Oilon
Oilon Group Oy | |
---|---|
Tunnuslause | One degree better[1] |
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1961 |
Toimitusjohtaja | Tero Tulokas [2] |
Puheenjohtaja | Kjell Forsén [2] |
Kotipaikka | Lahti[3] |
Toimiala | Energiateknologia |
Tuotteet | polttimet, polttojärjestelmät, maalämpöpumput,teollisuuslämpöpumput ja – kylmälaitokset |
Tytäryhtiöt |
Oilon Oy |
Omistaja | Leiwon suku[4] |
Kotisivu | https://oilon.com/ |
Oilon on energia- ja ympäristöteknologiaan keskittynyt lahtelainen perheyritys.[5] Yhtiö valmistaa polttotekniikkaa kaasumaisille- ja nestemäisille polttoaineille[6] sekä lämpöpumppuja.[5]
Oilonilla on tehtaita Suomessa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa sekä myyntikonttorit Brasiliassa[7] ja Saksassa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1961–1999
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1961 konepajaksi perustettu Oilon Oy aloitti toimintansa Helsingin Maunulassa, mutta muutti jos samana vuonna Lahteen.[8] Yhtiön perustajia olivat Urho Lehto, Sirkka Lehto, Jorma Manssila, Juhani Paatelainen ja Keijo Oilio.[9] Urho Lehto toimi yhtiön toimitusjohtajana.[10] Hyvin pian myös diplomi-insinööri Ossi Leiwosta tuli yhtiön osa-omistaja ja tekninen asiantuntija.[8] Yrityksen ensimmäisiä tuotteita olivat raskasöljypolttimet.[10][11]
Yhtiö aloitti viennin vuonna 1964[9] Neuvostoliitosta, seuraavia vientimaita olivat Ruotsi, Tanska, Norja ja Saksa.[10]
Vuonna 1974 Ossi Leiwo aloitti yhtiön toimitusjohtajana ja koko yritys siirtyi Leiwon suvun omistukseen.[8]
Vuonna 1989 Oilon Oy:n emoyhtiö Oy Oilon trading Ltd osti Bade Wuttenbergissä sijainneen Hofamat Hoffmann GmbH:n öljy- ja kaasupoltintehtaan yhdessä saksalaisen edustajansa kanssa. Tehdas työllisti 60 henkilöä.[12] Hofamat myytiin Kiinaan vuonna 1999.[9]
1990-luvulla Oilon alkoi kansainvälistyä ja siirtyä öljystä ympäristöystävällisempään energia- ja ympäristötekniikkaan.[8] Vuonna 1993 Kiinassa tehtiin ensimmäinen edustussopimus.[13] Vuonna 1995 Oilon avasi Lahdessa uuden kehityskeskuksen, jonka laboratorioissa voitiin testata öljyllä ja kaasulla tomivia suuria teollisuus- ja voimalaitospolttimia ja omakotitalopolttimia.[14] Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tuli viennistä.[15] Vuonna 1997 Ossi Leiwon seuraajanana aloitti aiemmin varatoimitusjohtajana toiminut Eero Pekkola.[4] Kiinaan perustettiin oma myyntiyhtiö.[13]
2000–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuussa 2002 Suomeen perustettiin maalämpöpumppuihin keskittynyt tytäryhtiö, Geopro Systems Oy.[16] Samana kevää Oilon avasi Wuxiin tehtaan toimittuaan Kiinan markkinoilla vuosikymmenen ajan, jossa alettiin valmistaa polttimia.[17][18] Wux valittiin esimerksi paikkakunnalla olevien konepaja-alalle koulutettujen ihmisten määrän sekä alueella toimivalta Metsolta saatujen suositusten perusteella[13]
Vuonna 2005 Oilon oli ainoa teollisuuspolttimia Pohjoismaissa valmistava yritys.[19] Seuraavana vuonna viennin osuus tuotannosta oli 60 prosenttia. Yhtiöllä oli 230 työntekijää, joista 40 oli Kiinassa.[20]
Vuonna 2007 Lahden tuotekehityskeskusta laajennettiin kolmen miljoonan euron investoinnilla.[20] Seuraavana vuonna Hollolaan perustettiin Oilon Home Oy, joka valmisti pientaloihin suunnattuja lämmitysjärjestelmiä ja neuvoi laiteasentajia vanhojen järjestelmien rinnalle tuotavien täydentävien laitteiden toiminnassa.[21] Vuonna 2009 Ossi Leiwo jätti paikkansa hallituksen puheenjohtajana tyttärelleen Päivi Leiwolle.[17] joka oli toiminut yhtiön asianajajana.[13]
2010–2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 2010 Oilonin tehtaan viereen avattiin uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon. [22] Oilonilla oli noin 300 työntekijää. Se oli alkanut valmistaa perinteisten öljypolttimien lisäksi myös vähäpäästöisiä polttoratkaisuja sekä hybridijärjestelmiä, joissa käytettiin useita toisiaan täydentäviä energiamuotoja.[23] Kotitalouksille toimitettiin maalämpöpumppuja, ilma-vesilämpöpumppuja, aurinkokeräimiä sekä bioöljyillä, biokaasuilla ja pelleteillä toimivia polttimia.[24] Liikevaihto oli 44,5 miljoonaa euroa[17], josta pienkattiloihin tarkoitettujen polttimien osuus kymmenen prosenttia. Yhtiö myi suuria teollisuuden polttimia muun muassa Aasiaan ja Venäjälle.[25]
Elokuussa 2011 Oilon osti Kokkolasta teollisuuslämpöpumppuihin ja teollisuuskylmätekniikkaan erikoistuneen Oy Scancool Ab:n[5]. 65 henkilöä Kokkolassa, Tuusulassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa työllistänyt yhtiö jatkoi toimintaansa omalla nimellään Oilonin tytäryhtiönä.[5] Koko konserni työllisti 350 henkilöä.[5].
Vuonna 2012 Oilon perusti Brasilian Campinakseen myynti- ja huoltoyksikön[26]. Seuraavana vuonna Oilon kutsuttiin Pekingiin keskustelemaan viranomaisten kanssa tulevista päästötavoitteista.[27] Paikalliset poliitikot halusivat vähentää kaukolämmöntuotannon typpidioksidipäästöt alle kolmannekseen kahdessa vuodessa[27] hyötysuhteen pienenemättä.[28] Oilon kehitti tilanteeseen sopivan uuden tuotteen. Sen tuotekehitykseen kului yli neljä miljoonaa euroa, josta kolmannes oli Tekes-tukea.[28]
Syyskuussa 2014 Thomasvillessä, Yhdysvaltojen Georgiassa, aloitti uusi tytäryritys Oilon US, joka alkoi myydä kaasu- ja öljypolttimia sekä niiden huoltoa ja varaosapalveluita.[29]
Vuonna 2017 Eero Pekkolan seuraajana toimitusjohtajana aloitti varatoimitusjohtaja Tero Tulokas.[30] Seuraavana vuonna avattiin tehdas Venäjällä.[9][31]
2019–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 Oilon osti kilpailijansa, lapualaisen Lämpöässä-brändillä lämpöpumppuja valmistaneen Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n. Maalämpöpumppujen valmistus keskitettiin Lapualle,[32] jossa Suomen Lämpöpumpputekniikka on toiminut vuodesta 1983 ja työllistää noin 40 henkilöä. Yrityksen tuotteita ovat olleet Lämpöässä Vsi-, Vmi-, Esi-, Emi- ja Eli-maalämpöpumput kaikenlaisiin kiinteistöihin, ÄssäCooling-viilennysyksiköt rakennus- ja maatalouskäyttöön sekä isompien kiinteistöjen valmiina toimitettavat maalämpökeskukset.[33][34] Yrityskaupan jälkeen Lämpöässä-tavaramerkki jäi pois käytöstä ja myös Lapualla valmistettavat lämpöpumput markkinoidaan nyt Oilon-nimisinä[35].
Vuonna 2020 Oilonin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Vaisala Oyj:n toimitusjohtaja Kjell Forsén[36].
Vuonna 2021 Oilon kertoi toimittavansa lämpöpumppuja Dalianiin Kiinaan, jonne rakennettiin yhtä maailman suurimmista akkupuistoista. Oilonin pumppuja käytetään hukkalämmön jäähdyttämiseen, ennen kuin siitä tuotetaan kaukolämpöä.[37] Oilonin tehtaat muuttivat suurempiin tehdastiloihin niin USA:ssa kuin Kokkolassa.
Vuonna 2022 Energon siirtyi täysin Oilonin omistukseen, ja muuttui samalla tuotekehitys- ja koulutuskeskus Innoksi. Samana vuonna Oilon voitti sekä The Heat Pump Award -palkinnon DecarBuilding-sarjassa että kestävän kehityksen palkinnon lämpöpumppuprojektista. Science Based Targets -aloite hyväksyi ja varmensi Oilonin tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Oilon vetäytyi Venäjän markkinoilta. Oilonin logo koki uudistuksen.
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oilonin pääkonttori on Lahdessa[38], samoin kuin tehdas ja tuotekehitys.[4] Suomessa on myös kaksi muuta tehdasta: Lapualla ja Kokkolassa.[7] Oilonin tehtaita on myös Yhdysvalloissa ja Kiinassa.[39]
Vuonna 2021 Oilonin toimitusjohtaja oli Tero Tulokas ja konsernin hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Kjell Forsénin lisäksi varapuheenjohtaja Päivi Leiwo ja Sari Pohjonen, Vesa Pylvänäinen, Celia Svensk ja Mikael Svensk[2] ja Risto Ojantakanen.
Tuotekehitykseen käytetään liikevaihdosta on noin kuusi prosenttia.[31] Tuotekehityksen painopistealueita ovat energiatehokkuuden parantaminen, päästötasojen pienentäminen sekä uudet, uusiutuviin energianlähteisiin perustuvat ratkaisut.
Tuotteet ja markkinat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtiö valmistaa öljy-, kaasu- ja yhdistelmäpolttimia asiakkailleen, jotka toimivat muun muassa voimalaitoksissa, teollisuudessa, ongelmajätteen poltossa, lämpölaitoksissa ja laivoissa. Yritys valmistaa myös kiinteistöjen lämmitykseen sopivia tuotteita, kuten lämpöpumppuja ja polttimia.[4] Lämpöpumpuilla voidaan hyödyntää esimerkiksi teollisuuden jätevesien ja kylmälaitosten lauhdelämmöstä saatavaa hukkalämpöä.[5]
Esimerkkejä projekteista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oilon toimitti laitteiston Lillehammerin olympialaisissa käytetylle olympiatulelle vuonna 1994.[40]
- Uruguayn pääkaupungissa Montevideossa sijaitseva lentokenttärakennus käyttää Oilon Scancoolin lämpöpumppuja.[41]
- Oilon on muuttanut kiinalaisia kivihiilikaukolämpölaitoksia maakaasulla toimiviksi[27] esimerkiksi Pekingissä.[42]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuonna 2012 Oilon ja kiinalainen Beijing District Heating Group saivat CleanDesign Award -palkinnon[43]
- Vuonna 2016 Oilon voitti Suomalaisen insinöörityöpalkinnon[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lämpö tulee sydämestä Oilon. 17.3.2021. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c Hallitus ja johtoryhmä Oilon. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Kauppalehti: Oilon Oy Kauppalehti. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ a b c d e Ilkka Sinervä: Johtajan on osattava ennakoida markkinoiden muutokset Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c d e f Jarmo Seppälä: Oilon osti lämpöpumppuosaamista Tekniikkatalous. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Polttimet Oilon. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ a b Yhteystiedot Oilon. Arkistoitu 5.8.2021. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ a b c d Teollisuusneuvos Eero Pekkola (1953–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c d Oilonin historia Oilon. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b c Autotallista globaaliksi pioneeriksi Oilon. 17.3.2021. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ Kauppalehti: Aasian valloitus vauhdissa Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Oilon osti L-Saksasta poltintehtaan Kauppalehti. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ a b c d Juha-Pekka Kervinen: Tärkeintä on myönteinen asenne aina Tekniikkatalous. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Oilon rakentaa kehityskeskuksen Lahteen Helsingin Sanomat. 10.5.1995. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Oilon Oy rakentaa tuotekehityskeskuksen Kauppalehti. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Oilon laajenee maalämmön markkinoille Kauppalehti. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ a b c Oilonilla 50 tappiotonta vuotta Talotekniikka-lehti. 6.6.2011. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Tekniikkatalous: Oilon aloittaa poltintuotannon Kiinassa Tekniikkatalous. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Esko Lukkari: Oilonille Intiasta iso toimitussopimus Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b Ilkka Sinervä: Oilon palkkaa lisää insinöörejä ja kasvattaa tuotantoaan Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Markku Pervilä: Oilon lämmittää hybriditaloja Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Tuotekehitys siivittää maailman huipulle TEK Verkkolehti. Arkistoitu 10.8.2021. Viitattu 10.8.2021.
- ↑ Lahteen on syntynyt iso joukko menestyviä ympäristöalan yrityksiä Helsingin Sanomat. 26.3.2010. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Lahden mitali Oilonin Eero Pekkolalle Talotekniikka-lehti. 3.11.2010. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Ilkka Sinervä: Öljykattiloiden valmistajat näreissään veronkorotuksesta Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Oilonille myynti- ja markkinointiyhtiö Brasiliaan Talotekniikka-lehti. 30.1.2012. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ a b c Näin päästötalkoot hyödyttävät suomalaista osaamista: Lahtelaisyritys on puhtaan teknologian menestystarina Helsingin Sanomat. 15.12.2015. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ a b Kiina edellä uusille markkinoille – Oilon kehittää uuden ajan poltintekniikkaa Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Oilon laajentaa Amerikan toimintoja Pohjois-Amerikkaan Talotekniikka-lehti. 2.6.2014. Viitattu 29.12.2020.
- ↑ Johto vaihtui Oilonissa - Eero Pekkola sai seuraajan talon sisältä Etelä-Suomen Sanomat. 29.9.2017. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ a b Eeva-Stiina Pesonen: Lämpöpumppuja maailmalle vievä perheyhtiö kasvaa ja kehittää: ”Hyvä toimitusjohtaja osaa tarttua toimeen ja innostaa” Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Ilkka Sinervä: Maalämmössä käy kuhina – Oilon ostaa Suomen Lämpöpumpputekniikan Kauppalehti. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ ÄssäCooling jäähdytysjärjestelmä - Lämpöässä Lämpöässä. Arkistoitu 10.1.2017. Viitattu 9.1.2017.
- ↑ The First EHPA European Heat Pump Quality Label in Finland Has Been Awarded (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen Lämpöpumppuyhdistys, kesäkuu 2014. Viitattu 8.7.2014.
- ↑ Oilonin lämpöpumput yhden brändin alle 18.1.2023. Oilon. Viitattu 12.9.2024.
- ↑ Oilon polttimet ja lämpöpumput Oilon. Viitattu 28.12.2020.
- ↑ Oilonille merkittävä lämpöpumppukauppa Kiinaan – pumpuilla jäähdytetään uudenlaista akkupuistoa Yle Uutiset. Viitattu 9.8.2021.
- ↑ Oilon kävi yrityskaupoilla Lapualla Yle Uutiset. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Ilkka Sinervä: Tilausten alkava vuosi näyttää valoisalta Kauppalehti. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Lillehammerin olympiatuli koekäytössä Lahdessa Helsingin Sanomat. 9.9.1993. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Nyt tekevät suomalaiset lämpöpumput maailmanluokan tempun kaukana kotoa - "tasaista ja miellyttävää koko vuoden" Talouselämä. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Oilonille Kiina oli avain kasvuun Helsingin Sanomat. 15.1.2015. Viitattu 7.6.2021.
- ↑ Oilon palkittiin Kiinassa päästövähennyksistä Helsingin Sanomat. 2.11.2012. Viitattu 7.6.2021.