Joel Rundt
Anders Joel Rundt (3. joulukuuta 1879 Uusikaarlepyy – 2. kesäkuuta 1971 Vaasa)[1] oli suomenruotsalainen kansakoulunopettaja, toimittaja ja runoilija.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rundt valmistui opettajaksi Uudenkaarlepyyn seminaarista 1903. Hän toimi opettajana Kaarlelassa, Kokkolassa ja viimeksi 14 vuoden ajana Helsingissä. Vuosina 1909–1910 Rundt oli myös Österbottningen-lehden toimittajana. Opettajan uran jälkeen hän toimi Svenska folkskolans vänner-järjestön sihteerinä 1925–1929 ja vuosina 1935–1943 virsikirjakomitean jäsenenä ja sihteerinä. Tea Helenelundin veistämä Rundtin rintakuva (1970) sijaitsee Uudenkaarlepyyn kirkon vieressä.
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen runokokoelmansa Ödemark Rundt julkaisi 1912 ja viimeisen lähes 90-vuotiaana. Hän myös käänsi suomenkielistä lyriikkaa ruotsiksi, muun muassa Kantelettaren ja Saima Harmajan runoja[1], sekä sanoitti lauluja ja virsiä. Hän sanoitti 1940-luvulla ruotsiksi useita Toivo Kärjen säveltämiä kappaleita, joissa oli alunperin Kerttu Mustosen tai Helena Eevan suomenkielinen teksti, esim. Siks oon mä suruinen / Nu går jag sorgsen här, Tule hiljaa / Kom så stilla, Naisten tango / Damernas tango, Anna-Liisa / Anna-Lisa [2].
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ödemark, 1912
- Skogen och fältet, 1915
- Den stilla ån, 1920
- Kväll vid floden, 1924
- Det stilla ljuset, 1929
- Ön och stjärnän, 1931
- Vår hårda jord, 1943
- Valda dikter, 1945
- Under dessa skyar, 1954
- Höstande, 1962
- Timligt och evigt, 1966
- Tala, o sång, 1968
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SLS:s pris 1955
- Stockholms-Tidningens finlandssvenska kulturpris 1960
- Längmans pris 1964
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joel Rundt SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Vanhentunut linkki)
- Författare i Nykarleby : Joel Rundt[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 226. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 144,172,196,198. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2