António Costa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
António Costa
Costa vuonna 2019.
Costa vuonna 2019.
Portugalin pääministeri
26.11.2015–7.11.2023
Presidentti Aníbal Cavaco Silva
Marcelo Rebelo de Sousa
Edeltäjä Pedro Passos Coelho
Euroopan parlamentin jäsen
20.7.2004–11.3.2005
Henkilötiedot
Syntynyt17. heinäkuuta 1961 (ikä 63)
Lissabon, Portugali
Tiedot
Puolue Sosialistipuolue
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

António Luís Santos da Costa (s. 17. heinäkuuta 1961 Lissabon) on portugalilainen poliitikko, joka on toiminut Portugalin pääministerinä marraskuusta 2015[1] marraskuuhun 2023[2]. Costa on aiemmin toiminut ministerinä Antonio Guterresin hallituksessa vuosina 1997–1999 ja kahdessa hallituksessa vuosina 1999–2002 sekä tämän jälkeen yhden kauden Euroopan parlamentin jäsenenä.[3][4]

Costa syntyi vuonna 1961 Lissabonissa. Hänen isänsä oli tunnettu kirjailija Orlando da Costa, joka oli syntynyt Mosambikissa mutta viettänyt suurimman osan nuoruuttaan oman isänsä, Luis Afonso Maria da Costan, kotiseudulla Portugalin Intiassa Goalla.[5]

Poliittisen uransa Costa aloitti tultuaan valituksi Portugalin parlamenttiin vuonna 1991. Hän toimi ministerinä parlamentaaristen asioiden ministeriössä vuosina 1995–1997 ja 1997–1999. Tämä jälkeen Costa oli oikeusministerinä vuosina 1999–2002 ja tuli valituksi Euroopan parlamentin jäseneksi vuoden 2004 eurovaaleissa.[4] Hän jätti europarlamentin maaliskuussa 2005,[4] minkä jälkeen hänet valittiin kolmeen kertaan Lissabonin pormestariksi vuodesta 2007 lähtien.[5]

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 2016 vaalien jälkeen Portugalia hallinnut Pedro Passos Coelhon johtama keskusta-oikeistolainen liittouma ei saanut enemmistöä maan parlamenttiin ja vain muutama viikko myöhemmin Passos Coelhon vähemmistöhallitus joutui eroamaan, kun Costan sosialistipuolue ja muu vasemmisto yhdistivät voimansa ja kaatoivat hallituksen. Tämän jälkeen Portugalin presidentti Aníbal Cavaco Silva nimitti Costan pääministeriksi, minkä jälkeen Costa alkoi koota hallitusta parlamentin vasemmistopuolueista, joihin lukeutuivat sosialistipuolueen lisäksi kommunistinen puolue ja radikaalinen vasemmistoblokki. Puolueita yhdisti aiemman hallituksen säästötoimien vastustaminen. Costa halusi keventää leikkauksia, mutta hänen mukaansa Portugalin tuli kuitenkin myös sietää sen kansainvälisiä velvoitteita, kuten euroalueen vaatimuksia menojen tarkkailusta.[1]

Costan vasemmistohallitus muun muassa kumosi leikkaukset julkisen sektorin eläkkeisiin ja palkkoihin, lisäsi sosiaaliturvaa ja palautti edellisen hallituksen poistamia lomapäiviä. Samalla kuitenkin budjettialijäämä laski lähelle nollaa. Toimien jälkeen sosialistipuolueen kannatus oli jopa 40 prosenttia.[6][7]

Lokakuussa 2019 pidetyissä parlamenttivaaleissa sosialistipuolue sai vaalivoiton kasvattaen paikkamääränsä ja vieden äänistä noin 37 prosenttia. Costaa auttoi Portugalin kasvussa pysynyt talous, minkä lisäksi hallitus oli suunnitellut budjettia, jonka alijäämä olisi alhaisin sitten Portugalin paluun demokratiaan vuonna 1974. Sosialistipuolue ei kuitenkaan saavuttanut enemmistöä parlamenttipaikoista, ja Costa kertoi haluavansa jatkaa liittoumaa muiden vasemmistopuolueiden kanssa.[7]

Costa erosi pääministerin tehtävästä 7. marraskuuta 2023 lahjusskandaalin vuoksi, jossa häntäkin ”vastaan on jo aloitettu tai aloitetaan rikostutkimus”.[2]

  1. a b Teider, Hannu: Antonio Costa Portugalin pääministeriksi yle.fi. 24.11.2015. Yle Uutiset. Viitattu 25.11.2015.
  2. a b Pilvikki Kause, Suuri lahjusvyyhti sai Portugalin sekaisin, suosittu pääministeri erosi Helsingin Sanomat 10.11.2023, viitattu 10.11.2023
  3. Portuguese Socialist leader Costa candidate for PM (Arkistoitu – Internet Archive). Reuters. Viitattu 25.11.2015.
  4. a b c António Costa Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti. Viitattu 12.6.2024.
  5. a b Dussault, Andree-Marie: Then Came A Gandhi Outlook India. Viitattu 25.11.2015. (englanniksi)
  6. PS lead over PSD steadily widens in Portugal European Polling Report. 4.8.2017. Arkistoitu 26.8.2017. Viitattu 26.8.2017. (englanniksi)
  7. a b Sosialistit voittivat Portugalissa – enemmistö jäi haaveeksi is.fi. 7.10.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.12.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]