Siirry sisältöön

Sm6

Wikipediasta
 Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Allegro (juna).
Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla.
Sm6
Allegro Helsingin päärautatieasemalla vuonna 2013.
Allegro Helsingin päärautatieasemalla vuonna 2013.
Perustiedot
Tyyppi sähkömoottorijuna
Liikennöitsijä VR
Valmistaja Alstom
Lukumäärä 4
Valmistusvuodet 2010
Peruskorjattu 2018–2019
Istumapaikkoja 342 + 2
Tekniset tiedot
Huippunopeus 220 km/h
Paino 423 t
Pituus 184,8 m
Vaunujen lukumäärä 7 kpl
Leveys 3 200 mm
Korkeus 4 270 mm
Raideleveys 1 522 mm
Koneteho
 • jatkuva teho 5 500 kW
Vetovoima 226 kN

Sm6 on VR-Yhtymän kallistuvakorinen suurnopeusjuna. Seitsemästä vaunusta koostuvia junayksikköjä on neljä, ja ne ovat Alstomin Italiassa valmistamia. Vuosina 2010–2022 junia liikennöitiin Allegro-nimellä Helsingin ja Pietarin välillä. Junat olivat VR-Yhtymän ja Venäjän rautateiden (RŽD) yhdessä omistaman Karelian Trainsin omistuksessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Allegron liikennöinti loppui ja viimeiset vuorot ajettiin maaliskuussa 2022. Joulukuussa 2023 VR ilmoitti lunastavansa junakaluston itselleen. Kalusto tullaan ottamaan käyttöön vuonna 2025 VR:n kotimaan kaukoliikenteessä[1] Pendolino Plus -nimellä.[2]

Liikennöinti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Allegron venäläinen Pietari–Helsinki-lippu.

Allegro kulki Helsingin päärautatieaseman ja Pietarin Suomen aseman välillä[3] vuosina 2010–2022. Juna pysähtyi Pasilassa, Tikkurilassa, Lahdessa, Kouvolassa, Vainikkalassa ja Viipurissa.[4] Allegro ei pysähtynyt Pasilassa 2016–2020, mikä lyhensi sen matka-aikaa 9 minuuttia.[5][6] Vuonna 2018 sen matka-aika oli 3 tuntia ja 27 minuuttia.[7] Matka-ajan lopullinen tavoite oli kolme tuntia.[8] Allegrossa raja- ja tullitarkastukset suoritettiin liikkuvassa junassa matkustajien ollessa paikoillaan. Matkustajilla oli myös mahdollisuus vaihtaa valuuttaa junassa.[9] Junassa oli 342 paikkaa sekä kaksi paikkaa liikuntarajoitteisille.[10] Allegrolla tehtiin noin puoli miljoonaa matkaa vuodessa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 ja Venäjälle asetettujen pakotteiden myötä Allegron liikennöinti päättyi. Viimeiset vuorot ajettiin 27. maaliskuuta 2022. Suomen valtion omistajaohjauksen mukaan liikennöinti ei ollut enää tarkoituksenmukaista.[11] Allegro oli viimeinen suora junayhteys Venäjän ja Euroopan unionin jäsenmaiden välillä.[12]

Joulukuussa 2023 VR ilmoitti ottavansa Sm6-kaluston käyttöön kotimaan kaukoliikenteessä.[1] Tuotenimeksi tulee Pendolino Plus, ja ensimmäiset reitit ovat Helsinki–Turku sekä Helsinki–Oulu.[2]

Teknisiä tietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sm6:n ohjaamo.

Sm6 muistuttaa ulkoisesti VR:n käyttämää Sm3-junaa, mutta perustuu uudempaan Pendolino-sukupolveen. Junassa on Suomen ja Venäjän rataverkkojen käyttämien eri jännitteiden vuoksi kaksivirtajärjestelmä sekä molempien maiden kulunvalvonta- ja radiojärjestelmät.[10] Kaksivirtajärjestelmän ansiosta Allegron matka-aika lyheni, koska rajalla ei tarvinnut vaihtaa veturia, kuten vanhoissa Sibelius- ja Repin-junissa.[13] Venäjällä laiturikorkeus on suurempi kuin Suomessa, joten Venäjän-puoleisilla asemilla Allegron oven eteen käännettiin askelma.[10]

Sm6:n kokoonpanoon kuuluu seitsemän vaunua.[10] Yksi on ensimmäisen luokan vaunu, viisi toisen luokan vaunua ja yksi ravintolavaunu. Konduktöörin työpisteen lisäksi junassa oli rajaviranomaisten käytössä oleva hytti.[14] Vaunujen numerot ovat:

  • 1 (tai 8): ensimmäisen luokan vaunu, jonka perällä on neuvotteluhytti
  • 2 (tai 9): palveluvaunu, toisen luokan vaunu, jossa on pyörätuolipaikat, isompi WC ja tilaa esimerkiksi lastenrattaille
  • 3 (tai 10): ravintolavaunu, jossa on konduktöörin työpiste
  • 4 (tai 11): toisen luokan vaunu, jossa oli rajaviranomaisten työpiste
  • 5 (tai 12): toisen luokan vaunu
  • 6 (tai 13): toisen luokan vaunu, jossa on paikat lemmikkien kanssa matkusteleville
  • 7 (tai 14): toisen luokan vaunu, jonka perällä on lasten leikkipaikka

Vaunut numeroidaan yleensä 1–7, mutta joskus käytetään myös numeroita 8–14. Numeroita 8–14 käytetään varsinkin silloin, jos on peräkkäin kaksi junayksikköä, jolloin ensimmäisessä yksikössä käytetään numerointia 1–7 ja toisessa yksikössä 8–14.

Sm6:n kokonaispituus on 184,8 metriä. Sen suurin leveys on 3,2 metriä ja korkeus kiskon pinnasta 4,27 metriä. Vetoteho pyörän kehällä on 5 500 kW ja maksimi vetovoima pyörän kehällä 226 kN. Sm6:n raideleveys on 1 522 millimetriä.[10] Junan huippunopeus on 220 kilometriä tunnissa.[15] Sm6 on varustettu aktiivisella kallistusjärjestelmällä, joka kallistaa junaa kaarteissa jopa kahdeksan astetta. Kallistus mahdollistaa 20–30 prosenttia suuremmat nopeudet kaarteissa verrattuna perinteisiin juniin.[8]

Sm6:n kunnossapidon päävarikko on Ilmalan varikko Helsingissä. Allegro-liikenteen aikana myös Pietarissa oli varikko, jossa voitiin tehdä joitakin huoltoja, lähinnä venäläiseen kulunvalvontaan ja radioihin liittyviä.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Allegron sisätilat ennen junan peruskorjausta 2018–2019
1. luokan matkustamo.
2. luokan matkustamo.
Bistro-ravintolavaunu.

VR:n ja RŽD:n puoliksi omistama Karelian Trains tilasi Alstomilta neljä Allegro-junayksikköä 120 miljoonalla eurolla vuonna 2007.[15] Junat rakennettiin Alstomin Saviglianon-tehtaalla Italiassa ja ne laivattiin Vuosaaren sataman kautta Suomeen tammikuusta 2010 alkaen.[16] Suomessa junayksiköt saivat sarjatunnuksen Sm6.

Allegro korvasi aiemmin liikennöineet suomalaisen Sibelius-junan ja venäläisen Repin-junan ja nopeutti rautatieliikenteen matka-aikaa Helsingin ja Pietarin välillä viidestä ja puolesta tunnista kolmeen ja puoleen tuntiin.[8][9] Allegro aloitti liikennöinnin 12. joulukuuta 2010. Kunniavieraina ensimmäisellä matkalla olivat tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Venäjän pääministeri Vladimir Putin. Ensimmäisen vuoden aikana Allegrolla tehtiin yli 300 000 matkaa, mikä oli enemmän kuin oli ennakoitu ja enemmän kuin mitä matkamäärät Helsingin ja Pietarin välillä olivat aiemmin olleet. Toukokuussa 2011 vuorojen määrä kaksinkertaistettiin neljään vuoroon joka päivä. Suurin osa matkustajista oli venäläisiä. Allegron liikennöinti ylitti miljoonannen matkan määrän syyskuussa 2013 ja matkamäärät olivat siitä lähtien noin puoli miljoonaa vuodessa.[9]

Allegron käyttöönoton yhteydessä 2010 RŽD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin ehdotti, että Allegrolla voisi olla samanlainen järjestely kuin laivoilla, joilla matkustavat suomalaiset turistit pääsevät Pietariin enintään 72 tunniksi ilman viisumia.[17] Tasavallan presidentti Tarja Halonen ehdotti vastavuoroista viisumivapautta, jossa sama järjestely koskisi myös venäläisiä matkustajia.[18] Vuonna 2012 Venäjän Helsingin-suurlähetystö ilmoitti, että viisumivapaus ei ollut mahdollista junamatkustajille ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevan lain vuoksi. Laivamatkustajan asumispaikaksi voitiin rekisteröidä laivan hytti, mutta junamatkustajille käytäntö ei ollut mahdollinen.[19]

Kaikki neljä junayksikköä remontoitiin vuosina 2018–2019. Matkustamoiden ilmettä päivitettiin uusimalla penkkien verhoilut ja lattiapinnat sekä ravintolavaunun ja leikkipaikan ilme kokonaisuudessaan. Ykkösluokassa penkit saivat täysnahkaverhoilun, ristiseläntuen ja uuden niskatuen.[7]

Allegron liikennöinti keskeytettiin koronaviruspandemian vuoksi 18. maaliskuuta 2020.[20] Liikennöinti käynnistyi jälleen rajoituksineen 12. joulukuuta 2021.[21] Liikennöinti lopetettiin 28. maaliskuuta 2022 johtuen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.[22]

Maaliskuussa 2023 VR kuuli, että Ukrainan rautatiet on pyytänyt luovuttamaan junat. Junat omisti Karelian Trains, joka on VR:n ja Venäjän rautateiden puoliksi omistama. Pääministeri Sanna Marin oli muutamia päiviä aiemmin sattumalta tavannut Ukrainan rautateiden toimitusjohtajan vieraillessaan Kiovassa.[23]

VR tiedotti joulukuussa 2023 lunastavansa junat Karelian Trainsilta, koska RŽD oli laiminlyönyt yhteisyrityksen lainavastuita ja veroja. Samalla VR kertoi ottavansa Sm6-junat käyttöön kotimaan kaukoliikenteessä vuonna 2025.[1] Tuotenimeksi tulee Pendolino Plus, ja ensimmäiset reitit ovat Helsinki–Turku sekä Helsinki–Oulu.[2]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Allegro-junat käyttöön VR:n kotimaan kaukoliikenteeseen vuodesta 2025 VR Group. 14.12.2023. Viitattu 14.12.2023.
  2. ↑ a b c Entiset Allegro-junat alkavat kulkea Helsingistä Turkuun ja Ouluun – osa lipuista nykyistä Ekstra-luokkaa kalliimpia Yle Uutiset. 27.2.2025. Viitattu 28.2.2025.
  3. ↑ Aikataulut 29.5.2011. VR. Arkistoitu 29.5.2011. Viitattu 27.3.2022.
  4. ↑ Allegro-junalla Pietariin VR. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 27.3.2022.
  5. ↑ Nyt tarkkana: Juna-aikatauluihin tulossa suuria muutoksia 26.3.2016. MTV3. Viitattu 27.3.2022.
  6. ↑ Tasoristeys 1/2020 Resiina-lehti. Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. Viitattu 27.3.2022.
  7. ↑ a b Paananen, Arja: Nahkapenkit, uudet värit, ravintolaan sohvaryhmiä: Allegro-junat mukavuusremonttiin – ensimmäinen valmistuu MM-kisaturisteille 19.4.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.3.2022.
  8. ↑ a b c Helsinki-Saint-Petersburg Allegro, high speed Pendolino train, presented at Finland station in Saint-Petersburg 8.10.2010. Alstom. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Stolp, Julia: Allegro matkamuistoissamme mukana jo kymmenen vuotta Helsinki–Pietari rautatieyhteys 150 vuotta. Väylävirasto ja Suomen Rautatiemuseeo. Viitattu 27.3.2022.
  10. ↑ a b c d e f 2000-luvun rautatietekniikalla kohti Pietaria. Rautatietekniikka, 2010, 22. vsk, nro 2/2010, s. 10–12. Rautatiealan Teknisten Liitto RTL ry. ISSN 1237-1513 Verkkoversion arkistolinkki. (PDF) Viitattu 27.3.2022.
  11. ↑ Rinne, Tittamari & Pitkäranta, Pilvi: Helsingin ja Pietarin välisen Allegro-junan liikennöinti keskeytetään maanantaina – Tuppurainen: ”Surullinen kuva tästä ajasta” 25.3.2022. Yleisradio. Viitattu 27.3.2022.
  12. ↑ Nilsen, Thomas: End comes to last Russia-Europe rail link 25.3.2022. Kirkkoniemi: The Barents Observer. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  13. ↑ Peltonen, Kari: Allegro vaihtaa jännitteen vauhdissa. Tekniikka ja talous, 4.2.2011, s. 14.
  14. ↑ Allegro Alstom. Viitattu 11.12.2010. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ a b The first Allegro is in Finland for final tests 22.6.2011. Alstom. Viitattu 27.3.2022. (englanniksi)
  16. ↑ Tommola, Mika: Helsingin ja Pietarin välinen luotijuna saapui Suomeen 15.1.2010. MTV3. Arkistoitu 27.4.2010. Viitattu 27.3.2022.
  17. ↑ Allegron viisumivapaus: ”Tulevaisuus näyttää” 12.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.3.2022.
  18. ↑ Paananen, Arja: Halonen: Allegron viisumivapaus voisi koskea venäläisiäkin 13.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 27.3.2022.
  19. ↑ Haapanen, Mikko: Allegro-matkustajien viisumivapaus tyssäsi Venäjän lakiin 17.3.2012 (päivitetty 27.4.2012). Yleisradio. Viitattu 27.3.2022.
  20. ↑ Tasoristeys 4/2020 Resiina-lehti. Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja Museorautatieyhdistys. Viitattu 27.3.2022.
  21. ↑ Sillanpää, Miina: Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne käynnistyy jälleen – Allegro-juna palaa raiteille vielä ennen joulua 3.12.2021. Yleisradio. Viitattu 27.3.2022.
  22. ↑ Allegro-junan liikennöinti loppuu Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 2.4.2022.
  23. ↑ Ukrainan rautatieyhtiö on pyytänyt Suomea luovuttamaan sille neljä Allegro-​junaa Karjalainen. 14.3.2023. Viitattu 27.2.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset veturit ja junayksiköt
Dieselveturit ja ‑moottorijunat
NykyisetDm12 · Dv12 · Dr14 · Dr16 · Dr18 · Dr19 · Dr20 · Dr21
EntisetHr11 · Dm3/Dm4 · Dm6/Dm7 · Dm8 · Dm9 · Dv11 · Dr12 · Dr13 · Dv15 · Dv16
Sähköveturit ja ‑moottorijunat
NykyisetSr1 · Sr2 · Sr3 · Sm2 · Sm3 · Sm4 · Sm5 · Sm6 · M100 · M200 · M300
EntisetSm1
TulevatSm7
HöyryveturitA1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4
Ratatyökoneet ja pienveturitTve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr
Koeveturit ja ‑kiskobussitDr15 · Sv1 · Dm10 · Dm11
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sm6&oldid=23090026”