Mieskuoro Laulu-Miehet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Laulu-Miehet)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Laulu-Miehet ry
Perustettu 1914
Toimiala Mieskuoro
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Veli-Pekka Talvela
Aiheesta muualla
www.laulumiehet.fi

Mieskuoro Laulu-Miehet (L-M) on suomalainen mieskuoro, jota on vuodesta 1998 lähtien johtanut professori Matti Hyökki. Nykyisin kuorossa on noin 75 laulajaa, joihin kuuluu muun muassa pääkaupunkiseudulla toimivien akateemisten kuorojen entisiä jäseniä. Kuoro edustaa akateemisen mieskuorolaulun perinteitä, vaikka nykyisin akateemisuus ei enää kuulu laulajien eikä ohjelmiston vaatimuksiin.

Kuoro harjoittelee Helsingin Kampissa omassa salissaan Laulu-Miesten talossa. Sali tunnetaan myös perinteikkäänä ravintolana Ravintola Laulumiehet ja seiniä koristavista suomalaisten säveltäjien muotokuvista. Ravintolan yksi erikoisuus on myös suuri karikatyyrikokoelma, yli 170 teosta. Kuoron kvartetin ja tuplakvartetin voi tilata musiikkiohjelmaksi kaikenlaisiin juhla- ja edustustilaisuuksiin.

Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun lakkautetun mieskuoron laulajia. Kuorossa palvelleet vanhemmat laulajat voivat aktiivikautensa jälkeen liittyä Urisevat Ukot -kuoroon, joka tekee usein hyväntekeväisyyskonsertteja.

Historiaa ja nykypäivän toimintaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajat puitteet kuoron ympärille syntyivät heti, kun se perustettiin: kuukausi ennen ensimmäisen maailmansodan käynnistäneitä Sarajevon laukauksia.

Useat merkittävät suomalaiset säveltäjät ovat vuosien mittaan omistaneet sävellyksiään Laulu-Miehille: Jean Sibelius (Humoreski, Ne pitkän matkan kulkijat), Toivo Kuula (Kevät, Tuli tuttu, vanha tuttu), Leevi Madetoja (De Profundis, Aslak Smaukka), Toivo Kärki (Laulumies), Eino Linnala (useita, mm. Soi,laulu,soi!), Heino Kaski, Uuno Klami, Oskari ja Aarre Merikanto, Sulho Ranta, Mikko Sidoroff (Pyhä yö), Mikko Heiniö (Isoisän runoja, Amen). Kuoro on myös kantaesittänyt kymmeniä teoksia. Erkki Melartinin mieskuorolaulujen kokonaislevytyksen yhteydessä kantaesitettiin 12 hänen teostaan. Äänitteiden lisäksi Laulu-Miehet on julkaissut suomalaisten mieskuorojen perusohjelmistoon kuuluvat tiiliskivet Laulu-Miesten lauluja: I, II, III (1923, 1935, 1955) sekä Eino Linnalan mieskuorotuotannon (2014).

Laulu-Miehet esitti ensimmäisenä kuorona Jean Sibeliuksen Jääkärimarssin vuonna 1917 ja laulettavaksi muokatun Jean Sibeliuksen Finlandia-hymnin vuonna 1940. Teksti on Laulu-Miesten tilaus V.A. Koskenniemeltä. Kuoron ohjelmistossa on ollut myös sinfoniaorkesterille ja mieskuorolle sävellettyjä teoksia, kuten Sibeliuksen Kullervo-sinfonia.. Laulu-Miehet oli ollut jo vuonna 1958 mukana, kun teos ensimmäistä kertaa vuosikausiin esitettiin kokonaisena.

Laulu-Miehiä ovat johtaneet mm. Heikki Klemetti, Wäinö Rautawaara, L. Arvi P. Poijärvi, Martti Turunen, Heikki Saari, Sakari Hildén, Hannu Norjanen, Ensti Pohjola ja Matti Hyökki.[1]

Laulu-Miesten perinteiset joulukonsertit sekä vapun alla järjestettävä Varaslähtö Vappuun -konsertti ovat muodostuneet näkyväksi osaksi pääkaupunkiseudun konserttitarjontaa. Laulu-Miehet on konsertoinut kotimaan lisäksi mm. Japanissa, Espanjassa ja Thaimaassa, sekä Itävallassa, Unkarissa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Bulgariassa ja Puolassa.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulu-Miehet on taltioinut ohjelmistoaan useille äänitteille. Laajasta ohjelmistosta julkaistiin kokoelma Keinutan kaikua vuonna 2001. Kuoron hengellistä ohjelmistoa sisältävä tallenne Särkyneille julkaistiin vuonna 2003. Taneli Kuusiston ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävä Kuusisto julkaistiin kuoron 95-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 2009. L-M on taltioinut Eino Linnalan mieskuorotuotantoa yhteistyössä Yleisradion (YLE) kanssa kolmen levyn sarjana. Laulu-Miehet julkaisi myös Eino Linnalan koko mieskuorotuotannon sisältävän nuottikirjan syksyllä 2014. Kaikkiaan seitsemänkymmentä teosta käsittävä kokonaiseditio oli osa vuonna 2014 vietettyä Laulu-Miehet 100 vuotta -juhlintaa. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kuoro julkaisi albumillisen suomalaisia mieskuoroteoksia. Mukana ovat Finlandia-hymnin a capella ja orkesteriversiot. Vuodesta 2018 Laulu-Miehet on työskennellyt suomalaisten, kuorosäveltäjinä tuntemattomampien Erkki Melartinin sekä Erik Fordellin keskeisten mieskuoroteosten julkaisemiseksi.

Äänitteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 220. Helsinki: Otava, 1997.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mieskuoro_Laulu-Miehet&oldid=22417848”