Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus
| Euroopan unionin puheenjohtajuus | |
|---|---|
 Neuvoston tunnus. | |
| Virka-asunto | Europa-rakennus |
| Nimittäjä | Kiertävä |
| Kauden pituus | 6 kuukautta |
| Perustettu | 1958 |
| Ensimmäinen |
 Belgia |
| Kotisivut | https://polish-presidency.consilium.europa.eu/ |
Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden kesken puolivuosittain kiertävä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus.[1] Puheenjohtajuudesta käytetään usein myös nimityksiä EU:n puheenjohtajuus tai EU:n puheenjohtajamaa, vaikka tosiasiassa kyseessä on vain EU:n neuvoston eli niin sanotun ”ministerineuvoston” puheenjohtajuus. Neuvoston puheenjohtajuutta ei pidä sekoittaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaan, Euroopan neuvoston puheenjohtajiin eikä virheelliseen EU-presidentti-käsitteeseen.
Vuoden 2025 tammikuusta kesäkuuhun neuvoston puheenjohtajamaa on Puola.[2]
Puheenjohtajuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus kiertää unionin jäsenvaltioiden kesken siten, että yksi jäsenvaltio toimii kerrallaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) puheenjohtajamaana.[1][2]
Lissabonin sopimuksen allekirjoittamisen myötä otettiin käyttöön kolmen peräkkäisen puheenjohtajamaan muodostamat niin sanotut puheenjohtajakolmikot eli ”triot”. Ensimmäisen kolmikon muodostivat Saksa, Portugali ja Slovenia vuoden 2007 alusta alkaen. Kukin kolmikko aloittaa työskentelynsä edellisen kolmikon lopetettua, eikä kolmikon kokoonpano siis muutu kesken sen kauden. Kolmikot tekevät yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman omat kautensa kattavien puolivuotisohjelmien lisäksi, ja he tekevät muutoinkin yhteistyötä.[2][3]
Nykyinen puheenjohtajakolmikko koostuu Puolasta (tammi–kesäkuu 2025), Tanskasta (heinä–joulukuu 2025) ja Kyproksesta (tammi–kesäkuu 2026). Saksan puheenjohtajuuskausi vuoden 2020 jälkipuoliskolla aloitti toisen kierroksen kolmikkojärjestelmässä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvosto on jatkumoa vuonna 1952 perustetulle Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ministerineuvostolle. Vuonna 1958 Rooman sopimuksen sen rinnalle muodostettiin myötä Euroopan talousyhteisön neuvosto. Tämän neuvoston ensimmäistä kokousta 25. tammikuuta 1958 johti Belgian ulkoministeri Victor Larock.[4] Talousyhteisön neuvoston kiertävä puheenjohtajuus on nykyisen neuvoston puheenjohtajuuden suora edeltäjä.
Kun Lissabonin sopimus astui voimaan, se perusti Eurooppa-neuvoston virallisena EU-toimielimenä ja sen pysyvän puheenjohtajan viran. Tätä ennen Eurooppa-neuvosto oli ollut epävirallinen, ja puhetta siinä johti EU:n neuvoston puheenjohtajamaan pääministeri tai muu hallituksen päämies. Siten neuvoston puheenjohtajamaalla oli myös tehtävänä edustaa unionia sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja korkean edustajan virkojen tullessa pysyviksi 2009 nämä tehtävät päättyivät.[4][5]
Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittaessa eroaikomuksistaan Eurooppa-neuvosto päätti 2016 poistaa maan neuvoston tulevien puheenjohtajamaiden listalta. Kaikkia sitä seuraavien maiden järjestystä aikaistettiin puolella vuodella, ja vastaliittyneen Kroatian puheenjohtajuuskausi lisättiin alkuvuodelle 2020.[6]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan tehtävänä on pyrkiä löytämään yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden välillä ja viemään käsittelyssä olevia lainsäädäntöhankkeita eteenpäin. Vaikka puheenjohtajamaa ei pystykään täysin päättämään, mitä asioita neuvoston tulee käsitellä, sillä on siitä huolimatta jonkin verran valtaa määritellä neuvoston prioriteetteja kautensa aikana.[1]
Neuvostossa jäsenvaltioiden ministerit kokoontuvat kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävän asian mukaisesti. Puheenjohtajamaan kyseiseen kokoonpanoon osallistuva ministeri johtaa puhetta kokouksessa. Poikkeuksena on ulkoasiainneuvosto, jossa puhetta johtaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja.[1] Puheenjohtajamaan edustaja on puheenjohtaja myös muissa neuvoston elimissä, kuten valmistelevissa Coreper-kokouksissa. Neuvoston viralliset kokoukset järjestetään Brysselissä tai Luxemburgissa, mutta puheenjohtajamaa voi järjestää epävirallisia kokouksia myös omassa maassaan.[2][7][3]
Neuvoston puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteessa muihin EU-toimielimiin. Rooli on erityisen tärkeä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kulussa, jossa EU:n lainsäädännöstä päättämiseen osallistuvat neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio, joiden edustajien kanssa neuvoston puheenjohtajamaa neuvottelee niin kutsutuissa trilogitapaamisissa. Hyväksytyt säädökset allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajamaan ministeri yhdessä parlamentin puhemiehen kanssa.[2][8]
Puheenjohtajamaalla ei ole enää juurikaan ulkoisia edustustehtäviä, vaan Lissabonin sopimuksen jälkeen niitä ovat hoitaneet pääsääntöisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja unionin korkea edustaja.[3]
Puheenjohtajuudet aikajärjestyksessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: viitteet korjattava käytännön mukaisiksi (ei suoria linkkejä internetiin) |
| Vuosi | Kausi | Trio | Puheenjohtaja | Hallituksen päämies | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|
| 1958 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Achille Van Acker Gaston Eyskens (26. keskuuta alkaen) |
||
| heinäkuu–joulukuu |  Saksa
|
Konrad Adenauer | |||
| 1959 | tammikuu–kesäkuu |  Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Italia
|
Antonio Segni | |||
| 1960 | tammikuu–kesäkuu |  Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Alankomaat
|
Jan de Quay | |||
| 1961 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens Théo Lefèvre (25. huhtikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Konrad Adenauer | |||
| 1962 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Amintore Fanfani | |||
| 1963 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jan de Quay Victor Marijnen (24. kesäkuuta alkaen) | |||
| 1964 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Théo Lefèvre | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Ludwig Erhard | |||
| 1965 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Aldo Moro | |||
| 1966 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jo Cals Jelle Zijlstra (22. marraskuuta alken) | |||
| 1967 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Paul Vanden Boeynants | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Kurt Georg Kiesinger | |||
| 1968 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Charles de Gaulle | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Giovanni Leone Mariano Rumor (12. joulukuuta alkaen) | |||
| 1969 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Piet de Jong | |||
| 1970 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Willy Brandt | |||
| 1971 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Georges Pompidou | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Emilio Colombo | |||
| 1972 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Barend Biesheuvel | |||
| 1973 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Gaston Eyskens Edmond Leburton (26. tammikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Tanska
|
Anker Jørgensen Poul Hartling ( 19 joulukuuta alkaen) | |||
| 1974 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Willy Brandt Walter Scheel (7–16. toukokuuta alkaen) Helmut Schmidt ( 16toukokuuta) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
Valéry Giscard d'Estaing | |||
| 1975 | tammikuu–kesäkuu |  Irlanti
|
Liam Cosgrave | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Aldo Moro | |||
| 1976 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Gaston Thorn | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Joop den Uyl | |||
| 1977 | tammikuu–kesäkuu |  Britannia
|
James Callaghan | ||
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Leo Tindemans | |||
| 1978 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Anker Jørgensen | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Helmut Schmidt | |||
| 1979 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
Valéry Giscard d'Estaing | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
Jack Lynch Charles Haughey ( 11 joulukuuta alkaen) | |||
| 1980 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Ranskasco Cossiga | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Pierre Werner | |||
| 1981 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Dries van Agt | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Margaret Thatcher | |||
| 1982 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Wilfried Martens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Anker Jørgensen Poul Schlüter (10.syyskuuta alkaen) | |||
| 1983 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Helmut Kohl | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Kreikka
|
Andreas Papandreou | |||
| 1984 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
François Mitterrand | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
Garret FitzGerald | |||
| 1985 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Bettino Craxi | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Jacques Santer | |||
| 1986 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Ruud Lubbers | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Margaret Thatcher | |||
| 1987 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Wilfried Martens | ||
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Poul Schlüter | |||
| 1988 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Helmut Kohl | ||
| heinäkuu–joulukuu | Kreikka
|
Andreas Papandreou | |||
| 1989 | tammikuu–kesäkuu |  Espanja
|
Felipe González | ||
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
François Mitterrand | |||
| 1990 | tammikuu–kesäkuu | Irlanti
|
Charles Haughey | ||
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Giulio Andreotti | |||
| 1991 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Jacques Santer | ||
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Ruud Lubbers | |||
| 1992 | tammikuu–kesäkuu |  Portugali
|
Aníbal Cavaco Silva | ||
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
John Major | |||
| 1993 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Poul Schlüter Poul Nyrup Rasmussen ( 25. tammikuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Jean-Luc Dehaene | |||
| 1994 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Andreas Papandreou | ||
| heinäkuu–joulukuu | Saksa
|
Helmut Kohl | |||
| 1995 | tammikuu–kesäkuu | Ranska
|
François Mitterrand Jacques Chirac ( 17. toukokuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Espanja
|
Felipe González | |||
| 1996 | tammikuu–kesäkuu | Italia
|
Lamberto Dini Romano Prodi ( 17. toukokuuta alkaen) | ||
| heinäkuu–joulukuu | Irlanti
|
John Bruton | |||
| 1997 | tammikuu–kesäkuu | Alankomaat
|
Wim Kok | ||
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Jean-Claude Juncker | |||
| 1998 | tammikuu–kesäkuu | Britannia
|
Tony Blair | presid.fco.gov.uk | |
| heinäkuu–joulukuu |  Itävalta
|
Viktor Klima | presidency.gv.at | ||
| 1999 | tammikuu–kesäkuu | Saksa
|
Gerhard Schröder | ||
| heinäkuu–joulukuu |  Suomi
|
Paavo Lipponen | presidency.Suomi.fi | ||
| 2000 | tammikuu–kesäkuu | Portugali
|
António Guterres | www.Portugali.ue-2000.pt | |
| heinäkuu–joulukuu | Ranska
|
Jacques Chirac | |||
| 2001 | tammikuu–kesäkuu |  Ruotsi
|
Göran Persson | eu2001.se | |
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Guy Verhofstadt | eu2001.be | ||
| 2002 | tammikuu–kesäkuu | Espanja
|
José María Aznar | ue2002.es | |
| heinäkuu–joulukuu | Tanska
|
Anders Fogh Rasmussen | eu2002.dk | ||
| 2003 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Costas Simitis | eu2003.gr | |
| heinäkuu–joulukuu | Italia
|
Silvio Berlusconi | ueitalia2003.it | ||
| 2004 | tammikuu–kesäkuu | Irlanti
|
Bertie Ahern | eu2004.ie | |
| heinäkuu–joulukuu | Alankomaat
|
Jan Peter Balkenende | eu2004.nl | ||
| 2005 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
Jean-Claude Juncker | eu2005.lu | |
| heinäkuu–joulukuu | Britannia
|
Tony Blair | eu2005.gov.uk | ||
| 2006 | tammikuu–kesäkuu | Itävalta
|
Wolfgang Schüssel | eu2006.at | |
| heinäkuu–joulukuu | Suomi
|
Matti Vanhanen | eu2006.fi | ||
| 2007 | tammikuu–kesäkuu | T1 | Saksa
|
Angela Merkel | eu2007.de |
| heinäkuu–joulukuu | Portugali
|
José Sócrates | eu2007.pt | ||
| 2008 | tammikuu–kesäkuu |  Slovenia
|
Janez Janša | eu2008.si | |
| heinäkuu–joulukuu | T2 | Ranska
|
Nicolas Sarkozy | ue2008.fr | |
| 2009 | tammikuu–kesäkuu |  Tšekki
|
Mirek Topolánek Jan Fischer (8. toukokuuta alkaen) |
eu2009.cz (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | Ruotsi
|
Fredrik Reinfeldt | se2009.eu | ||
| 2010 | tammikuu–kesäkuu | T3 | Espanja
|
José Luis Rodríguez Zapatero | eu2010.es eutrio.es |
| heinäkuu–joulukuu | Belgia
|
Yves Leterme | eutrio.be (Arkistoitu – Internet Archive) | ||
| 2011 | tammikuu–kesäkuu |  Unkari
|
Viktor Orbán | eu2011.hu | |
| heinäkuu–joulukuu | T4 |  Puola
|
Donald Tusk | pl2011.eu | |
| 2012 | tammikuu–kesäkuu | Tanska
|
Helle Thorning-Schmidt | eu2012.dk | |
| heinäkuu–joulukuu |  Kypros
|
Dimítris Christófias | cy2012.eu | ||
| 2013 | tammikuu–kesäkuu | T5 | Irlanti
|
Enda Kenny | eu2013.ie (Arkistoitu – Internet Archive) |
| heinäkuu–joulukuu |  Liettua
|
Algirdas Butkevičius | eu2013.lt | ||
| 2014 | tammikuu–kesäkuu | Kreikka
|
Antonis Samaras | gr2014.eu | |
| heinäkuu–joulukuu | T6 | Italia
|
Matteo Renzi | italia2014.eu (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| 2015 | tammikuu–kesäkuu |  Latvia
|
Laimdota Straujuma | eu2015.lv | |
| heinäkuu–joulukuu | Luxemburg
|
Xavier Bettel | eu2015lu.eu | ||
| 2016 | tammikuu–kesäkuu | T7 | Alankomaat
|
Mark Rutte | eu2016.nl |
| heinäkuu–joulukuu |  Slovakia
|
Robert Fico | eu2016.sk | ||
| 2017 | tammikuu–kesäkuu |  Malta
|
Joseph Muscat | eu2017.mt (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | T8 |  Viro
|
Jüri Ratas | eu2017.ee | |
| 2018 | tammikuu–kesäkuu |  Bulgaria
|
Boiko Borisov | eu2018bg.bg (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| heinäkuu–joulukuu | Itävalta
|
Sebastian Kurz | eu2018.at | ||
| 2019 | tammikuu–kesäkuu | T9 |  Romania
|
Viorica Dăncilă | romania2019.eu |
| heinäkuu–joulukuu | Suomi
|
Antti Rinne Sanna Marin (10. joulukuuta alkaen) |
eu2019.fi | ||
| 2020 | tammikuu–kesäkuu |  Kroatia
|
Andrej Plenković | eu2020.hr | |
| kesäkuu-joulukuu | T10 | Saksa
|
Angela Merkel | eu2020.de | |
| 2021 | tammikuu–kesäkuu | Portugali
|
António Costa | 2021portugal.eu[vanhentunut linkki] | |
| kesäkuu-joulukuu | Slovenia
|
Janez Janša | si2021.eu | ||
| 2022 | tammikuu–kesäkuu | T11 | Ranska
|
Emmanuel Macron | europe2022.fr |
| kesäkuu-joulukuu | Tšekki
|
Petr Fiala | eu2022.cz | ||
| 2023 | tammikuu–kesäkuu | Ruotsi
|
Ulf Kristersson | sweden2023.eu | |
| kesäkuu-joulukuu | T12 | Espanja
|
Pedro Sánchez | eu2023.es (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| 2024 | tammikuu–kesäkuu | Belgia
|
Alexander De Croo | belgium24.eu | |
| kesäkuu-joulukuu | Unkari
|
Viktor Orbán | hungary2024.eu | ||
| 2025 | tammikuu–kesäkuu | T13 | Puola
|
Donald Tusk | poland2025.eu |
| kesäkuu-joulukuu | Tanska
|
||||
| 2026 | tammikuu–kesäkuu | Kypros
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T14 | Irlanti
|
|||
| 2027 | tammikuu–kesäkuu | Liettua
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Kreikka
|
||||
| 2028 | tammikuu–kesäkuu | T15 | Italia
|
||
| kesäkuu-joulukuu | Latvia
|
||||
| 2029 | tammikuu–kesäkuu | Luxemburg
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T16 | Alankomaat
|
|||
| 2030 | tammikuu–kesäkuu | Slovakia
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Malta
|
||||
| 2031 | tammikuu–kesäkuu | T17 | Viro
|
||
| kesäkuu-joulukuu | Bulgaria
|
||||
| 2032 | tammikuu–kesäkuu | Itävalta
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | T18 | Romania
|
|||
| 2033 | tammikuu–kesäkuu | Suomi
|
|||
| kesäkuu-joulukuu | Kroatia
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Satuli, Heli: EU-perusteos. (3., uudistettu laitos) Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, 2023. ISBN 978-952-281-751-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d e f EU:n neuvoston puheenjohtajuus Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 5.2.2025.
- ↑ a b c Suomen kolmas EU-puheenjohtajakausi osuu EU:n taitekohtaan Eurooppatiedotus. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ a b Historiaa Neuvoston pääsihteeristö. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Puheenjohtajan rooli Eurooppa-neuvosto. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Hallamaa, Teemu: Brexit aikaistaa Suomen EU-puheenjohtajuuskautta Yle Uutiset. 27.7.2016. Yleisradio. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Suomi valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 17.4.2019. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käsikirja (pdf) Marraskuu 2017. Euroopan parlamentti. Viitattu 29.5.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan unionin neuvoston kiertävä puheenjohtajuus neuvoston sivustolla
- Puheenjohtajamaiden luettelo neuvoston sivustolla
- Eurooppa-neuvoston päätös, tehty 1 päivästä joulukuuta 2009, neuvoston puheenjohtajuuden hoitamisesta (2009/881/EU)
- Neuvoston päätös, tehty 1 päivänä tammikuuta 2007, neuvoston puheenjohtajuuden määräytymisjärjestyksestä (2007/5 EY, Euratom)
