Paul Gerhardt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paul Gerhardt
Paul Gerhardt.
Paul Gerhardt.
Henkilötiedot
Syntynyt12. maaliskuuta 1607
Gräfenhainichen, Wittenberg
Kuollut27. toukokuuta 1676 (69 vuotta)
Lübben
Kansalaisuus saksalainen
Ammatti pappi, virsirunoilija
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.paul-gerhardt-gesellschaft.de

Paul Gerhardt (12. maaliskuuta 1607, Gräfenhainichen, Wittenberg – 27. toukokuuta 1676, Lübben[1]) oli luterilaisen puhdasoppisuuden ajan pappi ja yksi saksankielisen maailman ja luterilaisen kirkon tunnetuimmista virsirunoilijoista.

Elämänvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paul Gerhardt syntyi Gräfenhainichenin kaupungin pormestarin perheeseen. Hän sai luterilaisen kasvatuksen, kun hän opiskeli Wittenbergin yliopistossa. Siellä hän tutustui runoilija Martin Opitziin ja hänen kulttuurihistoriallisesti keskeiseen teokseen ”Prosodia Grmanica Oder Buch von der Deutschen Poeterey”, jonka pyrkimyksenä oli puhtaampi saksan kieli ja yksinkertainen runomitta.[2]

Opintojensa jälkeen Gerhardt palasi kotikaupunkiinsa, jossa hän toimi kotiopettajana, mutta joutui pakenemaan 30-vuotisen sodan tieltä Berliiniin.[3] Hän valmistui papiksi 1651 ja vuodesta 1657 hän toimi Berliinin Nikolain kirkon arkkidiakonina, ”toisena pappina”. Nikolain kirkko oli tuohon aikaan Berliinin merkittävin kirkko ja on Berliinin vanhin kirkkorakennus. Samalla hän toimi latinanlehtorina Grauen Kloster-lukiossa.[1]

Samassa kirkossa oli urkurina Johann Crüger (1598–1662) ja he tekivät paljon yhteistyötä. Gerhardt kirjoitti useimmat virsimelodiansa Berliinin vuosien aikana ja hän onkin yksi protestanttisen virsirunouden merkittävimpiä virsirunoilijoita, ja merkittävin sitten Martin Lutherin. Hänen virtensä ovat yksinkertaisia, kansanomaisia ja syvällisiä. Gerhardt edustaa siirtymää objektiivisiesta oppivirrestä, konfessionalismista kohti subjektiivisempaa hengellisyyttä, ja hänen virsiään sävyttää ortodoksismin sijaan pietismi. Gerhardtin kirjoittamia virsiä on säilynyt noin 130.[4]

Crüger keräsi virsien melodioita ja julkaisi niitä kirjana nimeltä Praxis pietatis melica. ûbung der Gottseiligeit in christlichen und trostreichen Gesängen (Hurskauden musikaalinen harjoitus) josta on otettu useita painoksi, viimeinen vuonna 1737.[3] Kirjan 3. painoksessa vuodelta 1647 on 18 Gerhardtnin virttä ja 10. painoksessa 89.[1]

Preussin ruhtinas Fredrik Wilhelm vaati vuonna 1664, että kaikki luterilaiset ja reformoidut papit lopettaisivat väittelyt opillisista eroavaisuuksista. Koska Gerhardt ei suostunut allekirjoittamaan sopimusta, joutui hän jättämään virkansa Berliinissä ja siirtymään arkkidiakoniksi Lübbeniin, missä hän kuoli 1676.[2]

Virret Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(Suluissa saksankielisen tekstin alkusanat)

  • 8 Nyt tahdon käydä vastaan (Wie soll ich dich empfangen)
  • 25 Nyt seimellesi seisahdan (Ich steh an deiner Krippen hier)
  • 26 Oi armon lähde autuas (Wir singen dir, Immanuel)
  • 58 Kas Karitsata Jumalan! (Ein Lämmlein geht und trägt die Schuld)
  • 63 Oi rakkain Jeesukseni (Salve caput cruentatum / O Haupt voll Blut und Wunden)
  • 64 Nyt pääsi verta vuotaa (Salve caput cruentatum / O Haupt voll Blut und Wunden)
  • 86 Maailman ääriin kaikukoon (Nun freut euch hier und überall)
  • 117 Pyhä Henki, lohduttaja (O du allersüsste Freude!)
  • 118 Jumala, anna Henkesi (Gott Vater, sende deinen Geist)
  • 269 Älä sure, sielu parka (Weg, mein Herz, mit den Gedanken)
  • 270 Enkö Herraa Jumalaani (Sollt ich meinem Gott nicht singen?)
  • 379 Herralle tiesi anna (Befiehl du deine Wege)
  • 445 Oi Pyhä Henki, riennä (Zieh ein zu deinen Thoren)
  • 559 Nyt kaikki päättää työnsä (Nun ruhen alle Wälder)
  • 936 Tulvii riemu sydämeeni (Fröhlich soll mein Herze springen)
  • 968 Nyt nouse, kiitä luojaa (Wach auf,mein Herz, und singe)

Virret Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 24 Nyt ääneen laulaa sieluni (Ich singe dir mit Hertz und Mund)
  • 144 Oi rakkain Jeesukseni (Salve caput cruentatum / O Haupt voll Blut und Wunden)
  • 186 Nyt kaikki päättää työnsä (Nun ruhen alle Wälder)
  • 200 Taas saapui suvi pohjolaan (Geh aus mein Hertz)
  • 241 Miksi pelkäät, sielu parka ((Weg, mein Herz, mit den Gedanken)
  • 439 Kas, Karitsa niin hiljainen (Ein Lämmlein geht und trägt die Schuld)
  • 541 Murheen lapset, murheen alta (Kommt, ihr traurigen Gemüter)
  • 553 Kun kanssani on Herra (Ist Gott für mich/so trete)

Muita runoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde[5]
  • Käy Herran luo ja kaiken anna olla (Gib dich zufrieden und sei stille), suom. Liisa Ewald, teoksessa: Sururunoja: 1: Yö tulee hiljaa, julk. Eeva Mämmi 2008, ISBN 978-952-99077-2-4
  • Silmäni kohtaa sen, mitä johtaa Jumalan valta (3. säkeistö J. S. Bachin nimellä kulkevasta laulusta Die gold'ne Sonne, 3), suom. teoksessa: Sururunoja: 1: Yö tulee hiljaa
  • Nyt kaikki metsät nukkuu -, suom. Arvi Kivimaa, teoksessa: Laulujen virta, WSOY 1936

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Paul Gerhardt paul-gerhardt-gesellschaft.de. Viitattu 16.3.2019. (saksaksi)
  2. ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 230. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
  3. ↑ a b Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 46. Sibelius-Akatemia, 1991. ISBN 952-9658-01-X
  4. ↑ ”Liederkunde”, Evangelisches Gesangbuch Ausgabe für die Evangelisch-Lutherische Ladeskirche Sachsens, s. 975. Evangelische Verlagsanstalt GmbH, Leipzig, 1995. (saksaksi)
  5. ↑ Paul Gerhardt, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 8.4.2021

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paul_Gerhardt&oldid=22696959”