Östen II Haraldsson

Östen II Haraldsson
	Östenin pidätys taiteilija Wilhelm Wetlesenin mukaan. Heimskringlan 1899 laitos.
Norjan kuningas
Valtakausi	1142 – 21. elokuuta 1157 ; kanssahallitsijana Inge Koukkuselkä ; 1142—1155 vastahallitsijana Sigurd II Munn
Edeltäjä	Inge Koukkuselkä ; Sigurd II Munn
Seuraaja	Inge Koukkuselkä ; Haakon Harteikas
Syntynyt	1125; Skotlanti
Kuollut	21. elokuuta 1157; Bohuslän
Puoliso	Ragna Nikolasdotter
Lapset	Eystein Meyla
Suku	Gille
Isä	Harald Gille
Äiti	Biadoc

Östen II Haraldsson (Eysteinn Haraldsson, nykynorjaksi Øystein Haraldsson, noin 1125–1157) oli Norjan kuningas yhdessä veljiensä Inge Koukkuselän ja Sigurd II Munnin kanssa. Tiedot hänen elämästään perustuvat lähinnä vanhoihin saagoihin, joista Snorri Sturlusonin kirjoittama Heimskringla on suomennettu nimellä Norjan kuningassaagat. Östenistä ja hänen veljistään kerrotaan Heimskringlan 14. saagassa.

Hän oli Harald Gillen vanhin poika, kymmenen vuotta veljiään Ingeä ja Sigurdia vanhempi, ja kasvoi isänsä nuoruudenmaassa Irlannissa. Kun Harald lähti Norjaan vaatimaan kuninkuutta itselleen 1130, hän jätti Östenin Irlantiin äitinsä kanssa. Haraldin kuoltua pikkupojat Inge ja Sigurd julistettiin kuninkaiksi, ja valta oli käytännössä sijaishallitsijoilla. Östen tuli Norjaan vuonna 1142 ja hänet hyväksyttiin Ingen ja Sigurdin kanssahallitsijaksi.^[1]

Veljesten varttuessa heidän välilleen alkoi kehittyä jännitteitä, ja vuonna 1155 he kokoontuivat Bergeniin sopiakseen vallanjaosta. Yksi Sigurdin henkivartijoista surmasi neuvottelujen välillä Ingen henkivartijan. Ingen miehet tappoivat Sigurdin Bergenissä. Östen pakeni, mutta Ingen miehet surmasivat hänetkin vuonna 1157. Sigurd Munnin pojasta, kymmenvuotiaasta Haakon Harteikkaasta tuli kuningas,^[2] mutta Norja oli vuoteen 1240 asti sisällissodan kaltaisessa tilassa, jossa oli usein useita kuninkaita kannattajineen.

Lähteet

↑ Snorri Sturluson: ”13. Eystein Haraldsson in given Third of the Realm”, Heimskringla, s. 749. (englannkielinen käännös) University of Texas Press, 1991. ISBN 9780292730618 Google kirjat (viitattu 10.6.2012).
↑ Haakon II Sigurdsson Encyclopedia Britannica

Aiheesta muualla

Snorri Sturlusson: Norjan kuningassaagat 1, 2 ja 3 (suom. Aale Tynni) WSOY 1960.

Edeltäjä:
Harald Gille

Norjan kuningas
kanssahallitsijat Inge Koukkuselkä ja Sigurd II Munn

Seuraaja:
Haakon Harteikas

Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Snorri Sturluson: ”13. Eystein Haraldsson in given Third of the Realm”, Heimskringla, s. 749. (englannkielinen käännös) University of Texas Press, 1991. ISBN 9780292730618 Google kirjat (viitattu 10.6.2012).

[2] Haakon II Sigurdsson Encyclopedia Britannica

[1]

[2]

n k m Norjan hallitsijat ja valtionpäämiehet
Kaunotukan suku	Harald Kaunotukka ~(872—933) Eerik Verikirves ~(933–935) Haakon Hyvä ~(935–960) Harald Harmaaturkki ~(960—970)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Harald Sinihammas (970—985 tai 986) Haakon Sigurdinpoika (970—995) Sven Haaraparta (985 tai 986 —995)
Kaunotukan suku	Olavi Tryggvenpoika (995–1000)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Eerik Haakoninpoika (1000–1012) Sven Haakoninpoika (1000–1015) Sven Haaraparta (1000–1014) Håkon Eriksson (1012–1015) Harald II (1014–1015)
Kaunotukan suku	Pyhä Olavi (1015–1028)
Knýtlinga-suku ja Ladejaarlit	Knuut Suuri (1028–1035) Håkon Eriksson (1028–1029) Sven Aelgifunpoika (1030–1035)
Kaunotukan suku	Maunu Hyvä (1035–1047) Harald Ankara (1045–1066) Maunu Haraldinpoika (1066–1069) Olav Kyrre (1067–1093) Haakon Maununpoika (1093–1095) Maunu Paljassääri (1093–1103) Olavi Maununpoika (1103–1115) Östen Maununpoika (1103–1123) Sigurd I Jerusaleminkävijä (1103–1130) Maunu Sokea (1130–1135) Harald Gille (1130–1136) Sigurd II Munn (1136–1155) Inge Koukkuselkä (1136–1161) Maunu Sokea (1137–1139) Östen II Haraldsson (1142–1157) Haakon Harteikas (1157–1162) Maunu Erlinginpoika (1161–1184) Sverre Sigurdinpoika (1184–1202) Haakon III Sverrenpoika (1202–1204) Guttorm Sigurdsson (1204) Inge II Bårdinpoika (1204–1217) Filippus Simonsson (1207—1217) Haakon IV Haakoninpoika (1217–1263) Haakon Nuori (1240–1257) Maunu VI Lainparantaja (1263–1280) Eerik II Maununpoika (1280–1299) Haakon V Maununpoika (1299–1319)
Bjälbo-suku	Maunu Eerikinpoika (1319–1355) Haakon VI Maununpoika (1343–1380) Olavi Haakoninpoika (1380–1387)
Kalmarin unioni	Margareeta I (1380–1412) Eerik XIII Pommerilainen (1389–1442) Sigurd Jonsson (1439–1442) Kristoffer Baijerilainen (1440–1448) Sigurd Jonsson (1448–1449) Kaarle I (1449–1450) Sigurd Jonsson (1450–1452) Kristian I (1450–1481) Jon Svalesson Smör (1482-1483) Hannu I (1483–1513) Kristian II (1513–1523)
Oldenburgin suku	Fredrik I (1523–1533) Kristian III (1534–1559) Fredrik II (1559–1588) Kristian IV (1588–1648) Fredrik III (1648–1670) Kristian V (1670-1699) Fredrik IV (1699–1730) Kristian VI (1730-1746) Fredrik V (1746-1766) Kristian VII (1766–1808) Fredrik VI (1808–1814) Kristian VIII (1814)
Holstein-Gottorp-suku	Kaarle XIII (1814–1818)
Bernadotte-suku	Kaarle XIV Juhana (1818–1844) Oskar I (1844–1859) Kaarle XV (1859–1872) Oskar II (1872–1905)
Glücksburg-suku	Haakon VII (1905–1957) Olavi V (1957–1991) Harald V (1991–)

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	VIAF
Kansalliset	Ruotsi

Östen II Haraldsson

Lähteet

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku