Kristian X
Kristian X | |
---|---|
Tanskan ja Islannin kuningas | |
Kristian X vuonna 1931 | |
Tanskan kuningas | |
Valtakausi | 14. toukokuuta 1912 – 20. huhtikuuta 1947 |
Edeltäjä | Fredrik VIII |
Seuraaja | Fredrik IX |
Islannin kuningas | |
Valtakausi | 1. joulukuuta 1918 – 17. kesäkuuta 1944 |
Edeltäjä | Fredrik VIII |
Syntynyt |
26. syyskuuta 1870 Charlottenlundin linna, Kööpenhamina |
Kuollut |
20. huhtikuuta 1947 (76 vuotta) Amalienborgin linna, Kööpenhamina |
Hautapaikka | Roskilden tuomiokirkko |
Puoliso | Alexandrine Mecklenburg-Schwerin |
Lapset |
Fredrik IX Prinssi Knud |
Koko nimi | Christian Carl Frederik Albert Alexander Friedrich Vilhelm |
Suku | Glücksburg |
Isä | Fredrik VIII |
Äiti | Louise |
Uskonto | protestantti |
Nimikirjoitus |
Kristian X (tansk. Christian 10., Christian Carl Frederik Albert Alexander Friedrich Vilhelm); (26. syyskuuta 1870 Charlottenlundin linna, Kööpenhamina – 20. huhtikuuta 1947 Amalienborgin linna, Kööpenhamina) oli Tanskan kuningas vuosina 1912–1947 ja Islannin kuningas Kristján X vuosina 1918–1944.[1]
Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristian oli Tanskan kuningas Fredrik VIII:n ja kuningatar Louisen vanhin poika.[1] Hänellä oli seitsemän sisarusta, nuoremmasta veljestä Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII. Hänen mottonsa oli ”Min Gud, mit land, min ære” (suom. ”Jumalani, maani, kunniani”).
Christian oli ensimmäinen Tanskan kuningashuoneen jäsen, joka sai lukion päästötodistuksen ja kirjoitti yksityisoppilaana ylioppilaaksi vuonna 1889.[2][3] Hän sai sotilaskoulutuksen, oli luonteeltaan upseeri sekä käytti usein univormua. Hänestä tuli kuninkaallisen henkivartiokaartin päällikkö vuonna 1898 ja ylipäällikkö vuonna 1905.[1][2]
Kruununprinssi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Christianista tuli kruununprinssi isänsä tultua kuninkaaksi vuonna 1906, ja hän johti vastarintaa Tanskan Länsi-Intian (nykyisin Yhdysvaltain Neitsytsaaret) myymisestä Yhdysvalloille, mikä lopulta tapahtui vuonna 1917. [1]
Kuningas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtaan tullessaan vuonna 1912 Kristian X:llä oli jonkin verran vaikeuksia sopeutua parlamentaariseen demokratiaan.[4]
Kristian X osallistui ensimmäiseen Skandinavian kuninkaiden kokoukseen ensimmäisen maailmansodan aikana Malmössä joulukuussa 1914. Kesäkuussa 1915 hän allekirjoitti uuden perustuslain, joka määräsi kaksikamarisen parlamentin sekä yhtäläisen äänioikeuden miehille ja naisille. Hän antoi myös suostumuksensa vuoden 1918 liittovaltiosäädökseen, jolla Islannista tehtiin itsenäinen kuningaskunta.[1]
Vuonna 1920 kuningas erotti pääministeri Carl Theodor Zahlen hallituksen, kun Zahle kieltäytyi noudattamasta kuninkaan toiveita Schleswigin kysymyksessä. Kuningas nimitti oman toimitushallituksen ilman vaaleja. Seurauksena oli niin sanottu pääsiäiskriisi, kansalaislevottomuuksia ja lähes vallankumouksellinen tunnelma, mikä pakotti kuninkaan perääntymään.[1][4]
Muutama kuukausi myöhemmin heinäkuussa 1920 hänet otettiin lämpimästi vastaan Pohjois-Schleswigissä, Saksan Versailles'n rauhansopimuksessa vuonna 1919 Tanskalle luovuttamassa Schleswig-Holsteinin osassa,[1] kun hän ratsasti alueelle valkoisella hevosellaan ja muuttui näin kansan mielissä politisoivasta hallitsijasta kansallisen yhtenäisyyden symboliksi.[2]
Kristian X oli kenraali Mannerheimin ystävä. Mannerheimilla oli läheiset suhteet Tanskan kuningashuoneeseen keisari Aleksanteri III:n puolison Maria Fjodorovnan eli Tanskan prinsessa Dagmarin välityksellä. Nuoruudessaan Mannerheim oli palvellut Maria Fjodorovnan Chevalier-kaartissa Pietarissa.lähde? Kristian X teki virallisen vierailun Suomeen toukokuussa 1928.[5][6]
Kuninkaana Saksan miehityksen aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan miehitettyä Tanskan vuonna 1940 kuninkaasta kehittyi tanskalaisia yhdistävä hahmo ja vastarinnan symboli.[7]
Kristian X ratsasti usein Kööpenhaminan kaduilla, mikä osoitti, ettei hän ollut luopunut vaatimuksestaan kansalliseen suvereniteettiin. Hän hylkäsi natsien vaatimuksen juutalaisten vastaisesta lainsäädännöstä syyskuussa 1942, mutta joutui toukokuussa 1943 tuomitsemaan tanskalaisten tekemien ammusten ja rautateiden sabotoinnin. Hänen puheensa miehitysvoimia vastaan elokuussa 1943 saksalaisten ja tanskalaisten vastarintataistelijoiden välisten taistelujen puhjettua johti hänen vangitsemiseensa sodan loppuun saakka.[1]
Kuninkaasta kerrotaan tarinaa, jonka mukaan, kun Saksa miehitti Tanskan ja natsi-Saksan hakaristilippu nostettiin Christiansborgin linnan salkoon, kuningas sanoi eräälle vanhemmalle natsikenraalille, että lippu on vedettävä salosta. Kun kenraali kieltäytyi, kuningas sanoi: ”Tanskalainen sotilas kyllä laskee sen.” Tähän saksalainen kenraali: ”Sotilas ammutaan ennen kuin hän tekee sen.” Kuningas: ”Enpä tiedä, sillä sotilas olen minä.” Kenraali määräsi tämän lauseen jälkeen, että Tanskan lippu on vedettävä salkoon ja Saksan lippu on laskettava.[8]
Kristian X ylenkatsoi avoimesti Adolf Hitleriä. Hitlerin onnittelukirje kuninkaan 72-vuotissyntymäpäivien johdosta syyskuussa 1942 sai sähkeenä lyhyen, tavanomaisen vastauksen: ”Lausun parhaat kiitokseni. Christian Rex” (”Spreche meinen besten Dank aus” Chr. Rex), mitä Hitler piti loukkauksena ja veti pois lähettiläänsä Tanskasta. Tämä niin sanottu sähkekriisi johti Tanskan hallituksen kaatumiseen.[8]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prinssi Christian kihlautui 17-vuotiaan herttuatar Alexandrine von Mecklenburg-Schwerinin kanssa maaliskuussa 1897 Schwerinissä ja avioitui hänen kanssaan 26. huhtikuuta 1898 Cannesissa Villa Wendenissä.[9] He olivat tavanneet talvella 1896–1897 Cannesissa, joka oli kuninkaallisten suosima lomailupaikka ja jossa Alexandrinen perhe omisti kyseisen huvilan.
Christianille ja Alexandrinelle syntyi kaksi lasta:
- Fredrik IX (1899–1972), avioitui Ruotsin prinsessa Ingridin kanssa; heidän tyttärensä on Tanskan entinen kuningatar Margareeta II.
- Prinssi Knud (1900–1976), avioitui serkkunsa, Tanskan prinsessa Caroline Mathilden (1912–1995) kanssa
Viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas loukkaantui vakavasti kun hänen ratsunsa Jubilee heitti hänet selästään päivittäisellä ratsastuksella lokakuussa 1942. Hän ei esiintynyt tämän jälkeen enää paljon julkisuudessa. Edustustehtävät hoiti kruununprinssi Frederik. Kristian X kuoli 76-vuotiaana onnettomuuden jälkiseurauksiin huhtikuussa 1947 Amalienborgin linnassa Kööpenhaminassa.[9][10] Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon.
Kunnianosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskalaiset ja islantilaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elefanttiritarikunta
- Dannebrogin ritarikunta
- Islannin Haukan ritarikunta (perustaja, 1921)[11]
Lähde:[12]
Ulkomaalaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkoisen leijonan ritarikunta (Tšekkoslovakia, 1933)[13]
- Vapaudenristi (Viro, 1925)[14]
- Mustan kotkan ritarikunta (Saksa, 1890)[15]
- Unkarin kuningaskunnan ansioritarikunta (Unkari, 1940)[16]
- Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunta (Italia, 1910)[17]
- Pyhän Olavin ritarikunta (Norja)[18]
- Kultainen talja (Espanja, 1901)[19]
- Kaarle III:n ritarikunta (Espanja, 1902)[20]
- Serafiimiritarikunta (Ruotsi, 1888)[21]
- Kuninkaallinen Kaarle XIII:n ritarikunta (Ruotsi, 1912)[22]
- Royal Victorian Order (Yhdistynyt kuningaskunta)[23]
- Bathin ritarikunta (Yhdistynyt kuningaskunta)[24]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Christian X | Reign of Denmark, World War II, Resistance Movement | Britannica www.britannica.com. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c The Story of King Christian X www.kongehuset.dk. Viitattu 3.8.2024.
- ↑ Carl Frederik Bricka: 529 (Dansk biografisk Lexikon / III. Bind. Brandt - Clavus) runeberg.org. Viitattu 3.8.2024. (tanska)
- ↑ a b Christian X Amalienborg. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Suomen ja Tanskan yhteinen historia Suomen suurlähetystö, Kööpenhamina. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Tanskan ja Islannin kuningas Kristian X ja presidentti Relander suojeluskuntien ja Lotta Svärdin kenttäleirillä. Museovirasto. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.8.2024).
- ↑ Christian X Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b Heroes from History. King Christian X of Denmark and his resistance to the Nazis. Hubpages. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ a b The Royal Lineage kongehuset.dk. Arkistoitu 6.7.2015. Viitattu 30.1.2014. (englanniksi)
- ↑ The Story of King Christian X www.kongehuset.dk. Viitattu 3.8.2024.
- ↑ Saga fálkaorðunnar Forseti Íslands. 2023. Viitattu 30.11.2023. (islanti)
- ↑ Bille-Hansen, A. C. & Holck, Harald (toim.): Statshaandbog for Kongeriget Danmark for Aaret 1912, s. 3. Kööpenhamina: Kongelig Dansk Hof- og Statskalender, 1912. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.11.2023). (tanska)
- ↑ Kolana Řádu Bílého lva aneb hlavy států v řetězech vyznamenani.net. 2023. Viitattu 30.11.2023. (englanti)
- ↑ Teenetemärkide kavalerid Vabariigi Presidendi Kantselei. 2023. Viitattu 30.11.2023. (eesti)
- ↑ Schwarzer Adler-orden. Königlich preussische Ordensliste, 1886, s. 5. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
- ↑ Sallay, Gergely Pál: The Collar of the Hungarian Order of Merit A Had Tör Té Ne Ti Mú Ze um Értesítôje 18. 2018. Viitattu 30.11.2023. (unkari)
- ↑ Calendario generale del regno d'Italia, s. 58. Italy Ministero dell'interno, 1920. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.11.2023). (italiaksi)
- ↑ Norway: Den kongelige norske Sanct Olavs Orden, s. 869–870. Norges Statskalender, 1907. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.11.2023). (norjaksi)
- ↑ Caballeros de la insigne orden del toisón de oro (s. 146) Guía Oficial de España. 1905. Viitattu 30.11.2023. (espanja)
- ↑ Real y distinguida orden de Carlos III (s. 148) Guía Oficial de España. 1905. Viitattu 30.11.2023. (espanja)
- ↑ Kungl. Serafimerorden (s. 807) Sveriges statskalender. 1925. Viitattu 30.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Konung Carl den Xlllrs orden (s. 345) Sveriges statskalender. 1940. Viitattu 30.11.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Page 6640 | Issue 27364, 11 October 1901 London Gazette. 11.10.1901. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Page 3077 | Issue 28131, 24 April 1908 London Gazette. 24.4.1908. Viitattu 30.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian X Wikimedia Commonsissa
Edeltäjä: Fredrik VIII |
Tanskan kuningas 1912–1947 |
Seuraaja: Fredrik IX |