Kristian I

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Tanskan ja Kalmarin unionin kuninkaasta. Saksin vaaliruhtinaasta kerrotaan artikkelissa Kristian I (Saksi).
Kristian I
Kristian I, tuntemattoman taiteilijan maalaus, Ruotsin kansallismuseo, Tukholma
Tanskan kuningas
Valtakausi 1. syyskuuta 1448 – 21. toukokuuta 1481
Kruunajaiset 28. lokakuuta 1449
Edeltäjä Kristoffer Baijerilainen
Seuraaja Hannu
Norjan kuningas
Valtakausi 13. toukokuuta 1450 – 21. toukokuuta 1481
Kruunajaiset 2. elokuuta 1450
Edeltäjä Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Seuraaja Hannu
Ruotsin kuningas
Valtakausi 23. kesäkuuta 1457 – 23. kesäkuuta 1464
Kruunajaiset 29. kesäkuuta 1457
Edeltäjä Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna
valtionhoitajat
Seuraaja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde
Syntynyt helmikuu 1426
Oldenburg
Kuollut 21. toukokuuta 1481 (55 vuotta)
Kööpenhamina
Puoliso Dorotea Brandenburgilainen
Lapset Olavi
Knuut
Hannu
Margareeta
Fredrik I
Suku Oldenburg
Isä Dietrich
Äiti Helvig Schauenburgilainen
Uskonto roomalaiskatolinen

Kristian I Oldenburgilainen (helmikuu 1426 – 21. toukokuuta 1481) oli tanskalainen monarkki ja Kalmarin unionin maiden unionikuningas (Tanskan 1448–1481, Norjan 1450–1481 ja Ruotsin 1457–1464).[1] Hän oli myös Schleswigin ja Holsteinin herttua vuosina 1460–1481.lähde?

Kristian I oli ensimmäinen Oldenburgin hallitsijasukua edustanut Tanskan kuningas. Suku on hallinnut Tanskaa yhtäjaksoisesti hänestä alkaen vuoteen 1863 asti.[1]

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristian valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1448 edellisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen kuoltua ilman perillistä. Ruotsin kuninkaaksi oli aiemmin valittu Kaarle Knuutinpoika Bonde, mikä johti kiistaan unionikuninkuudesta. Kaarle Knuutinpoika otti pian myös Norjan kruunun, mutta joutui luovuttamaan sen Kristianille 1450. Tanska ja Ruotsi joutuivat sotaan vuonna 1451.[1]

Kristian meni naimisiin edeltäjänsä lesken Dorotea Brandenburgilaisen kanssa.[2]

Kristian sai vallattua syrjäytetyn unionikuninkaan Eerik Pommerilaisen hallitseman Gotlannin tämän sovittua tanskalaisten kanssa. Vuonna 1457 Ruotsissa puhkesi kapina, ja Kaarle syrjäytettiin. Kapinajohtajat Jöns Pentinpoika Oxenstierna ja Eerik Akselinpoika Tott kutsuivat Kristianin Ruotsin kuninkaaksi, ja hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1457. Kristian hankki itselleen myös Schleswig-Holsteinin vuonna 1460. Tämä aiheutti kuitenkin suuren velkataakan, ja Kristian joutui kiristämään veroja.lähde?

Uppsalan arkkipiispa Jöns Pentinpoika Oxenstierna lupasi 1463 Uplannin talonpojille omin päin verohelpotuksia, mikä johti hänen vangitsemiseensa. Tämä synnytti arkkipiispan tukijoiden kapinan, jonka päätteeksi Kristian joutui pakenemaan Ruotsista Tanskaan 1464. Ruotsin kuninkaaksi nousi jälleen Kaarle Knuutinpoika.lähde?

Kristian kuoli 1481 ja hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.[2] Hän on Englannin ja Skotlannin Jaakko I:n kaukainen esi-isä, ja sitä kautta sukua nykypäivän brittimonarkeille.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Christian I Scandinavian king Encyclopedia Britannica. Viitattu 29.7.2023.
  2. ↑ a b Kai Hørby & Povl Eller: Christian 1. Danmarks nationalleksikon. 2+23. Viitattu 29.7.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde 		Norjan kuningas
1450–1481 		Seuraaja:
Hannu (Tanska)
Edeltäjä:
Kristoffer Baijerilainen 		Tanskan kuningas
1448–1481 		Seuraaja:
Hannu (Tanska)
Edeltäjä:
Eerik Akselinpoika Tott ja Jöns Pentinpoika Oxenstierna
valtionhoitajat 		Ruotsin kuningas
1457–1464 		Seuraaja:
Kaarle Knuutinpoika Bonde
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kristian_I&oldid=21711834”