1934, 2014. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1934.
• Pöytälaulu, LM248 (Kiitos ja kunnia vatsamme hyvän, 1914). 1–3-ääninen kuoro ja piano. Teksti Eino Leino. Julkaistu 1914, 2018.
• Sun eestäs’ Suomi, LM269 (Sun eestäs’, Suomi, sa synnyinmaamme, 1930? / 1936). Yksiääninen kuoro ja puhallinyhtye. Teksti L. Onerva. Sovitus sekakuoro (1936), julkaistu 1952. Laulun musiikki on sama kuin vuonna 1930 sävelletty Elannon laulu II, LM039, vain sanat on uudistettu.
• Vaasan Merenkyntäjäin laulu, LM311 (Me merelle syntyneet oomme, 23.4.1928). Kaksiääninen mieskuoro ja piano. Teksti Einari Vuorela. Sovitus lauluääni, julkaistu 1931.
• Voimistelijain juhlamarssi, LM331 (Me uskomme voimaan kauneuden, ajan uuden, uljaamman koittoon, 1938). Yksiääninen kuoro ja piano. Teksti Huugo Jalkanen. Julkaistu 1938. Sovitus sekakuoro, julkaistu 1944.

Liturgiset sävellykset ja sovitukset

Esityskokoonpanona on liturgi, sekakuoro ja urut, ellei toisin ole mainittu. Madetojan LM-numeroidut virsisovitukset anonyymeihin sävelmiin on tehty kaikki neljälle lauluäänelle vuonna 1939.

• Kärsimysvesper, op. 54a, nro 1 (Vesper kärsimysviikolla, 1912–1924). Perinteinen liturginen teksti, paitsi osa 8 Bengt Serenius, suomennos Erkki Kurki-Suonio), osa 11 Nikolai Grundtvig, suomennos Lauri Pohjanpää ja osa 18 Bernard de Clairvaux (suomentajaa ei tiedetä). Julkaistu 1925, 1970, 2018.
  • 2. Kyrie eleison – Herra armahda
  • 4. Improperiot – Moitteet (Kuulkaa mitä Herra sanoo – Pyhä, pyhä Herra Jumala! – Urkujohdanto seurakuntavirteen)
  • 6. Herra olkoon teidän kanssanne!
  • 8. Jo yrttitarha tummeneepi
  • 11. Jeesus, Vapahtaja, sulle, pilkoin piikein kruunatulle
  • 14. Välisoitto
  • 15. Armahda meitä, laupias Herra Jumala!
  • 16. Päätösrukous, Herran rukous, amen
  • 18. Sua kiitän kaikestani!
• Suvivesper, op. 54a, nro 2 (1916–1924). Perinteinen liturginen teksti, paitsi osa 7 Lina Sandell.
  • 3. Alkusoitto uruilla, johdantovuorolaulu ja psalmilaulu (Taivaat ilmoittavat Jumalan kunniaa – Sinä levität kunniasi yli taivasten)
  • 7. Kiitä Herraa yö ja päivä. Melodia on sama kuin yksinlaulussa Joululaulu, op. 20b, nro 5.
  • 8. Johdantosoitto seurakuntavirteen
  • 13. Versiculus – Kehoitus valvomaan (Yötä ei ole siellä oleva)
• Pyhäinpäivän vesper, op. 54a, nro 3 (Allhelgonavesper, 1924). Perinteinen liturginen teksti, paitsi osa 3 Johann Matthäus Meyfart, osat 8 ja 18 William Walsham How, suomennos Lauri Pohjanpää. Julkaistu 1925, 1932. Yksittäisistä osista 8 ja 18 on runsaasti julkaisuja.
  • 2. Pyhä, pyhä, pyhä! (lisäksi välisoitto uruilla)
  • 4'. Herran lunastetut palaavat – Iankaikkinen ilo on heidän päällään oleva (lisäksi välisoitto uruilla)
  • 8. Oi Jeesus, kiitos nimellesi sun (lisäksi johdantosoitto uruilla). Sovitus lauluääni ja urut, julkaistu 1954.
  • 14. Versiculus – Kehoitus valvomaan (Jeesus sanoo: Älköön sydämenne olko murheellinen)
  • 18. Jo lännen mailla rusko leimuaa (lisäksi johdantosoitto uruilla)
• Kolme johdantovuorolaulua, op. 54b (1924). Tekstit [[Raamattu]. Julkaistu 1925, 1951.
  • 1. Riemuitkaa Herralle kaikki maa (Johdantovuorolaulu 1. adventtisunnuntaina).
  • 2. Kiittäkäät Herraa taivaista (Kiittäkäät Herraa aurinko, aurinko ja kuu! – Johdantovuorolaulu kiitosjuhlissa)
  • 3. Herra on minun paimeneni (Hän kaitsee minua, hän minua kaitsee – Yleinen johdantovuorolaulu palmusunnuntaina)
• Ah Herra, älä kosta minulle, LM004. Teksti Haqvin Spegel, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 269). Sama sovitus virressä 272 (Ah, kelle valittaisin).
• Ah Herrani, LM005. Teksti Martin Rutilius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 281).

Ah Jeesus Kristus, armahda, LM006. Teksti Bartholomaeus Ringwaldt, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 587) Sama sovitus virressä 279 (Oi armon lähde ainoa).

• Ah, kaikki kaataa kuolema, LM007. Teksti Gottfried Wilhelm Sacer, suomennos Bengt Jakob Ignatius ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 258). Sama sovitus virressä 84 (Jo heräjä, mun henkeni).
• Ah, kelle valittaisin, LM008. Tekstin lähdettä tai tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 272). Sama sovitus virressä 269 (Ah Herra, älä kosta meille).
• Ah, kuinka onkaan kallista, LM009. Teksti Jakob Arrhenius? Julkaistu 1940 (nro 400). Sama sovitus virsissä 4 (Oi Jeesus Kristus, Herramme) ja 511 (Kaikessa, Herra armias).
• Ah, mit’ on tää elämä, LM010. Teksti Johannes Rosenthal, suomennos Carl Gustaf von Essen. Julkaistu 1940 (nro 451).
• Ah, turmeltu on ihminen, LM011. Teksti Lazarus Spengler, suomennos Hemminki Maskulainen ja August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 303). Sama sovitus virressä 579 (Ken tuonen valtaa karttaa voi).
• Ah, täällä alla auringon, LM012. Teksti Petrus Brask, suomennos Karl Mårten Kiljander. Julkaistu 1940 (nro 450b).
• Ah, älä, Herra minua rankaise, LM013. Teksti Ludwig Öler, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 266).
• Armahda, Herra Jumala! LM025. Teksti Martti Luther, suomennos ja täydennys Jacobus Finno ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 159). Sama sovitus virressä 569 (Oi Herra, meitä armahda).
• Armahda, Herra Jumala, LM026. Teksti Martti Luther, suomennos ja täydennys Jacobus Finno ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 178). Sama sovitus virsissä 108 (Oi rakas Isä Jumala) ja 222 (Sä Jeesus, sallit luoksesi)

.*Armahda, oi Herra, meitä, LM027. Teksti Samuel Ödmann, suomennos Jacob Tegengren. Julkaistu 1940 (nro 385). Sama sovitus virsissä 384 (Kuule, Herra Jumalamme!) ja 486 (Jeesus, joka tulit meitä).

• Armollaan Herra ennättää, LM028. Teksti Georg Reimann, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 120). Sama sovitus virressä 464 (Sä, Herra, siunauksesi suo maall isiemme).
• Armon lapset, riemuitkaa, LM029. Tekstin kirjoittajaa ei tiedetä, suomennos Wilhelmi Malmivaara. Julkaistu 1940 (nro 414). Sama sovitus virressä 406 (Kiitä Herraa, sieluni).
• Avion tänne Jumala asetti onneksemme, LM031. Teksti Hemminki Maskulainen ja Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 252). Sama sovitus virsissä 236 (Lahjoistas, Jeesus, kaikista), 302 (Iloitkaa, kaikki kristityt) ja 405 (Ylistän sinun nimeäs).
• Elomme murheen laaksossa, LM041. Teksti Hemminki Maskulainen, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 612). Sama sovitus virsissä 49 (Sua Jeesus kuinka piinattiin) ja 564 (Jumala, Isä laupias).
• En ymmärrä, LM042. Teksti Anders Achrenius? tai Bengt Jakob Ignatius, uudistettu teksti Carl Gustaf von Essen. Julkaistu 1940 (nro 613).
• Enkeli taivaan lausui näin, LM043. Teksti Martti Luther, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 21).
• Etkö ole, ihmisparka, LM047. Teksti Johan Cajanus ja Alfred Brynof Roos. Julkaistu 1940 (nro 455).
• Herra Jeesus, hengelläsi, LM069. Teksti Thomas Hansen Kingo, suomennos [[Jaakko

Haavio]]. Julkaistu 1940 (nro 204). Sama sovitus virsissä 53 (Jeesusta nyt Golgatalle) ja 276 (Kauheata pahuuttani).

• Herra, kaikki ravitset, LM070. Teksti Bengt Jakob Ignatius. Julkaistu 1940 (nro 505) ja 2021. Sama sovitus virressä 12 (Jeesus Kristus meille nyt).
• Herra, koska tuskissani, LM071. Teksti Gustaf Ållon, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 360). Sama sovitus virsissä 446 (Ihminen, miks’ kerskaat täällä?) ja numero 491 (Kurittaa mua käsi Herran).
• Herra mull’ on valo, LM072. Teksti Jakob Arrhenius suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 335). Sama sovitus virsissä 37 (Jo nyt taas) ja 184 (Paljon vielä pakanoita).
• Hyvyydessänsä Jumala, LM075. Teksti Paul Speratus, suomennos Jacobus Finno ja Carl Gustaf von Essen. Julkaistu 1940 (nro 304).
• Hyvyyttä Herran, LM076. Teksti Johann Horn, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 506).
• Ihminen aina päällä maan, LM080. Tekijää tai tekstin lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 154). Sama sovitus myös virsissä 101 (Jumala, anna henkesi), 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 469 (Sun työhös, Jeesus), 499 (Oot täällä outo matkamies) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
• Ihminen, miks’ kerskaat täällä? LM081. Teksti Jakob Boëthius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 446). Sama sovitus myös virsissä 360 (Herra, koska tuskissani) ja numero 491 (Kurittaa mua käsi Herran).
• Iloitkaa, kaikki kristityt, LM088. Teksti Martti Luther, suomennos Jacobus Finno, Knut Legat Lindström ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 302). Sama sovitus myös virsissä 236 (Lahjoistas, Jeesus, kaikista), 252 (Avion tänne Jumala asetti onneksemme) ja 405 (Ylistän sinun nimeäs).
• Immanuel, mun valoni, LM091. Teksti Anders Odhelius, suomennos Elias Lagus ja Wilhelmi Malmivaara. Julkaistu 1940 (nro 389). Sama sovitus myös virsissä 62 (Työn, Jeesus, täytit raskahan), 105 (Mua, Pyhä Henki, pyhitä), 537 (Oi korkein Herra Jumala) ja 624 (Sä, taivaallinen Isämme).
• Isämme sä taivaallinen, LM095. Teksti Nikolaus Selnecker? Suomennoksen tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 626).
• Jeesus, elo elämäni, LM096. Teksti Ernst Christoph Homburg, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 57). Sama sovitus myös virressä 79 (Murhemielin, kyynelöiden).
• Jeesus, joka kuolollasi, LM097. Teksti Haqvin Spegel, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 78a). Sama sovitus myös virressä 497 (Sydämemme ylennämme).
• Jeesus, joka tulit meitä, LM098. Teksti Johan Olof Wallin, suomennos Elias Lönnrot ja Kaarlo Kares. Julkaistu 1940 (nro 486). Sama sovitus myös virsissä 384 (Kuule, Herra Jumalamme) ja 385 (Armahda, oi Herra, meitä).
• Jeesus Kristus meille nyt, LM099. Teksti Aurelius Ambrosius, suomennos Hemminki Maskulainen ja Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 12). Sama sovitus myös virressä 505 (Herra, kaikki ravitset, tarpehemme taritset).
• Jeesus, minun autuuteni, LM101. Teksti Jakob Arrhenius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 378). Sama sovitus myös virressä 487 (Kaitse, Jeesus, paimen hyvä).
• Jeesusta nyt Golgatalle, LM103. Teksti Gustav Fredrik Gyllenborg, suomennos [[Joachim

Adolph Cleve]]. Julkaistu 1940 (nro 53). Sama sovitus myös virsissä 204 (Herra Jeesus, hengelläsi) ja 276 (Kauheata pahuuttani).

• Jo heräjä, mun henkeni, LM104. Teksti Laurentius Laurentii, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 84). Sama sovitus myös virsissä 258 (Ah kaikki kaataa kuolema), 363 (Oi Herra, korvas kallista), 534 (Sua, Herra, ylistän mä nyt) ja 563 (Oi Herra, kuule kansaasi).
• Jo joutuu lähtöhetki, LM105. Tekstin tekijää tai suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 592). Sama sovitus myös virsissä 249 (Sun, Jeesus, viisautta), 498 (Rakkaasta kodistamme), 544 (Kun päivä mailleen vaipuu) ja 547 (Nyt kaikki päättää työnsä).
• Jo lakkaa, sielu, murheestas’, LM106. Teksti Johann Rist, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 592) ja 2021.
• Jo nyt taas, LM107. Teksti Johann Franck, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 37). Sama sovitus myös virsissä 184 (Paljon vielä pakanoita) ja 335 (Herra mull’ on valo).
• Joudu, Jeesus, LM108. Tekstin lähdettä tai tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 597).
• Jumala, anna henkesi, LM113. Teksti Paul Gerhardt, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 101). Sama sovitus myös virsissä 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 154a (Ihminen aina päällä maan), 469 (Sun työhös, Jeesus), 499 (Oot täällä outo matkamies) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
• Jumala, Isä laupias, LM114. Teksti on suomalainen arkkiveisu. Julkaistu 1940 (nro 564). Sama sovitus myös virsissä 49 (Sua Jeesus kuinka piinattiin) ja 612 (Elomme murheen laaksossa).
• Kaikessa, Herra armias, LM119. Teksti Lucis creator optime, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 511). Sama sovitus myös virsissä 4 (Oi Jeesus Kristus, Herramme), 400 (Ah, kuinka onkaan kallista Sun kunniaasi veisata) ja nro 511 (Kaikessa, Herra armias, Sä näytät voimaas, suuruuttas).
• Kaikkivoipa Jumalamme, LM120. Teksti Samuel Hedborn, suomennos Carl Helenius . Julkaistu 1940 (nro 416).
• Kaitse, Jeesus, paimen hyvä, LM121. Teksti Sigmund von Birken, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 487). Sama sovitus myös virressä 378 (Jeesus, minun autuuteni).
• Kauheata pahuuttani, LM124. Teksti Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 276). Sama sovitus myös virsissä 53 (Jeesusta nyt Golgatalle) ja 204 (Herra Jeesus, hengelläsi).
• Ken kiertää, oi Herra, LM130. Teksti Olof Kolmodin, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 277). Sama sovitus myös virsissä 148 (Verrattuna neitsehen kymmenehen) ja 152 (On

Kristuksen tulemus arvaamaton) yhteydessä.

• Ken tuonen valtaa karttaa voi? LM131. Teksti Magnus de la Gardie tai Johanna Eleonora de la Gardie, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 579). Sama sovitus myös virressä 303 (Ah, turmeltu on ihminen).
• Kiitos nyt Herran, LM133. Teksti Joachim Neander, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 424). Sama sovitus myös virressä
• Kiitä Herraa, sieluni, LM135. Teksti Jakob Arrhenius, suomentaja Bengt Jakob Ignatius. Julkaistu 1940 (nro 406). Sama sovitus myös virressä 414 (Armon lapset, riemuitkaa).
• Korkea taivaan kuningas, LM138. Teksti Nobis est natus hodie, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 29) ja 2021.
• Kristityn ilman ristiä, LM141. Teksti David Nerreter, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 369).
• Kun päivä mailleen vaipuu, LM144 (Nyt kaikki päättää työnsä). Teksti Frans Mikael Franzén, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 544). Sama sovitus myös virsissä 249 (Sun, Jeesus, viisautta), 498 (Rakkaasta kodistamme), 547 (Nyt kaikki päättää työnsä) ja 592 (Jo joutuu lähtöhetki).
• Kun tullut on jo aikani, LM146. Teksti Nikolaus Herman, suomennos Hemminki Maskulainen ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 591). Sama sovitus myös virsissä 266 (Ah, älä, Herra) ja 582 (Mä että täältä erkanen).
• Kuolon mailla elämme, LM147. Teksti Martti Luther, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 255).
• Kurittaa mua käsi Herran, LM148. Teksti Jakob Henrik Roos, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 491). Sama sovitus myös virsissä 360 (Herra, koska tuskissani) ja numero 446 (Ihminen, mik’s kerskaat täällä).
• Kuule, Herra Jumalamme, LM149. Teksti Samuel Ödmann, suomennos Bengt Jakob Ignatius ja Jacob Tegengren. Julkaistu 1940 (nro 384). Sama sovitus myös virsissä 385 (Armahda, oi Herra, meitä) ja 486 (Jeesus, joka tulit meitä).
• Lahjoistas, Jeesus, kaikista, LM151. Teksti Johannes Olearius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 236). Sama sovitus myös virsissä 252 (Avion tänne Jumala asetti onneksemme), 302 (Iloitkaa, kaikki kristityt) ja 405 (Ylistän sinun nimeäs).
• Lakinsa Herra Jumala, LM153. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 157).
• Luo Isäs tule, LM165. Teksti Johan Olof Wallin, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 602).
• Me kiitämme, oi Laupias, LM170. Teksti Nicolaus Boye, suomennos Jacobus Finno. Julkaistu 1940 (nro 504). Sama sovitus myös virsissä 424 (On ihanata ylistää) ja 558 (Taas kukkasilla kukkulat).
• Mua, Pyhä Henki, pyhitä, LM181. Teksti Johan Christoffer Holmberg, suomennos Elias Lagus ja Wilhelmi Malmivaara. Julkaistu 1940 (nro 105). Sama sovitus myös virsissä 62 (Työn, Jeesus, täytit raskahan), 389 (Immanuel, mun valoni), 537 (Oi korkein Herra Jumala) ja 624 (Sä, taivaallinen Isämme).
• Mua siipeis suojaan kätke, LM182. Teksti Lina Sandell, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 552). Sama sovitus myös virsissä 43 (Oi Kristus, valtiaamme) ja 188 (Suo, Herra, valtakuntas jo tulla).
• Mun turvani ja toivoni, LM183. Teksti Cornelius Becker, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 336). Sama sovitus myös virressä 91 (Sä astuit, Jeesus, taivaaseen).
• Murhemielin, kyynelöiden, LM184. Teksti Johann Neunherz, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 79). Sama sovitus myös virressä 57 (Jeesus, elo elämäni).
• Mä että täältä erkanen, LM186. Teksti [[Magnus de la Gardie], suomennos Bengt Jakob Ignatius ja Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 582). Sama sovitus myös virsissä 266 (Ah, älä, Herra) ja 591 (Kun tullut on jo aikani).
• Mä uskon yhteen Jumalaan, LM187. Teksti Martti Luther, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 166).
• Niin kauan kuin me elämme, LM188. Teksti Laurentius Petri Gothus, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 578).
• Nouskaa jo! LM190. Teksti Philipp Nicolai, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (607).
• Nyt, Herra Jumala, LM193. Teksti Samuel Ödmann, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 245). Sama sovitus myös virressä 466 (Vanhurskas Jumala, maan, taivaan hallitsija).
• Nyt ilovirttä veisaten, LM194. Teksti In dulci jubilo, suomennos Jacobus Finno. Julkaistu 1940 (nro 26) ja 2021.
• Nyt kaikki päättää työnsä, LM195. Teksti Paul Gerhardt, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 547). Sama sovitus myös virsissä 249 (Sun, Jeesus, viisautta), 498 (Rakkaasta kodistamme), 544 (Kun päivä mailleen vaipuu) ja 592 (Jo joutuu lähtöhetki).
• Nyt kiittäkää! LM196. Teksti Clément Marot, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 202).
• Nyt kokoon tulleet, LM197. Teksti Laurentius Jonae Gestritius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 194). Sama sovitus myös virsissä 192 (Oi Herra, kuule äänemme) ja 502 (Oi taivaan isä laupias).
• Nyt se suuri päivä koitti, LM200. Teksti Johann Franck, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 76).
• Nyt ylös, sieluni, LM201. Teksti Johan Kahl, , suomennos Wilhelmi Malmivaara. Julkaistu 1940 (nro 623).
• Oi armon lähde ainoa, LM203. Teksti Bartholomaeus Ringwaldt, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 279). Sama sovitus myös virressä 587 (Ah Jeesus Kristus, armahda).
• Oi Herra, kauas joutunut, LM204. Teksti Johan Olof Wallin, suomennos Jacob Tengström ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 274). Sama sovitus myös virressä 273 (Voi, kuinka olen eksynyt).
• Oi Herra, korvas kallista, LM205. Teksti Erik Lindschöld, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 363). Sama sovitus myös virsissä 84b (Jo heräjä, mun henkeni), 534 (Sua, Herra, ylistän mä nyt) ja 563 (Oi Herra, kuule kansaasi).
• Oi Herra, kuule kansaasi, LM206. Teksti Jesper Swedberg, suomennos Bengt Olof Lille. Julkaistu 1940 (nro 563). Sama sovitus myös virsissä 84b (Jo heräjä, mun henkeni), 363 (Oi Herra, korvas kallista) ja 534 (Sua Herra, ylistän mä nyt).
• Oi Herra, kuule äänemme, LM207. Teksti Ludwig Öler, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 192). Sama sovitus myös virsissä 194 (Nyt kokoon tulleet) ja 502 (Oi taivaan isä laupias).
• Oi Herra, kuule ääneni, LM208. Teksti Ludwig Öler, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 439).
• Oi Herra, meitä armahda, LM209. Teksti Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 569). Sama sovitus myös virressä 159 (Armahda, Herra Jumala).
• Oi ihminen, mielees se paina, LM210. Teksti Haqvin Spegel, suomennos Carl Gustaf von Essen ja Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 145).
• Oi Jeesus Kristus, Herramme, LM212. Teksti David Behme, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 4). Sama sovitus myös virsissä 400 (Ah, kuinka onkaan kallista Sun kunniaasi veisata) ja nro 511 (Kaikessa, Herra armias, Sä näytät voimaas, suuruuttas).
• Oi korkein Herra Jumala, LM213. Teksti Tuomas Ragvaldinpoika. Julkaistu 1940 (nro 537). Sama sovitus myös virsissä 62 (Työn, Jeesus, täytit raskahan), 105 (Mua, Pyhä Henki, pyhitä), 389 (Immanuel, mun valoni) ja 624 (Sä, taivaallinen Isämme).
• Oi Kristus, Herra, heräjä, LM214. Teksti Zachris Topelius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 131).
• Oi Kristus, valtiaamme, LM215. Teksti Martin Behm , suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 43). Sama sovitus myös virsissä 188 (Suo, Herra, valtakuntas jo tulla) ja 552 (Mua siipeis suojaan kätke).
• Oi rakas Isä Jumala, LM217. Teksti Olaus Petri, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 108). Sama sovitus myös virsissä 178 (Armahda, Herra Jumala) ja 222 (Sä, Jeesus, sallit luoksesi).
• Oi taivaan Isä laupias, LM218. Teksti Johann Freder, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 502). Sama sovitus myös virsissä 192 (Oi Herra, kuule äänemme)ja 194 (Nyt kokoon tulleet).
• Oi tulkaa, työtätekevät, LM219. Teksti Georg Grünwald, suomennos Hemminki Maskulainen ja Jonas Raumannus. Julkaistu 1940 (nro 153). Sama sovitus myös virsissä 101 (Jumala, anna henkesi), 154a (Ihminen aina päällä maan), 469 (Sun työhös, Jeesus), 499 (Oot täällä outo matkamies) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
• On ihanata ylistää, LM221. Teksti Mikael Nyberg. Julkaistu 1940 (nro 427). Sama sovitus myös virsissä 504 (Me kiitämme, oi Laupias) ja 558 (Taas kukkasilla kukkulat).
• On Kristuksen tulemus arvaamaton, LM222. Teksti Hemminki Maskulainen, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 152). Sama sovitus myös virsissä 148 (Verrattuna neitsehen kymmenehen) ja 277 (Ken kiertää, oi Herra) yhteydessä.
• Oot täällä outo matkamies, LM224. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 499). Sama sovitus myös virsissä 101 (Jumala, anna henkesi), 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 154a (Ihminen aina päällä maan), 469 (Sun työhös, Jeesus) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
• Opetuslapset maailmaan, LM225. Teksti Spiritus Sancti gratia, suomennos Hemminki Maskulainen (1605) ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 99).
• Paljon vielä pakanoita, LM230. Teksti anonyymi saksalainen virsi, suomennos ehkä Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 184). Sama sovitus myös virsissä 37 (Jo nyt taas) ja 335 (Herra mull’ on valo).
• Pois pelko, joukko pienoinen, LM236 (Kustaan taisteluvirsi – Kustaa II Adolfin taisteluvirsi – Gustav Adolfs fältpsalm – Förfäras ej du lilla hop). Teksti Michael Altenburg, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 571). Sama sovitus myös virsissä 101 (Jumala, anna henkesi), 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 154a (Ihminen aina päällä maan), 469 (Sun työhös, Jeesus) ja 499 (Oot täällä outo matkamies).
• Rakkaasta kodistamme, LM249. Tekstin tekijää tai lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 498). Sama sovitus myös virsissä 249 (Sun, Jeesus, viisautta), 544 (Kun päivä mailleen vaipuu), 547 (Nyt kaikki päättää työnsä) ja 592 (Jo joutuu lähtöhetki).
• Rauhas, Herra, yli maamme, LM250. Teksti Frans Mikael Franzén, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 574). Sama sovitus myös virressä 46 (Tänäänkin nyt Herran kansan).
• Sua Herra, ylistän mä nyt, LM265. Tekstin lähdettä tai tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 534). Sama sovitus myös virsissä 84b (Jo heräjä, mun henkeni), 363 (Oi Herra, korvas kallista) ja 563 (Oi Herra, kuule kansaasi).
• Sua, Jeesus, kuinka piinattiin, LM266. Teksti Hemminki Maskulainen ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 49). Sama sovitus myös virsissä 564 (Jumala, Isä laupias) ja 612 (Elomme murheen laaksossa).
• Sua syvyydestä avuksi, LM267. Teksti Martti Luther, suomennos Jacobus Finno Julkaistu 1940 (nro 290).
• Sun kiitos, Isä Jumala, LM270. Teksti Paul Speratus, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 198).
• Sun päätäs veristääpi, LM271. Teksti Arnulf van Leuven, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 64).
• Sun työhös, Jeesus, LM272. Teksti Heikki Saari. Julkaistu 1940 (nro 469). Sama sovitus myös virsissä 101 (Jumala, anna henkesi), 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 154a (Ihminen aina päällä maan), 499 (Oot täällä outo matkamies) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
• Sun voimas, Herra, osoita, LM273. Teksti Martti Luther, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 172).
• Suo, Herra, valtakuntas’ jo tulla, LM274. Teksti Kauko Veikko Tamminen. Julkaistu 1940 (nro 188) ja 2021. Sama sovitus myös virsissä 43 (Oi Kristus, valtiaamme) ja 552 (Mua siipeis suojaan kätke).
• Suo, Jeesus, viisautta, LM275. Teksti Bengt Jakob Ignatius. Julkaistu 1940 (nro 249). Sama sovitus myös virsissä 498 (Rakkaasta kodistamme), 544 (Kun päivä mailleen vaipuu), 547 (Nyt kaikki päättää työnsä) ja 592 (Jo joutuu lähtöhetki).
• Sydämemme ylennämme, LM278. Teksti Erik Natanael Söderberg, suomennos Lauri Kalliala. Julkaistu 1940 (nro 497). Sama sovitus myös virressä 78a (Jeesus, joka kuolollasi).
• Synkkä yö maan peitti aivan, LM279. Teksti Karl August Döring, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 16). Sama sovitus myös virsissä 416 (Kaikkivoipa Jumalamme) ja 607 (Nouskaa jo!).
• Sä astuit, Jeesus, taivaaseen, LM281. Teksti Josua Wegelin, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 91). Sama sovitus myös virressä 336 (Mun turvani ja toivoni).
• Sä, Herra, siunauksesi suo, LM282. Teksti Johan Olof Wallin, suomennos Jacob Tengström ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 4643). Sama sovitus myös virressä 120 (Armollaan Herra ennättää).
• Sä, Jeesus, sallit luoksesi, LM283. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 222). Sama sovitus myös virsissä 108 (Oi rakas Isä Jumala) ja 178 (Armahda, Herra Jumala).
• Sä, taivaallinen Isämme, LM284. Teksti Martti Luther, suomennos Jacobus Finno ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 624). Sama sovitus myös virsissä 62 (Työn, Jeesus, täytit raskahan), 105 (Mua, Pyhä Henki, pyhitä), 389 (Immanuel, mun valoni) ja 537 (Oi korkein Herra Jumala).
• Taas kukkasilla kukkulat, LM285. Teksti Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 558). Sama sovitus myös virsissä 424 (On ihanata ylistää) ja 505 (Me kiitämme, Oi Laupias).
• Te kristityt, nyt juhlikaa, LM293. Teksti Ad coenam agni providi, suomennos Petrus Melartopaeus ja Karl Mårten Kiljander. Julkaistu 1940 (nro 82b).
• Työn, Jeesus, täytit raskahan, LM303. Anonyymi saksalainen teksti 1600-luvulta, suomennos Erik Cajanus tai Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 62). Sama sovitus myös virsissä 105 (Mua, Pyhä Henki, pyhitä), 389 (Immanuel, mun valoni), 537 (Oi korkein Herra Jumala) ja 624 (Sä, taivaallinen Isämme).
• Tänäänkin nyt Herran kansan, LM305. Teksti Johan Hymander ja Kauko Veikko Tamminen. Julkaistu 1940 (nro 46) ja 2021. Sama sovitus myös virressä 574 (Rauhas, Herra, yli maamme).
• Täällä elon vaivoissa, LM306. Teksti Media vita in morte sumus ja Martti Luther, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 599).
• Vahvista sä voimallasi, LM312. Teksti Johan Olof Wallin, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 247).
• Vanhurskas Jumala, LM321. Tekstin tekijää tai lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 466). Sama sovitus myös virressä 245 (Nyt, Herra Jumala).
• Verrattuna neitsehen kymmenehen, LM325. Tekstin tekijää tai lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 148). Sama sovitus myös virsissä 152 (On Kristuksen tulemus arvaamaton) ja 277 (Ken kiertää, oi Herra) yhteydessä.
• Vihan päivä kauhistava! LM326. Teksti Tommaso da Celano, suomentaja Hemminki Maskulainen ja August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (nro 606a).
• Virsi soikoon riemuinen! LM327. Teksti Hemminki Maskulainen. Julkaistu 1940 (nro 15) ja 2021.
• Voi, kuinka kauan, LM329. Teksti Erik Lindschöld, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 331).
• Voi, kuinka olen eksynyt, LM330. Teksti Antti Kreunpoika Härjänsilmä. Julkaistu 1940 (nro 273). Sama sovitus myös virressä 274 (Oi Herra, kauas joutunut).
• Vuodelle nyt aljetulle, LM332. Teksti Johann Rist, suomennos Erik Cajanus. Julkaistu 1940 (nro 36a).
• Ylistän sinun nimeäs, LM334. Teksti Jakob Arrhenius, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 405). Sama sovitus myös virsissä 236 (Lahjoistas, Jeesus, kaikista), 252 (Avion tänne Jumala asetti onneksemme) ja 302 (Iloitkaa, kaikki kristityt).

Kantaatit

• Merikoski, op. 10 (Merikoski, Kainuun poika, 1911). Sekakuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti V. A. Koskenniemi. Ei ole julkaistu alkuperäisessä muodossa. Sovitus sekakuoro ja piano (käsikirjoitus), sovitus sekakuoro, piano ja harmoni, julkaistu 2019.
• Promotionskantaten år 1914, op. 22 (Kantaatti Helsingin yliopiston promootioon 1914 – Promotsions-kantaten år 1914 – Hör du trampet av myllrande hopar som rastlöst sträva framåt, 1914). Sopraano, sekakuoro ja kamariorkesteri. Teksti Ernst V. Knape, suomennos V. Vesala (V. Arti). Julkaistu 2019.
  • 1. Maestoso non troppo lento. Sovitus mieskuoro ja orkesteri (1914, käsikirjoitus).
  • 2. L’istesso tempo. Sovitus mieskuoro ja orkesteri (1914, käsikirjoitus).
  • 3. Andantino
  • 4. Maestoso molto tranquillo
  • 5. Ma tranquillo
  • 6. Maestoso (Hymn till livet – Hymni elämälle – Hell dig liv, i din skönhet och prakt!). Sovitus mieskuoro (1914), julkaistu 1914, 1936, 1960. Sovitus mieskuoro ja orkesteri (1914, käsikirjoitus). Sovitus mieskuoro, piano (1914, käsikirjoitus).
• Elämän päivät, op. 47 (Kantaatti Turun Suomalaiselle Yliopistolle, 1920). Sopraano, mieskuoro, naiskuoro, sekakuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti V. A. Koskenniemi. Julkaistu 2007, 2020. Alkuperäinen partituuri on kadoksissa, julkaisueditiot on koottu säilyneistä äänilehdistä (Turo Rautaoja).
  • 1. Leivosen aurinkolaulu (Minä laulan auringon vuoteestaan). Sovitus lauluääni ja piano (käsikirjoitus).
  • 2. Kyntäjäin laulu (Me työnnämme teräksen multahan maan)
  • 3. Heinäväen laulu (Viivy, oi kultainen hetki!)
  • 4. Elomiehet (Te hiljaiset ja suuret päivät elon). Sovitus lauluääni ja piano (käsikirjoitus).
  • 5. Tähtilaulu (Me ajamme valjahin hopeisin)
  • 6. Yö laulaa (Elon matkalainen ihminen)
• Napuen sankarien muistolle, op. 48 (Kun kesäyön kello kakstoista lyö, 1920). Yksiääninen kuoro ja puhallinorkesteri. Teksti A. V. Koskimies. Ei ole julkaistu. Teoksesta tunnetaan vain luonnoksia ja kuoroäänen anonyymi kopio.
• Planeettain laulu, op. 59 (Kantaatti Turun yliopiston promootiojuhlaan, 1927). Sopraano, sekakuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti V. A. Koskenniemi. Ei ole julkaistu. Sovitus sopraano tai tenori ja sekakuoro (1927), julkaistu 1927, 1930.
  • 1. Tähtien kuoro I
  • 2. Lasten kuoro. Kuorossa laulavat vain naisäänet.
  • 3. Nuorukaisten ja neitojen kuoro
  • 4. Vanhojen kuoro
  • 5. Tähtien kuoro II
• Lux triumphans, op. 63 (Kantaatti Helsingin yliopiston 100-vuotisjuhlaan, 1928). Altto, sekakuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti Otto Manninen. Ei ole julkaistu. Sovitus lauluääni ja sekakuoro (Leevi Madetoja?), julkaistu 1928.
  • 1. Prologus (Oi unten polte, oi kaipaus mullasta valoon!) – Lux triumphans (Valon ylhään temppelijuhlaan me riemuin yhtyä yhteen)
  • 2. Ad manes et maiores (Niin monta, mont’ on poissa). Alttosoolo.
  • 3. Pro humanitate (Siks’, ihminen, sa kuulut rotuus)
• Tampere-kantaatti, op. 70 (Luonto ja ihminen – Kantaatti Tampereen kaupungin 150-vuotisjuhlaan, 1929). Sekakuoro ja puhallinorkesteri (Es-kornetti, 2 B-kornettia, 2 Es-alttotorvea, 2 B-tenoritorvea, B-baritonitorvi, Es-tuuba, B-tuuba, patarummut, tamburiini, triangeli ja lautaset). Teksti Lauri Pohjanpää. Julkaistu 2020. Sovitus sekakuoro (1929), julkaistu 1929.
  • 1. Näsijärven laulu (Me tulemme kisaten, kirmaten)
  • 2. Kosken laulu (Pauhaa, jyskää ja jylisee)
  • 3. Tehtaanpiippujen kuoro (Käsivarsi me oomme)
  • 4. Pyynikin laulu (Valon taikahan lumoiluun)
  • 5. Pyhäjärven laineet (Kuohut kosken ne taakse jää)
• Karitsan lippu, op. 73 (Kantaatti Tampereen hiippakunnan piispanvihkijäisiin – Juhlakantaatti, 1934). Baritoni, sekakuoro ja urut. Teksti Lauri Pohjanpää. Julkaistu 1934, 2018.
  • 1. Karitsan lippu viirinä voiton hohtaa
  • 2. Nous’ aamu siivin hehkuvin (baritonisoolo)
  • 3. Käy tiemme kautta ahdingon
• Väinämöisen soitto, op. 76 (Kantaatti Kalevalan riemuvuoden laulu- ja soittojuhlaan, 1935). Sopraano, baritoni, sekakuoro ja orkesteri. Teksti Kalevala. Julkaistu käsikirjoituksen näköispainoksena. Sovitus sekakuoro ja solistit, julkaistu 1935.
  • 1. Kanteleen synty (Vaka vanha Väinämöinen arveli aivoissansa – Nytpä soitanto sopisi – Lähepä, veno, vesille – Mit’ itket, ihana koivu – Vajauttani valitan – Elä itke, puu vihanta – Tuoss’ on koppa kanteletta – Kasvoi tammi tanhualla)
  • 2. Väinämöinen soittaa (Vaka vanha Väinämöinen, laulaja ijänikuinen – Tulkohompa kuulemahan – Sormin soitti Väinämöinen – Itsensäkin Väinämöisen kyynel vieri kyykähteli – Kävi sotka poimimahan Väinämöisen kyyneleitä)
• Lauluseppele, op. 78 (Kantaatti baritonille, mieskuorolle ja sinfoniaorkesterille, 1938?). Teksti Lauri Pohjanpää. Ei ole julkaistu. Sovitus baritoni ja mieskuoro, julkaistu 1940, 1947, 1952 (opuksen 87).
  • 1. Muistojen laulu (Veljet, kuinka muistoin laulut soikaan)
  • 2. Serenadi (Sinihämyssä tähdet sousi)
  • 3. Hymni isänmaalle (Suomi, synnyinmaa)

Sävellykset orkesterille

Esityskokoonpanona on sinfoniaorkesteri, ellei toisin ole mainittu.

• Sinfoninen sarja, op. 4 (Symphonic Suite, 1909–1910).
  • 1. ”Elegia”. Jousiorkesteri. Julkaistu 1942. Sovitus viululle ja pianolle 1913, julkaistu 1945.
  • 2. Notturno. Ei ole julkaistu.
  • 3. Pastorale (Im Urwalde, Salolla). Ei ole julkaistu.
  • 4. Finale. Ei ole julkaistu.
• Shakkipeli, op. 5. Katso Näyttämömusiikki.
• Konserttialkusoitto, op. 7 (Ouverture – Concert Overture, 1910–1911). Ei ole julkaistu.
• Yksin, op. 11, nro 1 (Öinen kuva I, 1911?). Vain lyhyt luonnos tunnetaan.
• Tanssinäky, op. 11, nro 2 (Dansvision – Dans-vision – Tanssi-näky – Öinen karkelokuva, 1911/1919). Julkaistu 1919 ja 1933.
• Kullervo, op. 15 (Sinfoninen runo – Kullervo-alkusoitto, 10.10.1913). Julkaistu 1947 (Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto), 1972, 2013 (MPH).
• Sinfonia nro 1, op. 29 (1. Allegro, 2. Lento misterioso, 3. Finale: Allegro vivace, 1914–1916/1923/1943). Julkaistu 1984, 2018, 2000-luku. Omistus Robert Kajanus.
• Sinfonia nro 2, op. 35 (1. Allegro moderato, 2. Andante, 3. Allegro non troppo – Andantino, 1916–1918). Julkaistu 1939, 2018. Omistus Anna Madetoja.
• Sarja oopperasta Pohjalaisia, op. 52 (Pohjalainen rapsodia – Pohjalainen sarja, 1923). Julkaistu 1945, 2003 (Hansen virheellisellä opusnumerolla 45).
  • 1. Lakeus (Ebene – Slättlandet)
  • 2. Vangin laulu (Lied der Gefangenen – Fångens visa)
  • 3. Häjyt (Tappelu – Prügel-Scene – Slagsmål)
  • 4. Tulopeli (Brautzug – Bröllopståg)
  • 5. Hypyt (Ländlicher Tanz – Landtlig dans)
• Huvinäytelmäalkusoitto, op. 53 (Comedy overture – Eine Lustspiel-Ouverture, 1923). Ei ole julkaistu (Fazerin musiikkikauppa varasi vuonna 1946 numeron FM2670 tälle teokselle, mutta sitä ei koskaan toteutettu.)
• Sinfonia nro 3, op. 55, A-duuri (1. Andantino, 2. Adagio, 3. Allegro non troppo, 4. Pesante, tempo moderato, 1922–1926). Julkaistu 1987, 2018, 2000-luku.
• Okon Fuoko, op. 58a (Kuusiosainen sarja balettipantomiimi Okon Fuoko musiikista. 1927?). Julkaistu 1936, 2018.
  • 1. Okon Fuoko, unitaikuri
  • 2. Vieraat saapuvat
  • 3. Nukkien tanssi
  • 4. Miehen tanssi
  • 5. Naisen tanssi
  • 6. Danse grotesque
• Barcarola, op. 67, nro 2 katso Muu kamarimusiikki
• Alkusoittofantasia, op. 69 (Alkusoitto-fantasia, 1930). Puhallinorkesteri ja lyömäsoittimet (patarummut, triangeli, pikkurumpu, isorumpu, lautaset). Julkaistu 1930.
• Integer vitae, op. 72, nro 1. Jousiorkesteri, katso Sekakuoro
• Maalaiskuvia, op. 77 (Sarja orkesterille musiikista elokuvaan Taistelu Heikkilän talosta, 1936). Ei ole julkaistu, mutta on levytetty käsikirjoituksesta.
  • 1. 'Maisema
  • 2. Sunnuntaiaamu
  • 3. 'Heinäväen polska
• Aamutunnelma, LM001 (Pastorale, 1909?). Katkelma englannintorvisoolosta.
• Lappalainen sarja, LM155 (Lapin sarja – Lappalaisia kuvia – Lapska bilder, 1927–1947). Toteutumaton hanke, josta tunnetaan vain luonnoksia.
• Nukkuos, LM191 (Muunnelma Robert Kajanuksen Hautalaulusta, 1933).
• Pieni sarja, LM232 (Little suite, sävelletty pianolle opuksena 12 1912, sovitettu 1913 - 1916). Osa nro 2 alttoviulu ja jousiorkesteri. Julkaistu vuokramateriaalina (osat 1-3 ja 5).
  • 1. Valssi (Waltz)
  • 2. Laulelma (Kansanlaulu – Melody)
  • 3. Scherzino
  • 4. Menuetto vanhaan tyyliin
  • 5. Kehtolaulu (Lullaby)¨
• Sinfonia nro 4, LM260 (1930-luku?). Säveltäjän kertoman mukaan valmis käsikirjoitus varastettiin Pariisissa. Muutamia luonnoksia tunnetaan, mutta on epävarmaa, valmistuiko teos koskaan.
• Taistelu Heikkilän talosta, LM287 (1936). Kamariorkesteri (tai soitinyhtye). Musiikkia samannimiseen elokuvaan (Teuvo Tulio. Sovittaja Martti Similä. Elokuva ja sen kaikki kopiot sekä elokuvan paperimuotoinen dokumenttiaineisto tuhoutuivat tulipalossa 1959. Osa musiikista on säilynyt orkesterisarjassa Maalaiskuvia, op. 77.
• Toitotus, LM296. Puhallinorkesteri (neljä käyrätorvea, kolme trumpettia, kolme pasuunaa, tuuba ja patarummut). Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.

Sävellykset pianolle

• Kuusi pianokappaletta, op. 6 (Sechs Klavierstücke – Sex stycken för piano, 1911–1912). Julkaistu 1912, 1938, 1967, 2000-luku.
  • 1. Valssi
  • 2. Kansanlaulu (Laulelma – Volkslied)
  • 3. Scherzino
  • 4. Menuetto vanhaan tyyliin (Menuett im alten Stil)
  • 5. Kehtolaulu (Wiegenlied). Sovitus sinfoniaorkesterille (ei ole julkaistu).
  • 6. Romanssi (Romanze)
• Du var mig mera nära, op. 17, nro 1 (Melodia – Olit minua lähinnä, 1912). Julkaistu 1913, 1993, 2020, 2022. Sovitus jousiorkesteri (käsikirjoitus).
• Pieni romanssi, op. 17, nro 2 (Kleine Romanze, 1912). Julkaistu 1913, 1954, 1982, 2020, 2022. Sovitus jousiorkesteri (käsikirjoitus).
• Tanssi, op. 17, nro 3 (Dans – Dance, 1912). – Julkaistu 1912, 1967, 1986, 1996, 2022.
• Pienoiskuvia pianolle, op. 21 (Miniatyrer för piano).
  • Iltatähti, op. 21, nro 1 (Aftonstjärna – Iltakellot, 19.9.1915). Julkaistu 1921, 1928, 1967, 2022. Sovitus viulu ja piano (käsikirjoitus).
  • Valsette, op. 21, nro 2 (1914). Julkaistu 1921, 1967, 2022.
  • Nocturne, op. 21, nro 3 (1914). Julkaistu 1921, 1967, 2022.
  • Leikki, op. 21, nro 4 (Lek, 1914). Julkaistu 1921, 1967, 2022.
  • Lasten marssi, op. 21, nro 5 (Barnens marsch, 1914). Julkaistu 1921 , 1967, 2022.
• Pieniä pianokappaleita, op. 31 (Små klaverstycken, 1915).
  • Paimenen unelma, op. 31, nro 1 (Herdens dröm – The Shepherd’s Dream). Julkaistu 1916, 1967, 2002, 2022. Sovitus salonkiorkesteri (sooloviulu, huilu, klarinetti, viulu, sello, kontrabasso ja piano, 1926), julkaistu 1926.
  • Prélude, op. 31, nro 2. Julkaistu 1916, 1967, 2002, 2022.
  • Pieni satu, op. 31, nro 3 (En liten saga – A Little Tale – Mä eilenkin näin sen pikkuenkelin). Julkaistu 1916, 1922, 1962, 1967, 1983, 2002, 2022. Sovitus salonkiorkesteri (sooloviulu, huilu, klarinetti, viulu, sello, kontrabasso ja piano, 1926), julkaistu 1926. Sovitus jousiorkesteri (1926).
  • Vanha muisto, op. 31, nro 4 (Ett gammalt minne – A Reminiscence). Julkaistu 1916, 1927, 1967, 1998, 2002, 2022. Sovitus salonkiorkesteri (sooloviulu, huilu, klarinetti, viulu, sello, kontrabasso ja piano, 1926), julkaistu 1926.
• Pastoraalisarja, op. 34 (Suite pastorale, 1916). Sovitus sinfoniaorkesteri (1931, julkaistu 2018).
  • 1. Aamu (Morgen). Julkaistu 1925, 1927, 1935, 1967, 2004, 2022.
  • 2. Caprice. Julkaistu 1925, 1935, 1967, 2004, 2022.
  • 3. Legenda (Legende). Julkaistu 1923, 1927, 1967, 1998, 2004, 2022.
  • 4. Valssi (Valse). Julkaistu 1923, 1925, 1967, 1998, 2022.
• Kuoleman puutarha, op. 41 (Dødens park – Jardin de la mort – Improvisationi – The Garden of Death, 1918–1921). Osat: 1. Andante – Andantino, 2. Poco lento, 3. Berceuse. Julkaistu 1918 (vain osa nro 1), 1921, 1930, 2005, 2022.
• Kansan valta, op. 42, nro 3 katso Säestykselliset kuorosävellykset
• Andantino, op. 65, nro 1” (1929?). Julkaistu 1929, 2021, 2022.
• Tempo di Minuetto, op. 65, nro 2 (1929?). Julkaistu 1929, 2021, 2022.
• Canzonetta, op. 65, nro 3 (1928). Julkaistu 1935, 1962, 2021, 2022.
• Gavotte, op. 65, nro 4 (1928). Julkaistu 1935, 1962, 2021, 2022.
• Allegro scherzando, op. 65, nro 5 (1942?). Julkaistu 1945, 2021, 2022.
• Air de ballet, LM014 (11.11.1920). Luonnos.
• Allegro, LM017. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Andante, B-duuri, LM019. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Andante, C-duuri, LM020 (1940?). Julkaistu 1940 soitonoppassa Pianonsoiton alkeet III : Edellinen vihko.
• Andante, c-molli, LM021 (1940-luku). Kaksi käsikirjoitusta.
• Andante, D-duuri, LM022. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Andantino, LM024. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Barcarola, LM032. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Canon, LM035. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Canzonetta, LM036 (Pieni satu). Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Danse elegante, LM037. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Fugue, c-molli, LM049. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Fugue, f-molli, LM050 (Fuuga, 9.11.1911 Pariisi, kaksi käsikirjoitusta).
• Fuuga, C-duuri, LM054 (11–19.10. 1911 Pariisi). Luonnos.
• Fuuga, c-molli, LM057. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, d-molli, LM058. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, d-molli, LM059 (23.8.1945).
• Fuuga, f-molli, LM061. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, g-molli, LM062 (25.8.1911 Kuortane).
• Fuuga, h-molli, LM064 (1909).
• Iltatunnelma, LM089 (5.7.1943 Ritvala).
• Introduktion, LM093. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Invitā Minervā, LM094 (Etude, 16.7.1945). Luonnos.
• Juhlamarssi, LM111 (1919?). Julkaistu 2018. Omistus Oulun lyseon toverikunta. Käsikirjoituksessa ei ole otsikkoa, vain esitysmerkintä ”Energico”. Sen tulkitseminen Oulun lyseon toverikunnalle tarkoitetuksi juhlamarssiksi on spekulatiivinen.
• Kehtolaulu, LM125. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Kehtolaulu, LM126. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Kehtolaulu, LM127. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Kehtolaulu, LM128. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Kehtolaulu, LM129 (Berceuse – Kehtolaulu Marita Mielckille – Berceuse till Marita Mielck, 1915). Julkaistu 1915, 1922, 1974, 2022. Omistus Marita Mielck. Sovitus viulu ja piano, julkaistu 1917? ja 1985.
• Kuvaelmamusiikkia: Tanssi, LM150. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Lakeus, LM152. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Liedejä, LM163. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Marsch, LM166. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Matkamies, LM169. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Melankolia, LM172. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Miekkatanssi, LM177. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Moderato allegro, LM180. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Nummisuutarit, LM192 (1923?). Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Pavana, LM231. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Pohjanmaa, LM234. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Praeludium, LM238 (30.8.1945). Luonnos.
• Prelude, LM239 (8.6.1945). Luonnos.
• Prelude, LM240. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Preludi pianolle, LM241. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Preludium, LM242 (26.6.1944). Piano tai urut. Luonnos
• Präludium orkesterille, LM243. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Päivä paistaa, LM247. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Saima, LM253. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä. Luonnos toteutumattomaan neliosaiseen orkesterisarjaan (Talkoot – Idylli – Huutolaistytön kehtolaulu – Tanssit).
• Salonkivalssi, LM254. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Scherzino, LM255. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Scherzino, LM256. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Sinfoninen andante, LM261. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Surullisen vanhuksen muisto, LM277. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Tanssi, LM290. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Teema variatsiooneineen, LM294. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Uvertyyri, LM310. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Valse, LM313. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Valssi, As-duuri, LM314. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Valssi, B-duuri, LM315. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Valssi, es-molli, LM317. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Valssi, Ges-duuri, LM318. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• Vivace, LM328. Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.
• 30 åriga, LM336 (Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa). Luonnoksen sävellyaikaa ei tiedetä.

Sävellykset uruille

• Alkusoitot koraalikirjaan, LM015 (1938–1939. Urut, piano tai harmoni. Kaikki on julkaistu 1940 kokoelmassa Suomalaisen koraalikirjan vanhat sävelmät. Seuraava numerointi vastaa julkaisussa olevaa virsien numerointia.
  • Nro 4, Oi Jeesus Kristus, Herramme. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virsissä numero 400 (Ah, kuinka onkaan kallista) ja 511 (Kaikessa, Herra armias).
  • Nro 12, Jeesus Kristus meille nyt. ⩺ Sama alkusoitto on myös virressä numero 505 (Herra, kaikki ravitset, tarpehemme taritset).
  • Nro 15, Virsi soikoon riemuinen!
  • Nro 16, Synkkä yö maan peitti aivan. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 416 (Kaikkivoipa Jumalamme) ja 607 (Nouskaa jo!).
  • Nro 18, Kristityt, te riemuitkaa!
  • Nro 21, Enkeli taivaan lausui näin
  • Nro 23, Jo lakkaa, sielu, murehtimast’
  • Nro 26, Nyt ilovirttä veisaten
  • Nro 29, Korkea taivaan kuningas
  • Nro 36, Vuodelle nyt aljetulle
  • Nro 37, Jo nyt taas. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 184 (Paljon vielä pakanoita) ja 335 (Herra mull’ on valo, autuus).
  • Nro 42b, Tähti taivahinen kerran
  • Nro 43, Oi Kristus, valtiaamme. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 188 (Suo, Herra, valtakuntas jo tulla) ja 552 (Mua siipeis suojaan kätke).
  • Nro 46, Tänäänkin nyt Herran kansan. Sama alkusoitto on myös virressä numero 574 (Rauhas, Herra, yli maamme).
  • Nro 49, Sua, Jeesus, kuinka piinattiin
  • Nro 51, Ristinpuussa riippuissansa. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 349 (Kaikissa mun menoissani).
  • Nro 53, Jeesusta nyt Golgatalle. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 204 (Herra Jeesus, hengelläsi) ja 276 (Kauheata pahuuttani murhemielin muistelen).
  • Nro 57, Jeesus, elo elämäni. Sama alkusoitto on myös virressä numero 79 (Murhemielin, kyynelöiden).
  • Nro 62, Työn, Jeesus, täytit raskahan. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 105 (Mua, Pyhä Henki, pyhitä), 389 (Immanuel, mun valoni), 537 (Oi korkein Herra Jumala) ja 624 (Sä, taivaallinen Isämme).
  • Nro 64, Sun päätäs veristääpi
  • Nro 65, Jeesus, Vapahtaja, sulle
  • Nro 72, Sä nousit haudastasi
  • Nro 76, Nyt se suuri päivä koitti
  • Nro 78a, Jeesus joka kuolollasi. Sama alkusoitto on myös virressä numero 497 (Sydämemme ylennämme).
  • Nro 82b, Te kristityt, nyt juhlikaa
  • Nro 84, Jo heräjä, mun henkeni. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 258 (Ah kaikki kaataa kuolema), 363 (Oi Herra, korvas kallista), 534 (Sua, Herra, ylistän mä nyt) ja 563 (Oi Herra, kuule kansaasi).
  • Nro 87, Oi suuri Voitonruhtinas
  • Nro 91, Sä astuit, Jeesus, taivaaseen. Sama alkusoitto on myös virressä numero 336 (Mun turvani ja toivoni).
  • Nro 99, Opetuslapset maailmaan
  • Nro 101, Jumala, anna henkesi. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 153 (Oi tulkaa, työtätekevät), 154a (Ihminen aina päällä maan), 469 (Sun työhös, Jeesus), 499 (Oot täällä outo matkamies) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
  • Nro 108, Oi rakas Isä Jumala. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 178 (Armahda, Herra Jumala) ja 222 (Sä, Jeesus, sallit luoksesi).
  • Nro 120, Armollaan Herra ennättää. Sama alkusoitto on myös virressä numero 464 (Sä, Herra, siunauksesi suo maalle isiemme).
  • Nro 131, Oi Kristus, Herra, heräjä
  • Nro 137, Ah, kuinka taivaan valtakunta. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 201 (Oi Herra, laumas ylipaimen), 219 (Oi Isä, Poika, Henki), 376b (Ah sielu, vallita suo Herran) ja 485 (Ah Herra suuri).
  • Nro 143, Ken ompi lähimmäiseni
  • Nro 145, Oi ihminen, mielees se paina
  • Nro 148, Verrattuna neitsehen kymmenehen. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 162 (On Kristuksen tulemus arvaamaton) ja 277 (Ken kiertää, oi Herra).
  • Nro 153, Oi tulkaa, työtätekevät. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 154 (Ihminen aina päällä maan) ja 571 (Pois pelko, joukko pienoinen).
  • Nro 157, Lakinsa Herra Jumala
  • Nro 159, Armahda, Herra Jumala!. Sama alkusoitto on myös virressä numero 569 (Oi Herra, meitä armahda).
  • Nro 166, Mä uskon yhteen Jumalaan
  • Nro 169, Kuningas jalo Kristus on
  • Nro 172, Sun voimas, Herra, osoita
  • Nro 181, Nyt ylistäkää Jumalaa. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 346 (Herraamme aina luottaa saa).
  • Nro 187, Nimes, Herra, pyhitetty
  • Nro 191, On pyhä lepopäivä tää
  • Nro 192, Oi Herra, kuule äänemme
  • Nro 198, Sun kiitos, Isä Jumala
  • Nro 202, Nyt kiittäkää!
  • Nro 204, Herra Jeesus, hengelläsi
  • Nro 225b, Avaa, Herra, nuorten huulet. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 307b (Älä sure, sielu parka) ja 361 (Niin kuin peura janoissansa).
  • Nro 236, Lahjoistas, Jeesus, kaikista. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 252 (Avion tänne Jumala asetti onneksemme), 302 (Iloitkaa, kaikki kristityt) ja 405 (Ylistän sinun nimeäs).
  • Nro 245, Nyt, Herra Jumala. ⩺ Sama alkusoitto on myös virressä numero 466 (Vanhurskas Jumala).
  • Nro 247, Vahvista sä voimallasi
  • Nro 249, Sun, Jeesus, viisautta. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 498 (Rakkaasta kodistamme), 547 (Nyt kaikki päättää työnsä) ja 592 (Jo joutuu lähtöhetki).
  • Nro 251, Ah, pyhä rakkaus
  • Nro 255, Kuolon mailla elämme
  • Nro 257, Jo vaietkoon vaikerrus
  • Nro 266, Ah, älä, Herra minua rankaise. Sama alkusoitto on myös virsissä numero 582 (Mä täältä erkanen) ja 591 (Kun tullut on jo aikani).
  • Nro 269, Ah Herra, älä kosta minulle. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virressä numero 272 (Ah, kelle valittaisin).
  • Nro 273, Voi, kuinka olen eksynyt. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virressä numero 274 (Oi Herra, kauas joutunut).
  • Nro 279, Oi armon lähde ainoa.” Samaa alkusoittoa on käytetty myös virressä numero 587 (Ah Jeesus Kristus, armahda).
  • Nro 281, Ah Herrani
  • Nro 286, Puoleeni, Herra, katsahda. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virressä numero 287 (Oi Jeesus, korkein lohdutus).
  • Nro 290, Sua syvyydestä avuksi
  • Nro 303, Ah, turmeltu on ihminen. Alkusoittoa on käytetty myös virressä numero 579 (Ken tuonen valtaa karttaa voi?).
  • Nro 304, Hyvyydessänsä Jumala
  • Nro 319, Jeesus, puolees käännyn. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 496 (Jeesus, elämäni).
  • Nro 331, Voi, kuinka kauan
  • Nro 338, Oi Herra, ilo suuri
  • Nro 360, Herra, koska tuskissani. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virsissä numero 446 (Ihminen, miks’ kerskaat täällä?) ja numero 491 (Kurittaa mua käsi Herran).
  • Nro 369, Kristityn ilman ristiä
  • Nro 378, Jeesus, minun autuuteni. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 487 (Kaitse, Jeesus, paimen hyvä).
  • Nro 384, Kuule, Herra Jumalamme. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virsissä numero 385 (Armahda, oi Herra, meitä) ja 486 (Jeesus, joka tulit meitä).
  • Nro 388, Nyt kiitän riemuiten. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virsissä numero 421 (Nyt kiitos Jumalan) ja 426 (Nyt Herraa kiittäkää).
  • Nro 396, Taivaat, kaikki Valtiaansa
  • Nro 406, Kiitä Herraa, sieluni. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 414 (Armon lapset, riemuitkaa).
  • Nro 417, Enkö Herraa, Jumalaani
  • Nro 424, Kiitos nyt Herran!
  • Nro 427, On ihanata ylistää. Samaa alkusoittoa on käytetty myös virsissä numero 504 (Me kiitämme, oi Laupias) ja 558 (Taas kukkasilla kukkulat).
  • Nro 439, Oi Herra, kuule ääneni
  • Nro 450, Ah, täällä alla auringon
  • Nro 451, Ah, mit’ on tää elämä
  • Nro 455. Etkö ole, ihmisparka
  • Nro 506, Hyvyyttä Herran
  • Nro 530, Kristus, valo valkeuden. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 627 (Herra, meitä siunaa).
  • Nro 578, Niin kauan kuin me elämme
  • Nro 582, Mä että täältä erkanen. Samaa alkusoittoa on käytetty virressä numero 591 (Kun tullut on jo aikani).
  • Nro 597, Joudu, Jeesus
  • Nro 599, Täällä elon vaivoissa
  • Nro 602, Luo Isäs tule
  • Nro 606a, Vihan päivä kauhistava
  • Nro 613, En ymmärrä
  • Nro 623, Nyt ylös, sieluni
  • Nro 626, Isämme sä taivaallinen
• Nyt multaan kätkemme, LM198 (alkusoitto). Katso Sekakuoro
• Oi päivä suuri, LM216 (alkusoitto). Katso Sekakuoro

Sävellykset jousisoittimelle ja pianolle

Esityskokoonpano on viulu ja piano, ellei toisin ole merkitty

• Balladi, op. 3, nro 1 (1909). Julkaistu 1909. Omistus Heikki Kansanen.
• Scherzo, op. 3, nro 2 (Tanssi, 1909). Julkaistu 1909.
• Kansanlaulu, op. 14, nro 1 (Folkvisa – Surullinen laulu – Volkslied, 1908/1912). Julkaistu 1914, 1976, 1985, 1997. Omistus Eelis Jurva.
• Suru, op. 14, nro 2 (Elegi – Elegia – Elegie, 1912). – Julkaistu 1914, 1943, 1967, 1983, 1997.
• Menuetti, op. 14, nro 3 (Menuett – Pieni menuetti, 1912). Julkaistu 1914, 1943, 1967, 1983, 1997.
• Unikuva, op. 14, nro 4 (Drömbild – Traumbild, 1912). Julkaistu 1912, 1914, 1988, 2000-luku. Omistus Eelis Jurva.
• Tanssi, op. 14, nro 5 (Dans – Karkelo – Tanz, 1909). Julkaistu 1912, 1914, 1988, 2000-luku.
• Pohjois-pohjalaisia kansanlauluja, op. 18 Katso Yksinlaulut
• Sonatiini viululle ja pianolle, op. 19 (1. Allegro molto moderato, 2. Lento moderato, 3. Finale – Perpetuum mobile, 1913). Julkaistu 1923, 1928, 1996, 1999. Omistus Eino Raitio.
• Romances intimes, op. 38 (Pièces intimes pour violon et piano, 1916–1917). Viulu ja piano.
  • 1. Rêverie. Julkaistu 1916 nimellä Unelma, 1919.
  • 2. Canzonetta (Canzone). Julkaistu 1919.
  • 3. Tempo di menuetto. Julkaistu 1919.
  • 4. Ballade (Ballaadi). Julkaistu 1919.
• Lyyrillinen sarja, op. 51 (Lyrisk svit – Suite lyrique – Lyyrinen sarja sellolle ja pianolle, 1922). Sello ja piano. Julkaistu 1946, 1995, 2000-luku.
  • 1. Maisema (Landskap – Paysage)
  • 2. Aamu (Morgon – Matin)
  • 3. Kaihomieli (Vemod – Mélancolie)
  • 4. Karkelo (Caprice)
• Elegia, LM040. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Kehtolaulu, LM129 katso Piano
• Melodia, LM173. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Melodia intima, LM174 (1923 tai aikaisemmin). Julkaistu 1923, 1944, 2000.
• Melodie, LM175. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Scherzino, LM257. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Vanhoja kansantansseja, LM320 katso Muut teokset

Sovitukset salonkiyhtyeelle

Esityskokoonpanona sooloviulu, huilu, klarinetti, viulu, sello, kontrabasso ja piano.

• Paimenen unelma, op. 31, nro 1 katso Teokset soolopianolle
• Pieni satu, op. 31, nro 3 katso Teokset soolopianolle
• Vanha muisto, op. 31, nro 4 katso Teokset soolopianolle

Sovitukset kanteleelle

Kaikki sovitukset kanteleelle ovat julkaisemattomia.

• Ei kuulu tähän, LM038 (12.5.1905).
• Kukkuu kukkuu, LM143 (1905). Sovituksen kohteena on perinteinen suomalainen kansanlaulu.
• Merimieslaulu, LM176 (Merimiehen hautaus, 28.12.1903).
• Ophelian laulu, LM226 (6.6.1905).
• Sottiisi, LM263 (Ostapa poika sä kukkuva kello, 28.12.1904).
• Sottiisi, LM264 (10.1.1905).
• Tammerkosken sillalla, LM289 (1905).
• Till Österland vill jag fara, LM295 (Itämaille rientää ma tahdon, 31.12.1903).
• Unkarin marssi, LM308 (12.5.1905).
• Älä itke, äitini, LM335 (1905).

Muut sävellykset

• Pianotrio, op. 1, e-molli (21.5.1909). Julkaistu 1981 (Edition Fazer). Ensiesitys 29.5.1909.
• Intermezzo, op. 67, nro 1 (1912). Vaskiseptetti (Es-kornetti, kaksi B-kornettia, alttotorvi, tenoritorvi, baritonitorvi, bassotorvi) ja triangeli. Julkaistu 1912.
• Barcarola, op. 67, nro 2 (1929). Vaskiseptetti (Es-kornetti, kaksi B-kornettia, alttotorvi, tenoritorvi, baritonitorvi, bassotorvi) ja triangeli. Julkaistu 1929. Sovitus sinfoniaorkesteri (1936? käsikirjoitus).
• Tanssilaulu, op. 67, nro 3 (1929). Vaskiseptetti (Es-kornetti, kaksi B-kornettia, alttotorvi, tenoritorvi, baritonitorvi, bassotorvi) ja triangeli. Julkaistu 1929, 1998.
• Allegretto, LM016. Soitinääni. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Andante, E-duuri, LM023. Jousikvartetti. Luonnoksen sävellysvuotta ei tiedetä.
• Fuuga, LM051. Kaksi soitinääntä. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, C-duuri, LM053. Neljä soitinääntä. Luonnosten sävellysaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, c-molli, LM055. Kolme soitinääntä. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, c-molli, LM056 (1912?). Neljä soitinääntä. Luonnos.
• Fuuga, E-duuri, LM060. Kolme soitinääntä. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Fuuga, g-molli, LM063. Kolme soitinääntä, ehkä piano. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Fuuga I, LM065 (1944). Neljä tahtia huilun melodiaa ja säestävien jousten aloitus merkittynä, joten kyseessä lienee orkesterisävellyksen luonnos.
• Kukka ja lintu, LM142. Kolme laulu- tai soitinääntä. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Lied, LM162. Neljä soitinääntä. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Moderato, LM179. Soitinääni (ehkä sello) ja piano. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Pulkkaretki, LM245. Laulu- tai soitinääni ja piano. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Serenaadi, LM259. Soitinääni. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä. Käsikirjoituksen perusteella kyseessä on aloitus jousiorkesterisävellykseen.
• Tanssi, LM291. Soitinääni. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Tanssi, LM292. Soitinääni. Luonnoksen sävellysaikaa ei tiedetä.
• Valssi, B-duuri, LM316 (Huhtikuu 1912 Pariisi). Soitinääni ja piano. Luonnos.
• Vanhoja kansantansseja, LM320 (1929). Klarinetti tai viulu ja piano. Julkaistu 1929, 1998. Vuoden 1998 julkaisussa on virheellinen opusnumero 64b.
  • 1. Polska I
  • 2. Polska II

Virheellisesti Madetojan säveltämäksi mainittuja teoksia

Seuraavat joskus Madetojan sävellyksinä pidetyt teokset ovat osoittautuneet muiden säveltäjien tekemiksi.

• Armaasta erotessa (Eduard Hermes)
• Contemplation (L. Onerva)
• Hautaushymni (L. Onerva)
• Hymni tulelle (L. Onerva)
• Impromptu, viulu, piano, g-molli (L. Onerva)
• Keijujen laulu (L. Onerva)
• Pellavan kitkijä (L. Onerva)
• Yrttitarhassa ((L. Onerva)

Tunnistamattomia ja toteutumattomia sävellyshankkeita

Seuraavan listauksen teokset on joskus yhdistetty Leevi Madetojaan. Tarkemmat tiedot löytyvät uusimmasta teosluettelosta.

• Ad astra. Toteutumaton näytelmämusiikin hanke Larin-Kyöstin tekstiin.
• Bartholomew-laulut. Todennäköisesti virheelliseen tulkintaan perustunut oletus tuntemattomista mieskuorolauluista Yhdysvaltoihin, tilaajana Marshall Bartholomew.
• Gaudeamus igitur. Onnittelulaulu, joka tunnetaan vain Madetojan päiväkirjamerkinnästä 29.10.1943.
• Intermezzo. Madetojan kirjeessä olevaan mainintaan perustuva teos, joka voi olla viittaus johonkin toteutuneeseen teokseen.
• Kaipaus. Erkki Salmenhaaran muistiinpanoissa ja Teoston sävellystietokannassa oleva kirjaus, josta ei ole löytynyt muuta informaatiota.
• Kallaveden laulu. Madetojan kirjeeseen 24.4.1914 perustuva arvelu, joka saattaa viitata lauluun Kuu kalpea, op. 13, nro 4.
• Kolme koraalia. Madetojan teoslistauksessa oleva kirjaus opuksen 84 kohdalla.
• Kolme laulua koulunuorisolle Amerikaan. Madetojan teoslistauksessa oleva kirjaus opuksen 86 kohdalla.
• Kruunumorsian. Todennäköisesti Elli Tompurin virheeseen perustuva oletus musiikista tähän näytelmään.
• Käy unonen kätkyehen. Todennäköisesti muistivirheen (Heikki Klemetti) perustuva oletus.
• Laulu opettaja Poutiaisen tyttärelle. Toisen käden muistitietoon perustuva oletus ylioppilaslahjaksi tehdustä laulusta.
• Luonterin laulu. Erkki Salmenhaaran muistiinpanoissa ja Teoston sävellystietokannassa oleva kirjaus, josta ei ole löytynyt muuta informaatiota.
• Les masques de la vie. Toteutumaton näytelmämusiikkihanke 1929 Poul Knudsenin tekstiin.
• Olviretki Schleusingenissa. Madetoja pohti lokakuussa 1946 tällaisen näytelmämusiikkinsa kohtaloa. Kyseessä lienee ollut huonon muistin tuottama valemuisto.
• Requiem. Madetoja suunnitteli 1940-luvulla vakavasti requiemin säveltämistä. Eräässä Madetojan omassa teoslistauksessa teos on opuksena 85. Mitään sävellysdokumentteja ei ole löytynyt.
• Rêverie (Nocturne). Nimimerkin ”Septentrion” sävellyskilpailuteos, jonka käsikirjoitus on säilynyt Madetojan teosten joukossa. Todennäköisesti kyseessä on kuitenkin jonkun toisen suomalaisen säveltäjän teos.
• Sahatyömiesten laulu. Madetojan omakätisessä teosluettelossa noin vuodelta 1919 on opukseen 20 merkitty lyijykynällä tunnettujen laulujen lisäksi myös Sahatyöm[iesten] laulu (nimi on lyhennetty, joten varmuutta sen täsmällisestä muodosta ei ole), josta ei ole löydetty aineellisia dokumentteja.
• Simo Hurtta. Madetoja harkitsi tämän Eino Leinon näytelmän säveltämistä oopperaksi, mutta päätyi Artturi Järviluoman Pohjalaisiin.
• Suomalainen Parsifal. Madetoja suunnitteli uransa loppupuolella oopperaa, johon V. A. Koskenniemi olisi tehnyt tekstin, mutta mitään konkreettista ei idean pohjalta liene koskaan syntynyt.
• Suomen Työväen Musiikkiliiton tilaus. Madetojan päiväkirjassa on 12.11.1946 merkintä ”Suomen Työväen Musiikkiliiton sävellystilaus!” Mitään lisätietoa tällaisesta tilauksesta ei ole löytynyt.
• Viulukonsertto. Madetojan päiväkirjassa on 10.12.1946 merkintä: ”Kaj Kajanus soitti - - minun kirjoitettava viulukonsertto.” Mitään dokumentteja tämän hankkeen aloittamisestakaan ei ole löytynyt.

Sovitukset muiden säveltäjien teoksista

Sovitukset on järjestetty alkuperäisen säveltäjän nimen mukaan. Osa sovituksista tunnetaan vain äänitteenä. Julkaistut sovitukset on merkitty.

Georges Bizet

• Venise. Sinfoniaorkesteri (alkujaan piano). Sovitusaikaa ei tiedetä.

Dmitri Bortnjanski

• Oi Herra siunaa Suomen kansa (Kol slaven naš Gospod v Sione (Коль славен наш Господь в Сионе, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Mihail Heraskov, suomennos Alfred Brynolf Roos. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2812.

Loys Bourgeois

• Avaa, Herra, nuorten huulet (Ainsi que la biche rée, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Samuel Ödmann, suomennos Bengt Jakob Ignatius ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 225b).
• Niin kuin peura janoissansa (Ainsi que la biche rée, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Theodore Beza, suomennos Knut Legat Lindström ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 361).

Sama sovitus myös virsi 307b (Älä sure, sielu parka).

• Tähti taivahinen kerran (Seigneur je n’ay point, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 42b).
• Älä sure, sielu parka(Ainsi que la biche rée, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Paul Gerhardt, suomentajia ei tiedetä. Julkaistu 1940 (virsi 307b). Sama sovitus myös virsi 361 (Niin kuin peura janoissansa).

Ole Bull

• Yksinäisellä hetkellä (I ensomme Stunde, 1910?). Viulu ja piano tai harmoni. Julkaistu 1910.

Karl Collan

• Savolaisen laulu (1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti A. Oksanen. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2810 / Victor V-4032.

Johann Crüger

• Jeesus, elämäni (Jesu, meine Freude, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Olof Kolmodin, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (virsi 496). Sama sovitus myös virressä 319 (Jeesus, elämäni).
• Jeesus, puolees käännyn (Jesu, meine Freude, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johann Franck, suomennos Bengt Jakob Ignatius. Julkaistu 1940 (virsi 319).
• Nyt Herraa kiittäkää (Nun danket alle Gott, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Martin Rinkart, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (virsi 426). Sama sovitus myös virsi 388 (Nyt kiitän riemuiten), 421 (Nyt kiitos Jumalan) ja 426 (Nyt Herraa kiittäkää).
• Nyt kiitos Jumalan (Nun danket alle Gott, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johannes Olearius, suomennos Isak Ervast ja Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 421). Sama sovitus myös virsi 388 (Nyt kiitän riemuiten).
• Nyt kiitän riemuiten (Nun danket alle Gott, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johannes Olearius, suomennos August Ahlqvist. Julkaistu 1940 (virsi 388). Sama sovitus myös virsi 421 (Nyt kiitos Jumalan).
• Oi Jeesus, korkein lohdutus (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Haqvin Spegel, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (virsi 287).
• On pyhä lepopäivä tää (Lob sei dem allerhöchsten Gott, 1939). Neljä lauluääntä. Tekstin lähdettä tai tekijää ei tiedetä, ei myöskään suomentajaa. Julkaistu 1940 (virsi 191).
• Puoleeni, Herra, katsahda (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti on suomalainen arkkiveisu. Julkaistu 1940 (virsi 286).

Juhana Ennola

• Honkain keskellä (Suomen salossa, 1903–1905). Kantele.

Friedrich von Flotow

• Letzte Rose (Martha, oder Der Markt zu Richmond. Letzte Rose, wie magst du so einsam, 10.1.1905). Kantele.

Severus Gastorius

• Herraamme aina luottaa saa (Was Gott thut, das ist wohlgetan, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti

Benjamin Schmolck, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 346). Sama sovitus myös virsi 181 (Nyt ylistäkää Jumalaa).

• Nyt ylistäkää Jumalaa (Was Gott thut, das ist wohlgetan, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Burkhard Waldis, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (virsi 181).

Erik August Hagfors

• Minne käy tuulen ilmassa tie? (Kysymyksiä, 1903–1905). Kantele.

Ilmari Hannikainen

• Iltarukous (Viisi hengellistä laulua, op. 29. Nro 3, Iltarukous – Hetkenä illan hiljaisen, 1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti Hilja Haahti. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2808 / Victor V-40612.
• Tule luokseni, Herra Jeesus (Viisi hengellistä laulua, op. 29. Nro 5, Tule luokseni, Herra Jeesus, 1928?). Teksti Hilja Haahti. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2808 / Victor V-40612.

P. J. Hannikainen

• Karjalaisten laulu (1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan joukkosävellys). Teksti P. J. Hannikainen. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2810 / Victor V-4032.

Georg Friedrich Händel

• Largo* (Taivaan kirkkaus valoon mun kantavi – Serse, HWV40. Ombra mai fu, 1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan ooppera-aaria). Teksti Nicolò Minato ja Silvio Stampiglia, suomentajaa ei tiedetä. Levytys 31.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri,

Victor V-4023.

Lauri Ikonen

• Veneretki (Neljä laulua, op. 16. Nro 3, Veneretki – Minust’ oli kuin olisi soudettu, 1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti Eino Leino. Levytys 31.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X-2808.

Armas Järnefelt

• Laulu Vuokselle (1914). Kantaatti mieskuoro ja sinfoniaorkesteri. Teksti J. H. Erkko. Madetojan orkestroinnista ei ole löytynyt dokumentteja, mutta se on esitetty 1914.

Toivo Kuula

• Karavaanikuoro, op. 34b, nro 2 (Kukka on kasvanut erämaan sannassa – Erälaivat soutaa, erälaivat soutaa, ihanansa Intian prinssi nyt noutaa, 1920?). Sopraano, tenori ja sekakuoro. Teksti Eino Leino. Julkaistu 1923, 1968, 2014.
• Meren virsi, op. 11, nro 2 (Minne riennät, vierivä virta, 1919–1920?). Sekakuoro (alkujaan sekakuoro ja orkesteri). Teksti Eino Leino. Julkaistu 1920, 1959, 2019.
• Stabat mater, op. 25 (Stabat mater dolorosa juxta crucem lacrymosa, 1918). Sekakuoro ja sinfoniaorkesteri.
• Virta venhettä vie, op. 4, nro 5 (1928). Naiskuoro. Teksti Eino Leino. Julkaistu 1928, 2020.

Rudolf Lagi

• Ah, pyhä rakkaus (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johan Olof Wallin, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (virsi 251).
• Jo vaietkoon vaikerrus (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Aurelius Prudentius, suomennos Hemminki Maskulainen ja Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (virsi 257).
• Kaikissa mun menoissani (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Paul Fleming, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (virsi 349). Sama sovitus virsi 51 (Ristinpuussa riippuissansa).
• Kristityt, te riemuitkaa! (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Ad coenam agni providi, suomennos Jacobus Finno tai Petrus Melartopaeus tai Karl Mårten Kiljander. Julkaistu 1940 (virsi 18).
• Ristinpuussa riippuissansa (1939). Neljä lauluääntä. Teksti Jacopone da Todi, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (virsi 51). Sama sovitus virsi 349 (Kaikissa mun menoissani).

Thomas Laub

• Jeesus, Vapahtaja, sulle (Hil dig, Frelser og Forsoner, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Arnulf Leuven, suomennos Lauri Pohjanpää. Julkaistu 1940 (virsi 65).

Gabriel Linsén

• Mä oksalla ylimmällä (En sommardag i Kangasala, 1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti Zachris Topelius, suomennos P. J. Hannikainen. Levytys 1.6.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, Victor V-4054.

Lowell Mason

• Sua kohti Herrani (Nearer, my God, to Thee, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Sarah Adams, suomennos Aune Krohn. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2812 / Victor V-40612.

Oskar Merikanto

• Kullanmurunen, op. 20, nro 1 (1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti J. H. Erkko. Levytys 1.6.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2805 / Victor V-4054.
• Miksi laulan, op. 20, nro 2 (1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti J. H. Erkko. Levytys 1.6.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2805 / Victor V-4054.

Karl Johan Moring

• Nimes, Herra, pyhitetty (Himlars rymd sin Konung ärar, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 187).
• Taivaat, kaikki Valtiaansa (Himlars rymd sin Konung ärar, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Knut Legat Lindström. Julkaistu 1940 (nro 396).

Georg Neumark

• Ah Herra suuri (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Tekstin lähdettä tai tekijää ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 485). Sama sovitus virsissä 137 (Ah, kuinka taivaan valtakunta), 201 (Oi Herra, laumas ylipaimen), 219 (Oi Isä, Poika, Henki) ja 485 (Ah Herra suuri).
• Ah, kuinka taivaan valtakunta (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 137). Sama sovitus virsissä 201 (Oi Herra, laumas ylipaimen), 219 (Oi Isä, Poika, Henki) ja 376b (Ah sielu, vallita suo Herran).
• Ah sielu, vallita suo Herran (Wer nur den lieben Gott lässt walten, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Georg Neumark, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 376b). Sama sovitus virsissä 137 (Ah kuinka taivaan valtakunta), 201 (Oi Herra, laumas ylipaimen) ja 219 (Oi Isä, Poika, Henki).
• Oi Herra, laumas Ylipaimen (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Bengt Jakob Ignatius. Julkaistu 1940 (nro 201). Sama sovitus virsissä 137 (Ah, kuinka taivaan valtakunta), 219 (Oi Isä, Poika, Henki) ja 376b (Ah sielu, vallita suo Herran).
• Oi Isä, Poika, Henki Herran (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Johann Jacob Rambach, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 219). Sama sovitus virsissä 137 (Ah, kuinka taivaan valtakunta), 376b (Ah sielu, vallita suo Herran), ja 376b (Ah sielu, vallita suo Herran).

Philipp Nicolai

• Oi suuri Voitonruhtinas (Wie schön leuchtet der Morgenstern, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Ernst Christoph Homburg, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 87).

Fredrik Pacius

• Hymni Suomelle (Kung Karls jakt. Hymn till Finland, 30.12.1903). Kantele.
• Laps’ Suomen (Prinsessan af Cypern. O Hellas barn, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Zachris Topelius, suomennos Paavo Cajander. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2811 / Victor V-4011.
• Maamme (Vårt land, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Paavo Cajander. Levytys 31.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2806 / Victor V-4023.
• Suomen laulu (Kuule, kuinka soitto kaikuu – Suomis sång, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Emil von Quanten, suomennos Taavi Hahl tai Aleksanteri Rahkonen. Levytys 31.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X-2806.
• Sotilaspoika (Mun isän oli sotamies – Soldatgossen, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Johan Ludvig Runeberg, suomennos Paavo Cajander. Levytys 31.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X-2807.

Kacsóh Pongrác

• Ruusu haudalta (János vitéz. Egy rózsaszá, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Károly Bakonyi ja Jenő Heltai, suomentaja Otto Manninen. Levytys 1.6.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HWV X-2805.

Johann Schop

• Enkö Herraa, Jumalaani (Lasset uns den Herren preisen, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Paul Gerhardt, suomennos Otto Colliander. Julkaistu 1940 (nro 417).
• Herra, meitä siunaa (Werde munter, mein Gemüte, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Jesper Swedberg, suomentajaa ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 627). Sama sovitus myös virsi 530 (Kristus, valo valkeuden).
• Kristus, valo valkeuden (Werde munter, mein Gemüte, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Martin Opiz ja Johannes Melartopaeus, suomennos Elias Lönnrot. Julkaistu 1940 (nro 530).

Jean Sibelius

• Joulu (On hanget korkeat, nietokset, op. 1, nro 5, 1921?). Piano (alkujaan yksinlaulu). Julkaistu 1921.
• Jouluvirsi (Julvisa, op. 1, nro 4, 1921?). Piano (alkujaan yksinlaulu). Julkaistu 1921.
• Ristilukki (Kung Kristian II, op. 27. Nro 4, Sången om korsspindeln, 1928?). Tenori ja soitinyhtye. Teksti Adolf Paul (Sången om korsspindeln), suomennos Aarni Kouta. Levytys

1.6.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X-2800.

• Uusmaalaisten laulu, JS214 (1921?). Piano. Julkaistu 1921.

Friedrich Silcher

• Hämäläisten laulu (Steh ich in finstrer Mitternacht, 1928?). Tenori ja soitinyhtye (alkujaan lauluääni ja piano). Teksti Wilhelm Hauff, suomennos J. H. Erkko. Levytys 30.5.1928, Väinö Sola ja Leevi Madetojan johtama studio-orkesteri, HMV X 2811 / Victor V-4011.

Melchior Teschner

• Sä nousit haudastasi (Valet will ich dir geben, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Benjamin Schmolck, suomennos Julius Krohn. Julkaistu 1940 (nro 72).

Melchior Vulpius

• Oi Herra, ilo suuri (Christus, der ist mein Leben, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti Haqvin Spegel, suomennos Carl Gustaf von Essen. Julkaistu 1940 (nro 338).

Burkhard Waldis

• Ken ompi lähimmäiseni (Sovituksen kohdetta ei tunneta, 1939). Neljä lauluääntä. Teksti [[Johan Ludvig Runeberg, suomennos Carl Gustaf von Essen. Julkaistu 1940 (nro 143).
• Kuningas jalo Kristus on (Es dicht’t mein Herz ein Lied so schön, 1939). Neljä lauluääntä. Tekijää tai tekstin lähdettä ei tiedetä. Julkaistu 1940 (nro 169).

Lähteet

• Poroila, Heikki: Pohjalainen rapsodia. Leevi Madetojan temaattis-bibliografinen teosluettelo. Helsinki. Honkakirja. 2024. ISBN 978-852-69775-5-3
• Lappalainen, Seija & Salmenhaara, Erkki: Leevi Madetojan teokset. Helsinki. Suomen Säveltäjät. 1987.
• Tuukkanen, Kalervo: Leevi Madetoja. Teokset. Helsinki. Suomen Säveltäjät. 1982.