EEC-vetoomus
EEC-vetoomus oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle solmia vapaakauppasopimus Euroopan talousyhteisön (EEC) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena Helsingin Sanomissa 19. syyskuuta 1973 otsikolla EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. Vetoomus kohdistettiin ”tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle”.
Jakautuneen vasemmiston vastalause
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että Neuvostoliiton ja SEV-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.[1]
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan Hannu Vesan johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti Urho Kekkoselle tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.[2]
SDP:n puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman arvostelua. Esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomioja näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.[3] Kansanedustaja Tellervo M. Koivisto taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: ”Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia.”[4]
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea mielenosoituksia sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 8 000 ja poliisin mukaan 6 000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä Eduskuntatalon edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen ja Ilkka Taipale (sd.). Samana päivänä Turussa Kupittaan jalkapallokentällä osoitti mieltään 2 000 ja Tampereella Keskustorilla 3 000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.[5] Ojentaessaan presidentille adressia anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen 9. lokakuuta.[2] Helsingissä mieltä osoitti 5 000 henkilöä. Vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui SKYP:n Olavi Tupamäki. Muista puhujista Taisto Sinisalon mukaan sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä YYA-sopimusta vastaan.
Alun perin mukana puhumassa piti olla myös Liberaalisen nuorisoliiton edustajan, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta liitto ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska se ei voinut hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan ”suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain”.[6]
Allekirjoittajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. Helsingin Sanomien uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.[2] Markku Jokisipilän mukaan useat heistä ovat tai ovat olleet korkea-arvoisia poliitikoita tai arvostettuja kulttuurihenkilöitä.[7]
Osa allekirjoittajista (nimet alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä, hakasuluissa olevat tiedot eivät kuulu alkuperäiseen listaan):[8][9][1]
|
|
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. (Ilmoitus.) Helsingin Sanomat 19.9.1973, s. 20.
- ↑ a b c Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. Helsingin Sanomat 6.10.1973, s. 7 ja 12.
- ↑ Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4. Helsingin Sanomat 20.9.1973, s. 14.
- ↑ Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen. Helsingin Sanomat 19.9.1973, s. 13.
- ↑ Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan. Helsingin Sanomat 21.9.1973, s. 11.
- ↑ Mielenosoituksia eri puolilla Suomea: Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. Helsingin Sanomat 10.10.1973, s. 7.
- ↑ Jokisipilä, Markku: Suomalaista jatkuvuutta. Jokisipilän blogi 20.8.2007. Viitattu 9.12.2007.
»mm. nykyinen presidentti, Suomen pankin pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja, parikin EU-parlamentaarikkoa, ex-ulkoministeri, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, pari ex-maaherraa, suurlähettiläitä, arvostettuja professoreja, yliopistorehtoreita, eturivin kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja elokuva-alan ihmisiä, palkittuja journalisteja, kulttuuripolitiikan mahtinimiä, korkeita virkamiehiä jne.»
(Markku Jokisipilä) - ↑ Valkonen, Martti: ”Järki, jolla maailmaa hallitaan”, Sananvapaus kauppatavarana. ISBN 952-99057-1-8. (Verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive))
- ↑ Punatähdet punatahdet.com. Viitattu 2.2.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomi ja Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio. Ylen Elävä arkisto.