Finnlines

Finnlines Oyj
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtiö
ISIN	FI0009003644
Perustettu	1947
Toimitusjohtaja	Tom Pippingsköld
Kotipaikka	Helsinki, Suomi
Tuotteet	merikuljetukset
Liikevaihto	736,1 milj. euroa (2022)
Liikevoitto	133,3 milj. euroa (2022)
Henkilöstö	1 679 (keskimäärin 2022)
Kotisivu	finnlines.com
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

M/S Finnstar

Finnlinesin laivoja Helsingissä

M/S Finnforest Helsingissä

Finnlines on yksi Itämeren, Pohjanmeren ja Biskajanlahden johtavista rahti- ja matkustajaliikennevarustamoista. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava ”Motorways of the Sea” -operaattori Euroopassa. Tämä yhteistyö mahdollistaa Finnlinesin tarjoamaan linjaliikennepalveluita Välimeren, Pohjois-Euroopan, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Kiinan, Etelä-Korean ja Australian välillä.

Finnlinesin matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Rahtilaivat liikennöivät Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajalla. Vuonna 2022 Finnlines omisti 23 laivaa, joista yhtiön omassa liikenteessä oli 21.

Historia

Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.

Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö, kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.

Laivaston kehitys

Samana vuonna, kun Finnlines perustettiin, yhtiö osti kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Hieman pienemmät Atlantin-liikenteeseen sijoitetut alukset, S/S Pankakoski ja S/S Hamina, olivat 5 400 dwt:n kokoisia entisiä Pohjois-Amerikan Suurten järvien malminkuljetusaluksia. Kolme pienempää alusta tulivat Euroopan sisäiseen liikenteeseen. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.

Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.

Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.

Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.

Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, muina aikoina täytyi autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.

Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit, joilla ajettiin hiljaisina aikoina.

1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).

Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myytyä GTS Finnjetin Effoalle loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.

1990–2010

Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.

Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.

Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.

2010–

Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksoivat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitettiin vuosina 2011–2012. Uudet alukset olivat jäävahvisteisia ja ne tulivat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla.

Reitillä Naantali–Långnäs–Kapellskär Finnlines liikennöi aluksilla M/S Finnfellow ja M/S Finnswan. Tammikuussa 2020 Finnlines vahvisti tilaavansa reitille kaksi uutta Superstar-sarjan ro-pax-laivaa reitille. Alukset rakennetaan Kiinan pohjoisella Weihaissa sijaitsevalla CMJL-telakalla. Uudet laivat M/S Finncanopus ja M/S Finnsirius tulevat liikenteeseen vuonna 2023. Varustamo nostaa matkustajamäärän laivoilla nykyisestä noin 500:sta 1 100:een ja ilmoitti julkisuudessa pyrkivänsä Suomen ja Ruotsin välisille risteily- ja konferenssimarkkinoille. Laivat ovat hybridilaivoja, joissa maasähköliitäntä ja litium-ioni-akut mahdollistavat päästöttömät satamatoiminnot.

Vuonna 2022 Finnlines otti käyttöönsä kolme tilaamaansa Eco-luokan hybridialusta, Pohjanmeren rahtiliikenteeseen tulivat M/S Finneco I, II ja III, jotka on rakennettu Kiinan Nanjing Jinling-telakalla. Alukset ovat osa Grimaldi-varustamon 12 aluksen sarjaa, joista ensimmäinen otettiin käyttöön Välimerellä syksyllä 2020.

Laivat

Tämänhetkiset laivat

Tämä luettelo sisältää nykyiset, vuonna 2024 Finnlinesin omistamat alukset, joista osa on voinut olla aiemmin eri nimellä.

Laiva	Rakennettu	Käytössä Finnlinesillä	Bruttovetoisuus	Matkustajia (maksimi)	Matka- nopeus (solmua)	Reitti	Tietoa	Lippu ja kotipaikka	Kuva
M/S Finnstar	2006	2006–	45 923 GT	554	25	Helsinki – Travemünde		Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Finnmaid	2006	2006–	45 923 GT	554	25	Helsinki – Travemünde		Helsinki, Suomi
M/S Finnlady	2007	2007–	45 923 GT	554	25	Helsinki – Travemünde		Helsinki, Suomi
M/S Finncanopus	2023	2023–	65 692 GT	1 100	20,5	Naantali – Långnäs – Kapellskär		Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Finnsirius	2023	2023–	65 692 GT	1 100	20,5	Naantali – Långnäs – Kapellskär		Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Finnfellow	2000	2007–	33 724 GT	440	22,1	Malmö – Świnoujście		Malmö, Ruotsi
M/S Finnswan	2007	2018–	45 923 GT	554	25	Malmö – Travemünde		Malmö, Ruotsi
M/S Finnpartner	1995	2000–	33 313 GT	280	21,3	Malmö – Travemünde		Malmö, Ruotsi
M/S Finntrader	1995	2000–	33 313 GT	280	21,3	Malmö – Travemünde		Malmö, Ruotsi
M/S Finnbreeze			33 816		20
M/S Finneco I			60 515		20,7
M/S Finneco II			60 515		20,7
M/S Finneco III			60 515		20,7
M/S Finnhawk			11 671		20
M/S Finnmerchant			23 235		18
M/S Finnmill			25 732		20
M/S Finnpulp			25 732		20
M/S Finnsea			33 816		21
M/S Finnsky			33 816		21
M/S Finnsun			33 816		21
M/S Finntide			33 816		21
M/S Finnwave			33 816		21

Lähde: Finnlines

Aikaisemmat

Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.

Nimi	Alustyyppi	Rakennettu	Pituus	Leveys	Aika
M/S Translubeca	ro-ro	1990	157	25,3	1990–2014
M/S Hansa Express, myöh. Finndana	autolautta	1962	95,99	15,88	1962–1967
M/S Vaasa	rahtilaiva	1962	74,48	10,83	1962–1963
M/S Nili	autolautta	1965	137,12	18,93	1965–1966
M/S Finnhansa	autolautta	1966	134,4	20,1	1966–1977
M/S Finnpartner	autolautta	1966	134,4	22,53	1966–1969
M/S Finncarrier	matkustaja-rahtilaiva	1969	137,34	24,54	1969–1976
M/S Hans Gutzeit	matkustaja-rahtilaiva	1972	137,34	24,62	1972–1982
M/S Finnfellow	matkustaja-rahtilaiva	1973	137,34	24,57	1973–2002
M/S Finnpartner	matkustaja-rahtilaiva	1966	141,2	20,96	1973–1975
M/S Ilmatar	matkustaja-alus	1964	128,31	16,4	1975
M/S Finlandia	matkustaja-rahtilaiva	1967	156,7	20	1975–1978
M/S Bore Star	autolautta	1966	153	22,04	1975, 1976
GTS Finnjet	matkustaja-rahtilaiva	1977	212,96	24,45	1977–1986
M/S Walki Paper	rahtilaiva	1979	152,38	21	1979
M/S Finnclipper	rahtilaiva	1981	193,62	28,02	1981–1982
M/S Baltic Eider	rahtilaiva	1989	157,67	25,33	1989–2004
M/S Finnmerchant, myöh. Merchant	rahtilaiva	1982	154,9	25,11	1994–2007
M/S Seatern	rahtilaiva	1973	137,52	22,36	2002
M/S Hamburg	rahtilaiva	1977	123,65	19,56	2002
M/S Borden	rahtilaiva	1977	142,32	19,21	2002
M/S Finnrider, myöh. Rider	rahtilaiva	1984	186,52	21,65	2002–2006
M/S Kaduna	rahtilaiva	1977	113,46	19,23	2004–2005
M/S Envoy	rahtilaiva	1979	150,02	23,9	2005–2006
M/S Finnmaster	rahtilaiva	2000	162,58	20,6	2000–2008
M/S Baltic Eager	rahtilaiva	1979	137,12	26,01	2005–2008
M/S Polaris	rahtilaiva	1988	122	20,2	1988–2006
M/S Finnreel	rahtilaiva	2000	162,2	20,6	2000–2009
M/S Antares	ro-ro	1988	157,61	25,32	2003–2009
M/S Birka Transporter	ro-ro	1991	122	19	–2009
M/S Finnhansa	ro-ro	1994	183	29,9	1994–2009
M/S Global Carrier	ro-ro	1978	151,94	21,67	2008–2009
M/S Global Freighter	ro-ro	1977	151,94	21,67	2008–2009
M/S Inowroclaw	ro-ro	1980	137,19	23,04	1998–2009
M/S Runner	ro-ro	1990	189,7	22	2004–2010
M/S Vasaland	ro-ro	1984	155	25,15	2001–2003

Lähde: Fakta om fartyg

Toiminta-alue

M/S Baltica

Finnlines operoi seuraaviin satamiin:

Aarhus Antwerpen Bilbao Gdynia Hanko

Helsinki Hull Kapellskär Kotka Lyypekki

Långnäs Malmö Naantali Paldiski Pietari

Rostock Tillbury Travemünde Turku Uusikaupunki

Zeebrugge

Aiheesta muualla

• Yhtiön verkkosivut
• Finnlines 55 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
• M. Pietikäinen: The Finnlines Fleet 1947–1997. Jyväskylä 1998.

Finnlines