Lapua

Lapua Lappo
vaakuna	sijainti
Lapuan kaupungintalo
Sijainti	62°58′15″N, 023°00′25″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Seinäjoen seutukunta
Kuntanumero	408
Hallinnollinen keskus	Lapuan keskustaajama
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1964
– kaupungiksi	1977
Kuntaliitokset	Lappajärvestä osa (1938)
Kokonaispinta-ala	750,78 km² 159:nneksi suurin 2022
– maa	737,16 km²
– sisävesi	13,62 km²
Väkiluku	14 033 79:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	19,04 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,8 %
– 15–64-v.	57,6 %
– yli 64-v.	24,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	95,9 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	3,9 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Satu Kankare
Hallituksen puheenjohtaja	Kai Pöntinen
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
– puheenjohtaja	Anneli Jäätteenmäki
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • KD  • SDP	14 11 5 3 2
lapua.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kauppakatua Lapuan keskustassa.

Lapua (ruots. Lappo) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 14 033 henkilöä. Kunnan pinta-ala on 750,78 km², josta 13,62 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 19 asukasta/km². Lapuan naapurikunnat ovat Alajärvi, Kauhava, Kuortane, Lappajärvi ja Seinäjoki. Entisiä naapurikuntia ovat Seinäjokeen liitetyt Nurmo ja Ylistaro ja Kauhavaan liitetty Ylihärmä.

Lapua tunnetaan kenties parhaiten Lapuan liikkeestä, Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksestä (1976) ja körttiläisyydestä. Lapua on Suomen pienin kaupunki, jossa on piispanistuin ja tuomiokirkko. Lapualaisia ministereitä ovat olleet Kustaa Tiitu, Jalo Lahdensuo, Niilo Kosola, Orvokki Kangas ja Suomen ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki. Myös olympiatason urheilijat kuten Harri Koskela, Tapio Korjus ja Mikko Huhtala ovat tehneet kaupunkia tunnetuksi. Lapuan Virkiän naisten superpesisjoukkue on voittanut pesäpallon Suomen mestaruuden 11 kertaa, saanut SM-hopeaa kuudesti ja pronssia seitsemästi.

Nykyään kaupunki tunnetaan myös rikkaasta kulttuurielämästään. Kulttuuri sai oman talonsa, kun entinen Lapuan Patruunatehtaan rakennus remontoitiin kaupungin kulttuurikeskukseksi. Paikka tunnetaan nykyään nimellä Kulttuurikeskus Vanha Paukku, ja siellä sijaitsevat muun muassa Lapuan Musiikkiopisto, kaupunginkirjasto, Lapuan Kansalaisopisto, Teatteri Lapua, Lapuan Taidemuseo, Lapuanliikkeen museo, Lapuan Patruunatehtaan museo, Patruunagalleria, Pyhälahden Valokuvaamomuseo, Pohjanmaan Valokuvakeskus ja elokuvateatteri Bio Marilyn.

Vanhassa Paukussa järjestetään vuosittain mm. musiikkitapahtuma Vanhan Paukun Festivaali sekä Vanhan Paukun Filosofiapäivät. Lisäksi paikkakunnalla järjestetään vuosittain mm. Lapuan Päivän juhla, Ritafest-rockfestivaali ja joka toinen vuosi kansainvälinen urkumusiikkitapahtuma Lapuan Urkufestivaalit.

Tunnettuja Lapualla syntyneitä kulttuurihenkilöitä ovat mm. taiteilija Teemu Mäki, Miljoonasade-yhtyeen perustaja: muusikko Heikki Salo, murrekirjailija Harri Harju, edesmennyt näyttelijä Esko Nikkari ja tanssija Jukka Haapalainen.

Lapualla ilmestyy paikallislehti Lapuan Sanomat.

Nimen alkuperä

Lapualla oli 1300-luvulla jonkin verran lappalaisia, jotka pitivät seutua eräalueenaan. Lapuan-nimen lienevät rannikon ruotsalaiset antaneet juuri alueella asustaneiden lappalaisten takia.

Historia

Esihistoria ja asutuksen muodostuminen

Vielä kivikauden kampakeraamisen kulttuurin kaudella Itämeren vedenpinta oli 56–58 metriä nykyistä vedenpintaa korkeammalla. Tällöin Lapua sijaitsi aivan merenrannan tuntumassa, missä edellytykset ihmisasutukselle olivat otollisimmat. Lapualla onkin tehty runsaasti kivikautisia löytöjä, muun muassa 14 asuinpaikkaa kampakeraamisen kulttuurin kaudelta. Myöhemminkin esihistoriallisella ajalla Lapuan sijainti oli edullinen. Seutu sijaitsi koiravaljakkoreitin varrella, joka johti Laatokan Karjalasta Etelä-Pohjanmaalle ja edelleen Oulujoen suulle.

Varhain 1300-luvulla alkoi pysyvä asutus levitä myös Lapuanjokilaaksoon. Asukkaita tuli muun muassa Ylä-Satakunnan Suur-Sastamalan asutuskeskuksesta, josta oli pohjoiseen hyvät maa- ja vesiyhteydet. Pohjanmaan asutuksen painopiste muodostui alkuvaiheissa Kyrönjoen alajuoksulle. Meren läheisyyteen asutusta houkutteli nimenomaan luonnonantimiltaan rikas Merenkurkun alue. Alueella oli tuolloin jonkin verran lappalaisia, jotka pitivät seutua eräalueenaan.

Isokylästä kirkkopitäjäksi (1400–1500-luku)

Kyrönjoen varressa Kyrönmaassa alettiin asutuksen laajetessa 1400-luvulla hankkia uusia erä- ja niittyalueita idästä, Lapuanjoen varrelta. Edullisin asuinpaikka löytyi kohdasta, jossa Nurmonjoki yhtyy Lapuanjokeen. Samalla paikalla on Lapuan nykyinen keskustakin. Paikkaa alettiin pian nimittää Isokyläksi. Muista kylistä 1400-luvulla tunnettiin vain Haapakoski, joka sijaitsee hieman ylempänä Lapuanjoen varrella. Jokien yhtymäkohdassa oleva Isokylä oli liikenteellisesti keskeinen paikka. Siinä oli myös helppoa hyödyntää seudun rikkaita kalavesiä. Jokivarsilta alkoivat edelleen laajat eräalueet, joissa oli runsaasti riistaa. Vuoden 1413 vaiheilla Lapualla oli noin 10 taloa. Metsästys ja kalastus säilyivät tärkeinä elinkeinoina aina 1600-luvulle saakka.

1500-luvun puolivälissä, jolloin Lapualla oli noin 70 taloa, asutus alkoi hitaasti levittäytyä Isostakylästä yhä etäisimmille alueille. Uusista kylistä Tiistenjoki ja Kauhajärvi alkoivat saada myös pysyvää asutusta. 1555 Kustaa Vaasa antoi Mikael Andreas ‑nimiselle henkilölle valtakirjan papinvirkaan Lapuan kappeliseurakunnassa. Tämännimistä pappia ei liene kuitenkaan koskaan Lapualle saapunut. Tapahtuma oli kuitenkin merkittävä, sillä tämän jälkeen Lapua alkoi yhä enemmän irtaantua emäalueestaan Kyrön suurpitäjästä. Perimätieto kertoo, että näihin aikoihin Lapualle oli jo rakennettu oma kirkko. Itsenäinen kirkkopitäjä Lapuasta tuli 1581. Vakinaisesti seudulla asuva pappi oli saatu jo viisi vuotta aikaisemmin. 1590-luvun alussa Lapuasta tuli itsenäinen hallintopitäjä ja paikallisesti tärkeät omat käräjät pidettiin joulukuussa 1590. Kun Kauhava vuonna 1608 liitettiin Lapuaan, Suur-Lapuaan kuuluivat Kauhavan, Härmän, Kuortaneen, Nurmon ja Töysän kappelit.

Karjanhoitoa, tervanpolttoa ja maanviljelyä (1500–1700-luku)

Maanviljelyyn oli otettu 1500- ja 1600-luvulla vasta kapeita kaistaleita Lapuanjoen varrelta. Peltoviljelyä haittasivat kuitenkin usein toistuvat tulvat. Liiallisen kosteuden vaivaamat alueet pidettiinkin tavallisesti laitumina, jolloin myös karjanhoito oli kannattavaa. Toistuvien tulvien ja hallan verottaessa talonpoikien toimeentuloa tarjosi tervanpoltto tärkeitä lisätuloja. Tervan myynnin myötä siirryttiin jo rahatalouden piiriin. Metsä oli arvokasta ja sen käyttöoikeuksien selvittämiseksi jouduttiin pitämään lukuisia rajakäyntejä. Samalla pitäjä sai rajansa ja myös kylien rajat alkoivat hahmottua.

Lapuanjoki oli tervan vientiväylä. Terva kuljetettiin Uuteenkaarlepyyhyn, jonne myös oli tapana maksaa verot. Merireitin ansiosta syntyi kiinteä yhteys Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan. Oli tavallista, että lapualaiset kääntyivät ongelmissa suoraan kuninkaan puoleen, ohi paikallisten viranomaisten. Uudenkaarlepyyn kaupungin perustamisen jälkeen 1560-luvulla tuli ajankohtaiseksi tien rakentaminen Uudestakaarlepyyssä sisämaahan Ruovedelle, jonne Uudenkaarlepyn kauppa näyttää ulottuneen. Lapualaiset määrättiin rakentamaan taival Lapualta Ruovedelle. Tehtävä tuntui turhalta. Pitäjäläisille vesistötiet olivat tärkeämpiä. Vuonna 1695 tie Ruovedelle oli pääosin valmis. 1600-luvulla Lapualta oli maantieyhteys myös Ilmajoelle.

Metsästys ja kalastus saivat väistyä maanviljelyn tieltä 1700-luvulla. Suonraivauksessa ja kuivaustöissä työtä tuntui olevan loputtomasti. Vuosisadan puolivälin jälkeen toteutettu isojako paransi maanomistusoloja, mikä innosti kovaan työhön. Erityisesti vuosisadan lopussa perustetut lukuisat torpat lisäsivät tilojen määrää huomattavasti. Myös asukasluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1590 Lapualla oli 530 asukasta, vuonna 1680 595 ja vuonna 1793 jo 2 438. Viljelykasveista ruis ja ohra olivat suosituimpia, myös herne tunnettiin. Perunaa alettiin viljellä vasta 1700-luvun lopussa ja 1800-luvulla tuli viljelykseen kaura.

Sotien ja joukkoliikkeiden aika (1800–1900-luku)

Pääartikkeli: Suomen sota

Vuonna 1808 Lapua joutui Suomen sodan (1808–1809) yhdeksi taistelunäyttämöksi. Carl Johan Adlercreutz ja Georg Carl von Döbeln saivat Lapualla arvokkaan voiton venäläisistä, joka tunnetaan nykyisin Lapuan taisteluna (14. heinäkuuta 1808). Suomen kenttäarmeija ei kyennyt kuitenkaan käyttämään voittoa hyväkseen.

Lapuanjokivarsi oli tunnettu puukkojunkkareistaan. Rajuun elämänmenoon tuli taitekohta 1800-luvun alkupuolella, kun Lapuan kappalaiseksi apulaiseksi nimettiin Niilo Kustaa Malmberg. Tämä palavahenkinen saarnamies siisti väestön tapoja huomattavasti. Hän oli myös keskeisesti vaikuttamassa siihen, että herännäisyydestä tuli myöhemmin merkittävä hengellinen liike. Malmberg edisti myös ansiokkaasti paikallisia kouluoloja. 1838 hän tarjoutui pitämään kiertokoulua. Tehtävä oli jo sinällään raskas ja epäkiitollinen. Malmbergin työtä Lapualla jatkoivat muun muassa Justiina Rautakorpi, Arvi Logren ja Malmbergin poika Wilhelm Malmivaara. Lapuan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa 1869. Maakunnan ja koko pohjoisen Suomen ensimmäisen maaseutuoppikoulun avajaisjuhla pidettiin Lapualla 1904. Laajaa huomiota saanut kansanopistokokeilu alkoi 1890 ja kansallisen sivistyspyrkimyksen osoituksena 1892 perustettiin Lapuan Nuorisoseura. Sisälähetysseura Herättäjä perustettiin Lapualla vuonna 1912. Suomen ensimmäinen kristillinen kansanopisto aloitti toimintansa Lapuan Karhunmäessä 1913.

Vuosina 1881–1930 pääasiassa Pohjois-Amerikkaan muutti peräti 5 306 lapualaista. Muuttoliike hidasti kunnan väkiluvun kasvua merkitsevästi, sillä 1880 Lapualla oli enää vain 9 115 asukasta. Matkaan uskallettiin lähteä näin runsain joukoin muun muassa siksi, että seudun asukkailla oli kohtalaisen paljon tietoa ulkomaista. Kauppamatkojen ohella oli käyty sotaretkillä muun muassa Baltiassa ja Saksassa.

Lapuan tuomiokirkko

Jo nuijasodan (1596–1597) ajoilta periytyvä lapualaisten poliittinen aktiivisuus nousi jälleen esille 1900-luvun alussa. Vuodesta 1915 alkaen Lapua toimi tärkeänä jääkärietappina, jonka kautta jääkärit kulkivat Ruotsiin ja edelleen Saksaan. Kommunismin vastainen Lapuan Liike (1929–1932) sai puolestaan nimensä Lapualla 23. marraskuuta – 24. marraskuuta 1929 tapahtuneesta kommunistinuorten punaisten paitojen repimisestä ja tästä alkunsa saaneesta lapualaisjohtoisesta oikeistoradikaalista toiminnasta. Lapualla perustettiin 1930 Suomen Lukko ‑niminen järjestö, joka ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen toimintaperusteista. Sen suoraa toimintaa kannattaneet jäsenet perustivat lapualaisen maanviljelijän Vihtori Kosolan johdolla vielä saman vuoden aikana Lapuan Liike ‑nimisen järjestön. 7. heinäkuuta 1930 lapuanliike järjesti suurimman mielenosoituksen, mitä Suomessa oli nähty: yli 12 000 miehen ns. talonpoikaismarssin Helsinkiin. Liike sai aluksi laajaa kannatusta, mutta vähitellen sen kovat otteet, muun muassa muilutukset, vieroittivat siitä monia. Lapuan liike lakkautettiin Mäntsälän kapinan 27. helmikuuta – 3. maaliskuuta 1932 jälkeen.

Kehitys kaupungiksi (1900–)

Lapua Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Jo 1800-luvun lopulla Lapuan kirkonkylä muistutti kookkaine talonpoikaistaloineen pientä kaupunkia. Lisäksi se sijaitsi hyvin keskeisellä paikalla, rautatieliikenne oli alkanut jo vuonna 1885. Lapuan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuoliskolla varsin tasaisesti, 1900-luvun alussa Lapuaa alettiin puuhata myös taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, mikä toteutuikin vuonna 1915. Vuonna 1960 Lapualla oli jo 16 282 asukasta. Vuonna 1964 Lapuasta tuli yksi Suomen ensimmäisistä paitsi pikkukaupunkimaisen keskustaajaman, myös laajan haja-asutusalueen käsittäneistä kauppaloista. Maatalousnäyttelyt on järjestetty Lapualla vuosina 1938, 1948 ja 1968.

Lapuan seurakunta saavutti merkittävimmän taitekohtansa, kun Lapuan hiippakunta aloitti toiminta 1. heinäkuuta 1956. Hiippakunnan saamiseen Lapualle vaikuttivat juuri paikkakunnan kristilliset perinteet. Toisaalta lapualaiset itse olivat aktiivisesti ajamassa hanketta. Tässä yhteydessä ja myös muulloin Lapuan voimakkaana kehittäjänä vaikutti Kustaa Tiitu, joka oli muun muassa kansanedustaja vuosina 1945–1958 ja 1965–1970.

1960-luvun loppupuolella Lapuan asukasluku alkoi laskea maaltapaon vuoksi. Vuonna 1977 kauppalajärjestelmä lakkautettiin ja Lapua nimettiin kaupungiksi kaikkien muiden tuolloisten kauppaloiden (pl. Kotkaan liitetty Karhula) ohella.

Lapualla sattui vuonna 1976 yksi rauhan ajan pahimmista onnettomuuksista, Lapuan patruunatehtaan räjähdys. Onnettomuudessa menetti henkensä 40 tehtaan työntekijää ja useat loukkaantuivat vaikeasti. Vuodesta 1977 helluntaievankelista Niilo Yli-Vainio järjesti Lapuan urheiluhallissa laajaa huomiota saaneita herätyskokouksia, jotka johtivat helluntaiherätyksen suosion kasvuun.

Kaupungin asukasluku alkoi tämän jälkeen vähitellen kasvaa ja vuonna 1985 Lapualla oli asukkaita 14 728. Vuoteen 2011 kaupungin asukasluku oli kasvanut 14 504 asukkaaseen.^lähde?

Itsenäisyyspäivänä vuonna 1986 erikoispikajuna Lapponia suistui raiteilta Lapuan asemalla. Lapualla järjestettiin vuosien 1979 ja 2007 Jukolan viestit. Lapualla toimii myös Suomen toiseksi vanhin nuorisovaltuusto, joka on perustettu vuonna 1995. Lapuan Lukion edeltäjä Lapuan Yhteislyseo oli Etelä-Pohjanmaan vanhin oppikoulu. Vuonna 2001 Lapua nousi valtakunnallisiin otsikoihin Lapuan Harrastajanäyttelijöiden toteuttaman Lapualaisoopperan ansiosta. Herättäjäjuhlat järjestettiin Lapualla vuonna 2014.

Maantiede

Lapua sijaitsee Lapuanjoen varrella. Keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeutta sijaitsevan Lapuan maisemaa hallitsevat laajat jokivarsitasangot ja paikoin selvästi ympäristöään ylemmäksi kohoavat kukkulat. Kaupungissa on Pohjanmaan radan Lapuan rautatieasema.

Luonto

Lapua sijaitsee vyöhykkeellä, missä Länsi-Suomen liuskekivivyöhyke vaihettuu rannikon yhtenäiseksi graniittivyöhykkeeksi. Kallioperä on yleensä gneissiä (migmaattista biotiittiplagioklasigenissiä tai plagioklasigneissiä), graniittia tai kvartsiittia. Yleisimmät maalajit ovat turve ja moreeni. Savea on hieman vähemmän. Karkeampia mineraalimaalajeja kuten hietaa ja hiekkaa on vähän. Yleensä ne esiintyvät laajoina, melko ohuina kerroksina tai sitten niiden päälle on kerrostunut savia.

Maasto on melko tasaista, mutta kohoaa Lapualla vähitellen luoteesta kaakkoon. Kun Hellanmaassa viljelylakeuden alavimmat osat ovat 26 metrin korkeudella, Pettuvuoren seudun suotasangot ovat paikoin huomattavat. Lapuan korkein kohouma Simpsiön vuori kohoaa 132 m merenpintaa ja runsaat 100 m ympäristöään korkeammalle. Vuoren korkeus johtuu sen kulutusta hyvin kestävästä kivilajista, kvartsiitista.

Vesistöt

Lapuan vesistöistä merkittävin on Lapuanjoki. se saa alkunsa Suomenselän alueelta ja laskee Pohjanlahteen Uudenkaarlepyyn kohdalla. Pituutta joelle kertyy noin 165 km ja sen vesistöalue on 2 995 m². Koska vesistöalueella on vähän järviä ja nekin ovat pieniä, joki reagoi melko herkästi sateiden määrään. Koska Lapuanjoen äyräät ovat matalia ja rantamaat tasaisia, tulvat koettelivat aikaisemmin hyvin laajoja alueita. Tulva-aikaan maisema saattoi muistuttaa saaristoa, jossa vuorottelivat metsäiset kumpareet ja vetiset suoalueet. Erityisesti Lapuan keskustasta alajuoksulle päin joessa on tehty runsaasti tulvansuojelutöitä. Lapualla jokeen on rakennettu Mäkelänkosken ja Hourunkosken vesivoimalaitokset. Nurmonjoki saa alkunsa Seinäjoen Nurmon alueelta ja se yhtyy Lapuanjokeen Lapuan keskustan kohdalla. Muita joki ovat Kauhavanjoki, Tiistenjoki, Lakaluoma, Tiisipuro ja Löyhinginluoma.

Järvistä suurin Hirvijärven tekojärvi, josta vain osa on Lapuan kaupungin alueella. Tekojärven pinta-ala keskivedenkorkeudella on 1 530 hehtaaria ja se on rakennettu osana Lapuanjoen tulvansuojeluun tähtääviä vesistöjärjestelyjä. Tekoaltaan yhteyteen on rakennettu myös voimalaitos. Luonnonjärvistä suurin on Kauhajärvi kaupungin koilliskulmassa. Muita järviä ovat Tiisijärvi. Järvet ovat varsin matalia.

Maisema

Lapuan maisemaa hallitsevat jokilaaksojen laajat peltotasangot. Itään ja kaakkoon päin kohti Suomenselkää metsän osuus maisemassa kasvaa. Lapuan suot ovat suurimmaksi osaksi primäärisesti soistuneita eli jään ja veden alta paljastunut maa alkoi heti soistua. Suot ovat yleensä rahkasoita. Soita on otettu kydöttämällä runsaasti viljelykseen. Polttamalla pinnalta raaka rahkaturvekerros päästiin runsasravinteisempiin kerroksiin. Samalla osa pintakerroksen aineksesta saatiin viljelykasvien käyttöön. Kytöviljely oli Lapualla yleistä erityisesti 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Kaupunginosat ja kylät

Alahella, Alanurmo, Haapakoski, Hellanmaa, Hirvijoki, Honkimäki, Hyyppä, Härsilä, Karhunmäki, Kauhajärvi, Kirkonkylä, Kiviristi, Koskikylä, Lakaluoma, Liuhtari, Länsikylä, Mustamaa, Myllykylä, Männikkö, Ojutkangas, Paavola, Pouttu, Raamattu, Rautakorpi, Ritakallio, Ritamäki, Ruha, Saarenkangas, Siirilä, Tamppari, Teora, Tiistenjoki, Toijanniemi, Välilä, Ylikylä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Lapualla oli 14 494 asukasta, joista 11 014 asui taajamissa, 3 399 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lapuan taajama-aste on 76,4 %. Lapuan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Lapuan keskustaajama	10 674
2	Tiistenjoki	231
3	Kangas*	109

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kankaan taajama ulottuu puoliksi Lapuan ja puoliksi Kauhavan kaupungin alueelle.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Lapuan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			14 567
1985			14 644
1990			14 579
1995			14 488
2000			14 055
2005			14 081
2010			14 428
2015			14 609
2020			14 280
Lähde: Tilastokeskus.

Kieli ja etnisyys

Lapuan väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 95,9 prosenttia, ruotsinkielisiä 0,2 prosenttia ja vieraskielisiä 3,9 prosenttia. Lapualla asui vuoden 2023 lopussa 415 ulkomaan kansalaista, mikä on 3,0 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Lapualla 162 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat unkarilaiset (67) ja virolaiset (45).

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lapualla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Lapuan tuomiokirkkoseurakunta

Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Lapualla toimii vanhoillislestadiolaisuus. Vanhoillislestadiolaisten rauhanyhdistykseen kuului vuonna 2023 yhteensä 45 jäsentä.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Lapualla toimii Lapuan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lapuan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Talous

Lapuan työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)

  Alkutuotanto (7.6%)

  Jalostus (32.7%)

  Palvelusektori (58.7%)

  Muut sektorit (1%)

Talousalueena Lapua kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.

Lapualla oli vuonna 2022 yhteensä 4 588 työpaikkaa ja kaupungissa asui 5 916 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 54,9 prosenttia. Lapuan työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 58,7 prosenttia, jalostuksen 32,7 prosenttia ja alkutuotannon 7,6 prosenttia.

Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 77,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,5 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Lapualla on 138,3 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.

Työnantajat

Lapualaisia työnantajia:

• BE Group
• Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa
• Etelä-Pohjanmaan Poliisilaitos
• Juncar Oy
• Koulutuskeskus Sedu
• Lapuan Kaupunki
• Lapuan tuomiokirkkoseurakunta (tmk-srk)
• Metso Power Oy
• Nammo Lapua (ent. Lapuan Patruunatehdas)
• Lapua-ketjut Oy
• Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy (Lämpöässä)
• Veljekset Ala-Talkkari Oy

Kulttuuri

Tapahtumat

Lapualla on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lapualla kahdeksan kertaa: 1901 Sinnemäessä, 1911 Liuhtarissa, 1917 Karhumäessä sekä vuosina 1930, 1943, 1958, 1984 sekä 2014. Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Lapualla vuonna 1987.

Muita tapahtumia:

• Vanhan Paukun Festivaali
• Lapuan Urkufestivaali
• Vanhan Paukun Filosofiapäivät
• Perinneleikkipäivät Ränkimäen talomuseolla
• Ritafest
• Lapuan Päivä

Nähtävyydet

• Vanhan Paukun kulttuurikeskus, joka sijaitsee entisessä Lapuan Patruunatehtaan miljöössä
• Lapuan Taidemuseo
• Lapuanliikkeen museo
• Lapuan Patruunatehtaan museo
• Lapuan tuomiokirkko, jossa Suomen suurimmat urut, 85 + 6 äänikertaa
• Jokilaakson matkailupuutarha
• Vihtori Kosolan kotitalo
• Tanssikeskus Latosaari
• Ränkimäen talomuseo
• Lapuanjoen peltolakeus, alajoki
• Lapuanjoen ja Nurmonjoen yhtymäkohdan jokimaisema ihan kaupungin keskustassa
• Lapuan taistelun 14. heinäkuuta 1808 muistomerkki Kiviristillä, pystytetty 1864
• Lapuan Patruunatehtaan räjähdyksen muistomerkit tehdasalueella ja Lapuan hautausmaalla
• Simpsiö, näkötorni, Digitan TV-masto ja rinnehiihtokeskus
• Körttimuseo
• Suomen ensimmäinen körttiläinen kansanopisto Wanha Karhunmäki

Ruoka

Lapuan pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppivellin tapainen Lapuan liemi.

Urheilu

Lapuan Patruuna-Areena.

Lapualaiset urheilijat ovat edustaneet Suomea useissa urheilulajeissa merkittävissä kisoissa aina Olympiakisoja myöten. Lapulla toimii useita urheiluseuroja kuten muun muassa Lapuan Virkiä, Lapuan Ponnistus sekä Korikobrat. Urheiluharrastuspaikkoja Lapualla ovat muun muassa yleisurheilu- ja jalkapallokenttä Lapuan keskuskenttä sekä sen lähellä sijaitsevat pesäpallostadion, uimahalli, urheilutalo ja jäähalli.

Koulutus

Lapualla toimii 11 alakoulua, 1 yläkoulu, 1 lukio, 1 ammattikoulu sekä kansalaisopisto, musiikkiopisto, STEP-koulutus ja taidekoulu.

Hallinto ja politiikka

Kunnan- kauppalan ja kaupunginjohtajat

• Heimo Ylihärsilä 1954–1968
• Kimmo Karttunen 1968–1992
• Paavo Latva-Rasku 1993–2012
• Arto Lepistö 2012–2017
• Ahti Latvala (vs.) 2017–2018
• Satu Kankare 2018–

Politiikka

Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.

Vuosi	KESK		KOK		PS		KD		SDP		VAS		VIHR
	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%	Ääniä	%
2017	2 767	37,1	2 256	30,3	771	10,4	720	9,7	572	7,7	291	3,9	72	1,0
2021	2 366	36,7	1 946	30,2	881	13,7	528	8,2	476	7,4	155	2,4	88	1,4

Tunnettuja lapualaisia

Ernsti Alajoki, kunnallis- ja maanviljelysneuvos Armas Antila, teologi Iivo Antila, maanviljelysneuvos Jussi Aro, seemiläisten kielten professori J. G. Granö, maantieteilijä, syntynyt Lapualla Jukka Haapalainen, tanssija Harri Haatainen, keihäänheittäjä Matti Halmesmäki, johtaja Kustaa Hissa, maanviljelijä ja valtiopäivämies Eetu Holma, jääkiekkoilija Mikko Huhtala, painija Kaisa Ikola, kirjailija Jouni Ilomäki, painija, olympiamitalisti Anneli Jäätteenmäki, poliitikko, entinen pääministeri Orvokki Kangas, kansanedustaja Kimmo Karttunen, kaupunginjohtaja Liisa Keltikangas-Järvinen, professori Tapio Korjus, keihäänheittäjä, olympiavoittaja

Harri Koskela, painija, olympiamitalisti Lauri Koskela, painija, olympiamitalisti Niilo Kosola, kansanedustaja Vihtori Kosola, Lapuan liikkeen ja myöhemmin IKL:n johtaja Juha Lagström, muusikko, näyttelijä Jalo Lahdensuo, maaherra Oskari Lahdensuo, maanviljelijä, kunnallisneuvos Yrjö Länsipuro, toimittaja, diplomaatti Niilo Kustaa Malmberg, herännäinen Wilhelmi Malmivaara, kirkkoherra Matti "Volvo" Markkanen, ammattirikollinen, syntynyt Lapualla Teemu Mäki, taiteilija, taiteen tohtori Juha Mäntylä, kirjailija Esa Niemitalo, muusikko Esko Nikkari, näyttelijä Tuula Polvi, Miss Suomi Antti L. J. Pääkkönen, tenavatähti, ääninäyttelijä, teatteriohjaaja

Kai Pöntinen, yrittäjä, maakuntaneuvos Hilja Riipinen, kansanedustaja Ernst Saari, maanviljelijä ja kansanedustaja Heikki Salo, muusikko Jyrki Saranpää, jalkapalloilija Ilari Seppälä, koripalloilija Laura Sippola, muusikko Miira Sippola, teatteriohjaaja Esa Talvitie, kauppaneuvos Kustaa Tiitu, kansanedustaja, ministeri, kunnallisneuvos Tommi Toija, kuvataiteilija Ernsti Turja, kansanedustaja (Kokoomus), kunnallisneuvos Yrjö Viitasaari, kenraalimajuri Erkki Ylihärsilä, metsäneuvos Heimo Ylihärsilä, kaupunginjohtaja Pauli Ylisaari, teollisuusneuvos Niilo Yli-Vainio, saarnaaja

Ystävyyskunnat

• Hagfors, Ruotsi
• Hohenlockstedt, Saksa
• Lantana, Yhdysvallat
• Rakvere, Viro
• Kiskőrös, Unkari
• Louthin kreivikunta, Irlanti

Katso myös

• Lapuan taistelu
• Lapuan päivä
• Luettelo Lapuan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Aiheesta muualla

• Lapuan kaupungin sivut
• Tilastokeskus – Lapuan avainluvut
• Tietoja Lapuan seurakunnasta ja historiasta (Arkistoitu – Internet Archive)
• HELEMI – Lapuan historian ja kulttuuriperinnön sähköinen tietokanta
• Lapua WeatherCam (Arkistoitu – Internet Archive)