Wikipedia:Uutisarkisto/2022 arkisto
Ulkoasu
2021 ← Uutisarkisto/2022 → 2023
Joulukuu
[muokkaa wikitekstiä]- Entinen paavi Benedictus XVI kuoli. (31.12.)
- Rautjärven kirkko tuhoutui tulipalossa. (25.12.)
- Argentiina voitti jalkapallon maailmanmestaruuden. (18.12.)
- Mette Frederiksenin II hallitus nimitettiin Tanskan hallitukseksi. (15.12.)
- Euroopan parlamentin varapuhemies Éva Kaïlí pidätettiin korruptioepäilyjen vuoksi. (10.12.)
- Länsimetron jatke Matinkylästä Kivenlahteen otettiin käyttöön Espoossa. (3.12.)
Marraskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Finlandia-palkinnot jaettiin. Kaunokirjallisuuden Finlandian voitti Iida Rauma kirjallaan Hävitys: Tapauskertomus. (30.11.)
- Kiinan mielenosoitukset koronavirusrajoituksia ja keskushallintoa vastaan yltyivät. (24.11.)
- Länsi-Jaavan maanjäristyksessä yli 260 ihmistä on kuollut ja satoja loukkaantunut. (21.11.)
- Venäjän Ukrainan Vilnjanskiin ampuma S-300-ohjus tuhosi asuinkerrostalon ja tappoi 10 siviiliä. (17.11.)
- Puolalaiseen Przewodówin kylään lähellä Ukrainan rajaa osui ohjus, joka tappoi kaksi ihmistä. (15.11.)
- YK ilmoitti maailman väkiluvun saavuttaneen kahdeksan miljardin rajan. (15.11.)
- Nataša Pirc Musar valittiin Slovenian presidentiksi. (13.11.)
- Mette Frederiksenin johtama Sosiaalidemokraatit voitti Tanskan kansankäräjävaalit 2022. (1.11.)
Lokakuu
[muokkaa wikitekstiä]- Luiz Inácio Lula da Silva voitti Brasilian presidentinvaalit. (30.10.)
- Australialainen Martin Green sai Millennium-teknologiapalkinnon. (25.10.)
- Liz Truss ilmoitti eroavansa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virasta. Rishi Sunak valittiin hänen seuraajakseen konservatiivipuolueen johtoon, ja hänestä tuli seuraavana päivänä pääministeri. (20., 24. ja 25.10.)
- Kristerssonin hallitus astui virkaan ja Ulf Kristersson nimitettiin Ruotsin pääministeriksi. (18.10.)
- Leif Lindeman voitti Syksyn sävel -laulukilpailun. (15.10.)
- Krimin silta vaurioitui pahasti pommi-iskussa. (8.10.)
- Valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, ukrainalainen Center for Civil Liberties ja venäläinen Memorial saivat Nobelin rauhanpalkinnon. (7.10.)
- Annie Ernaux sai Nobelin kirjallisuudenpalkinnon. (6.10.)
- Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto myönnettiin Svante Pääbolle. (3.10.)
- Kanjuruhan-stadionin mellakassa Indonesiassa kuoli 125 ihmistä. (1.10.)
Syyskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Hurrikaani Ian rantautui Yhdysvaltain Floridaan aiheuttaen laajoja tulvia, mittavia vahinkoja ja yli 80 ihmisen kuoleman. (28.9.)
- Venäjän Ukrainalta sodassa miehittämillä alueilla järjestetyt kansanäänestykset alueiden liittämisestä Venäjään päättyivät alueiden liittämisen hyväksi. (27.9.)
- Nord Stream -maakaasuputket vaurioituvat räjähdysten seurauksena. (26.9.)
- Giorgia Melonin johtama Italian veljet voitti Italian parlamenttivaalit. (25.9.)
- Kuubalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä samaa sukupuolta olevien avioliitot. (25.9.)
- Iranin huivikapinassa on kuollut kymmeniä ja pidätetty satoja. (25.9.)
- Vimpelin Veto ja Kirittäret voittivat pesäpallon Suomen mestaruuden 2022. (17.9. ja 18.9.)
- Petra Hämäläinen valittiin Miss Suomeksi 2022. (17.9.)
- Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson jätti eronpyyntönsä Ulf Kristerssonin johtaman oikeistoblokin saavutettua kolmen paikan enemmistön Ruotsin valtiopäivävaaleissa. (15.9.)
- Ukrainan vastahyökkäys saavutti Harkovan alueella Oskiljoen sekä Kupjanskin ja Izjumin kaupungit. (10.9.)
- Kuningatar Elisabet II nimitti konservatiivipuolueen Liz Trussin Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriksi. (6.9.)
- Ukrainan vastahyökkäys saavutti Harkovan alueella Oskiljoen sekä Kupjanskin ja Izjumin kaupungit. (10.9.)
- Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II kuoli. Kuningas Charles III on maan uusi hallitsija. (8.9.)
Elokuu
[muokkaa wikitekstiä]- Wilma Murto voitti seiväshypyssä ja Topi Raitanen 3 000 metrin estejuoksussa Euroopan-mestaruuden. (17.8. ja 19.8.)
- Kirjailija Salman Rushdieta puukotettiin. (12.8.)
Heinäkuu
[muokkaa wikitekstiä]- Englanti voitti jalkapallon naisten Euroopan-mestaruuden. (31.7.)
- Kroatiassa valmistui Dubrovnikin kaupungin muuhun Kroatiaan yhdistävä Pelješacin silta. (26.7.)
- Draupadi Murmusta tuli Intian presidentti. (25.7.)
- Jonas Vingegaard voitti Tour de Francen. (24.7.)
- Ranil Wickremesinghe valittiin Sri Lankan presidentiksi laajoja protesteja paenneen Gotabaya Rajapaksan tilalle. (20.7.)
- Kroatian ilmoitettiin liittyvän osaksi euroaluetta vuoden 2023 alussa. (12.7.)
- Samuli Samuelsson teki uuden Suomen ennätyksen 100 metrin juoksussa. (10.7.)
- Japanin entinen pääministeri Shinzō Abe murhattiin kampanjatilaisuudessa. (8.7.)
- Kaksi suomalaista ravintolaa sai uuden Michelin-tähden. (4.7.)
- Kolme kuoli joukkoampumisessa Kööpenhaminassa. (3.7.)
- Yair Lapidista tuli Israelin pääministeri. (1.7.)
Kesäkuu
[muokkaa wikitekstiä]- Nato kutsui virallisesti Suomen ja Ruotsin sotilasliiton jäseniksi. (29.6.)
- Oslossa tapahtui seksuaalivähemmistöihin kohdistunut joukkoampuminen, jota tutkitaan terroritekona. (25.6.)
- Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi päätöksellään Dobbs v. Jackson Women’s Health Organization aikaisemman Roe vastaan Wade -päätöksen, joka oli taannut naisille aborttioikeuden. (24.6.)
- Gustavo Petro valittiin Kolumbian presidentiksi. (19.6.)
- Kajaanissa sijaitseva Euroopan nopein supertietokone Lumi otettiin virallisesti käyttöön. (13.6.)
- Sallan kansallispuisto avattiin. (11.6.)
- Tanskalaiset hyväksyivät kansanäänestyksessä maan liittymisen Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. (1.6.)
Toukokuu
[muokkaa wikitekstiä]- Manfred Weber valittiin Euroopan kansanpuolueen puheenjohtajaksi. (31.5.)
- Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. (29.5.)
- Anthony Albanesesta tuli Australian pääministeri. (23.5.)
- Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa Natolle. (18.5.)
- Venäjä ilmoitti eroavansa Itämeren valtioiden neuvostosta. (17.5.)
- Mariupolin piiritys päättyi. Ukrainan joukot antautuivat, Venäjä valloitti Mariupolin. (17.5.)
- Eduskunta päätti äänin 188–8, että Suomi hakee Naton jäseneksi. (17.5.)
- Élisabeth Borne nousi Ranskan pääministeriksi. (16.5.)
- Hassan Sheikh Mohamud valittiin Somalian presidentiksi. (15.5.)
- Suomen Nato-jäsenhakemus: valtioneuvosto esitti eduskunnalle Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. (15.5.)
- Ukraina voitti Eurovision laulukilpailut. (14.5.)
- Suomen Nato-keskustelu: Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. (12.5.)
- Bongbong Marcos valittiin Filippiinien presidentiksi. (9.5.)
- Emmanuel Macron astui virkaansa toiselle kaudelle Ranskan presidenttinä. (7.5.)
- Fennovoima purki sopimuksensa venäläisen Rosatomin kanssa Hanhikiven ydinvoimalan toimituksesta. (2.5.)
Huhtikuu
[muokkaa wikitekstiä]- Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä erosi tehtävästään ja Antti Kurvinen siirtyi hänen tilalleen. Petri Honkonen nimitettiin Kurvisen tilalle Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeriksi. (29.4.)
- Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden. (28.4.)
- Petteri Orpo valittiin eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajaksi. (26.4.)
- Elon Musk osti Twitterin. (25.4.)
- Ranskan presidentinvaali: Emmanuel Macron valittiin jatkokaudelle. (24.4.)
- Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaiva Moskva upposi. (14.4.)
- Ketanji Brown Jackson nimitettiin Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen historian ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisena. (7.4.)
- Jokerit ilmoitti vetäytyvänsä KHL-liigasta. (5.4.)
- Serbian presidentti Aleksandar Vučić valittiin jatkokaudelle. (3.4.)
- Unkarin parlamenttivaalit: Fideszin–KDNP:n koalitio sai enemmistön äänistä ja kahden kolmasosan määräenemmistön parlamentissa. (3.4.)
- Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Ukraina valtasi Butšan kaupungin takaisin Venäjältä.(1.4.) Butšan verilöyly paljastui. (2.4.)
Maaliskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Keskustan eduskuntaryhmä valitsi uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi Petri Honkosen. Antti Kurvinen siirtyy maa- ja metsätalousministeriksi huhtikuussa. (31.3.)
- Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet Räsäsen ja Pohjolan oikeudenkäynnissä. (30.3.)
- Oscar-gaala 2022: Coda palkittiin parhaana elokuvana ja Dyyni sai eniten palkintoja. (27.3.)
- VR keskeytti Allegro-henkilöjunaliikenteen ja VR Transpointin tavarajunaliikenteen Venäjän kanssa pakotteiden vuoksi. (27.3.)
- Naton huippukokous jatkoi Jens Stoltenbergin kautta sotilasliiton pääsihteerinä syksyyn 2023 asti. (24.3.)
- Moskovan pörssi aukesi rajoitetusti ensimmäistä kertaa kuukauteen Venäjän Ukrainaan-hyökkäyksen jälkeen. (24.3.)
- Dennis Sullivan palkittiin Abelin palkinnolla. (23.3.)
- Tesla avasi ensimmäisen Euroopan tehtaansa Berlin-Brandenburgissa Saksassa. (23.3.)
- Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjälle ”epäystävällisten maiden” pitää maksaa Venäjältä ostamansa maakaasu jatkossa ruplilla. (23.3.)
- 132 ihmistä kuoli China Eastern Airlinesin lennon 5735 maahansyöksyssä Kiinassa. (21.3.)
- Venäjä erosi Euroopan neuvostosta. (15.3.)
- Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmas yksikkö kytkettiin Suomen sähköverkkoon. (12.3.)
- Ernest Shackletonin Etelämantereen ylitysretkellä uponneen Endurance-aluksen hylky löytyi. (5.3.)
- Kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila sai Ars Fennica -palkinnon. (3.3.)
Helmikuu
[muokkaa wikitekstiä]- The Rasmus voitti UMK:n kappaleella ”Jezebel” ja valittiin edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailuihin. (26.2.)
- Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan. (24.2.)
- Itä-Ukrainan sodassa Venäjä miehitti separatistialueet Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa. (21.–22.2.)
- Suomi voitti jääkiekossa kultaa Pekingin talviolympialaisissa 2022. (20.2.)
- Yaghanin kielen viimeinen puhuja kuoli. (16.2.)
- Sähkövetoinen junaliikenne alkoi Uudenkaupungin radalla. (14.2.)
- Los Angeles Rams voitti Super Bowl LVI:n. (13.2.)
- Frank-Walter Steinmeier valittiin toiselle kaudelle Saksan liittopresidentiksi. (13.2.)
- Senegal voitti jalkapallon Afrikan mestaruuden. (6.2.)
- Kanadan pääkaupunkiin Ottawaan julistettiin hätätila Freedom Convoy -protestien vuoksi. (6.2.)
- Matti Salomäki vihittiin Lapuan hiippakunnan piispaksi. (6.2.)
- Viking Linen uusin alus Viking Glory saapui Turkuun. (6.2.)
- Pekingin talviolympialaiset avattiin. (4.2.)
Tammikuu
[muokkaa wikitekstiä]- Rafael Nadal voitti Australian avoimissa ennätyksellisesti 21:sen tenniksen grand slamin. (30.1.)
- Suomessa järjestettiin aluevaalit. Kokoomus sai eniten ääniä, mutta keskusta eniten paikkoja aluevaltuustoihin. (23.1.)
- Friedrich Merzistä tuli CDU:n puheenjohtaja. (22.1.)
- Indonesian parlamentti hyväksyi suunnitelman siirtää maan pääkaupunki Jakartasta tulevaan Nusantaran kaupunkiin. (18.1.)
- Roberta Metsola valittiin Euroopan parlamentin puhemieheksi. (18.1.)
- Hunga Tongan tulivuorenpurkaus aiheutti tsunamivaroituksia. (15.1.)
- Uimari Matti Mattsson valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi. (13.1.)
- Laajat protestit Kazakstanissa pakottivat pääministeri Askar Maminin hallituksen eroamaan. (5.1.)
- Etelä-Afrikan parlamenttitalo vaurioitui pahoin tulipalossa. (2.1.)
- Avustettu itsemurha tuli lailliseksi Itävallassa. (1.1.)
- Vapaakauppasopimus RCEP tuli voimaan. (1.1.)
- Perhe-eläkkeet uudistuivat Suomessa. (1.1.)