Lilga Kovanko
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Lilga Kovanko | |
|---|---|
 Kovanko vuonna 1973 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Olga (Lilga) Losinskij-Kovanko |
| Syntynyt | 12. joulukuuta 1943 Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1966– |
| Merkittävät roolit |
Vodkaa, komisario Palmu Bensaa suonissa |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Svensk Filmdatabas | |
Olga (Lilga) Losinskij-Kovanko[1][2] (s. 12. joulukuuta 1943 Helsinki) on suomalainen näyttelijä.[3] Kovanko oli pitkään yksi Lilla Teaternin keskeisistä vakionäyttelijöistä, johon hän oli kiinnitettynä 1969–1974 ja vuodesta 1979.[2] Vuosina 1974–1979 hän oli välillä kiinnitettynä Svenska Teaterniin, ja hän on kuulunut myöhemmin Helsingin Kaupunginteatterin henkilökuntaan.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 Kovanko perusti yhdessä Marina Motaleffin kanssa pienen Teater Atena -ryhmän, joka tuotti joitakin lapsille suunnattuja näytelmiä.[3]
Kovanko on näytellyt myös televisiossa ja monissa elokuvissa, muun muassa teoksissa Vodkaa, komisario Palmu ja Bensaa suonissa.[5]
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lyhytelokuvat | ||
|---|---|---|
| Vuosi | Nimi | Rooli |
| 1966 | Aloittelija keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa | opiskelijatyttö |
| 1982 | Aivan tavallisia ihmisiä | Laura |
| 1994 | Virkistysalue | — |
| 2004 | Sohva | — |
| 2005 | Suuri matka | Sylvia |
| 2008 | Tyttö ja naakkapuu | — |
| 2020 | Kahdet jäähyväiset | Gunn-Britt |
Teatteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Lilla Teatern | ||
|---|---|---|
| Vuosi | Esitys | Rooli |
| 1981 | Lumisota | — |
| 1982 | Att leva att brinna | — |
| Katt på hett plåttak | — | |
| 1983 | Körsbärsträdgården | — |
| 1988 | Sällsamma berättelser | — |
| 2002 | Mannen som förväxlade sin hustru med en hatt | — |
| Tontut suutareina | — | |
| 2003 | Pöytään ja vuoteeseen kutsutaan vain kerran | Rosaura |
| Farbrors dröm | Nastasia Petrovna Zjablova | |
| Mies joka luuli vaimoaan hatuksi | — | |
| 2004 | Kolme sisarta | Olga |
| Tre systrar | ||
| Middagsgästen | Colette | |
| 2005 | Illallisvieras | |
| Svenska Teatern | ||
| 1985 | Elfida | kirjailija / käsikirjoittaja |
| 2010 | Fanny och Alexander | Helena Ekdahl |
| Helsingin Kaupunginteatteri | ||
| 2002 | Tontut suutareina | — |
| 2005 | Prinsessa Ruusunen | kuningatar / kanoja ostanut rouva |
| Lillans lillajulskabaré | esiintyjä | |
| 2006 | Villisikaprinssi | kreivitär d’Aulnoy |
| 2007 | Brevet från Sibirien | Elna |
| 2008 | Ivanov | Avdotja Nazarovna |
| 2009 | Amadeus | Greve Franz Orsini-Rosenberg, Venticello |
| 2010 | Kirje Siperiasta | — |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 234. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- ↑ a b Numminen, Maija (päätoim.) et al.: Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 328. Helsinki: WSOY, 1990. ISBN 951-0-10242-3
- ↑ a b Ekberg, Henrik: Vem och vad 1996, s. 284. Espoo: Schildt, 1996. ISBN 951-50-0800-X (ruotsiksi)
- ↑ Kovanko, Lilga hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 30.7.2023.
- ↑ a b Lilga Kovanko Elonetissä. Viitattu 13.8.2023.
- ↑ Lilga Kovanko Ilona-esitystietokanta. Teatterin tiedotuskeskus. Viitattu 9.1.2022.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
