Matti Järvenpää
| Matti Järvenpää | |
|---|---|
| Kansanedustaja | |
|
23.3.1970–25.3.1983
|
|
| Ryhmä/puolue | SKDL |
| Vaalipiiri | Turun pohjoinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. elokuuta 1923 Tyrvää |
| Kuollut | 14. kesäkuuta 1988 (64 vuotta) Pori |
| Ammatti | metsätyömies, maatalousneuvoja, piirisihteeri |
Matti Heimo Järvenpää (27. elokuuta 1923 Tyrvää – 14. kesäkuuta 1988 Pori) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SKDL:n kansanedustajana vuosina 1970–1983. Hän oli myös Tyrvään ja Vammalan kunnanvaltuustojen jäsen ja toimi Kansan raittiusliiton puheenjohtajana.[1] Jatkosodan aikana Järvenpää kieltäytyi taistelemasta Saksan rinnalla ja pakoili viranomaisia Tyrvään metsissä sodan päättymiseen saakka. Hän kirjoitti kokemuksistaan vuonna 1985 julkaistun kirjan.[2]
Elämä ja poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyrvään Kotajärvellä syntyneen Järvenpään isä oli kivityömies ja pienviljelijä Uuno Järvenpää, joka sisällissodassa oli taistellut punakaartin riveissä. Järvenpään äidin ensimmäinen aviomies oli kuollut Hämeenlinnan vankileirillä. Jatkosodan käynnistyttyä hänet määrättiin tammikuussa 1942 suorittamaan asepalvelustaan JR 2:een. Huhtikuussa Järvenpää pääsi kahden kuukauden pituiselle maatalouslomalle, mutta kesäkuun lopussa hän jätti palaamatta lomaltaan ja ryhtyi piileskelemään metsäkaartilaisena Tyrvään pohjoispuolisella metsä- ja suoalueella.[3] Järvenpää sai lisänimen ”Matti-vainaa” piileskeltyään sodan päättymisen jälkeenkin niin pitkään, että hänen lähiomaisensakin luulivat hänen jo kuolleen.[4] Järvenpää palasi kotiinsa vasta joulukuussa 1944, jolloin ilmoitettiin, ettei sodasta kieltäytyneitä aseteta syytteeseen.[3]
Sodan päätyttyä Järvenpää työskenteli vuoteen 1946 asti maa- ja metsätöissä, jonka jälkeen hän suoritti maamieskoulun 1947 ja Sirola-opiston 1951. Vuosina 1951–1954 Järvenpää oli maatalousneuvojana Pienviljelijäin liiton palveluksessa, jonka jälkeen hän työskenteli Porissa SKDL:n Satakunnan piirisihteerinä kansanedustajaksi valintaansa saakka. Järvenpää nousi eduskuntaan Turun läänin pohjoisesta vaalipiiristä vuoden 1970 eduskuntavaaleissa. Eduskunnassa hän kuului maa- ja metsätalous- sekä valtiovarainvaliokuntaan. Järvenpäällä oli luottamustehtäviä muun muassa OTK:ssa, Lännen Sokerissa, Kulutusosuuskuntien keskusliitossa ja Kansa-yhtymässä.[1]
Järvenpää oli Tyrvään kunnanvaltuuston ja Vammalan kauppalanvaltuuston jäsen vuosina 1954–1955.[5][6] Presidentin valitsijamiehenä hän oli vuosien 1968, 1978 ja 1982 vaaleissa.[1]
Vuonna 1953 Järvenpää oli jäsenenä Sylvi Kekkosen johtamassa kulttuurivaltuuskunnassa, joka teki puolitoista kuukautta kestäneen matkan Kiinaan. Järvenpää oli valtuuskunnan maatalousasiantuntija.[7]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kieltäydyin sodasta. Pori: Satakunnan Yhteisvoima, 1985. ISBN 951-99666-9-2
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Matti Järvenpää Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 3.2.2009.
- ↑ Petman, Erkki: Tuttu kynäilijä viettää merkkipäivää. Alueviesti, 25.10.2006, s. 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2009.
- ↑ a b Järvenpää, Matti: Kieltäydyin sodasta, s. 8–9, 189–190. Pori: Satakunnan Yhteisvoima, 1985. ISBN 951-99666-9-2
- ↑ Hakkarainen, Jari ; Rissanen, Juha: Hitleriä vastaan sodittiin Suomessa hajanaisesti 13.2.2013. Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2020.
- ↑ Juhani Piilonen: Kunnallishallintoa kuttupitäjässä: Tyrvään kunta 1869–1968, s. 203. Tyrvään kunta, 1969.
- ↑ L. A. Sillanpää: Vammalan kauppala 1897–1961, s. 251. Vammalan kauppala, 1962.
- ↑ Timo Soikkanen, Henna Lohento ja Pekka Lähteenkorva: Sylvin matkassa: yksityiset päiväkirjat Kiinasta, s. 16. Helsinki: Otava, 2020.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
