Krimin silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Krimin silta
Ajokaistoja 4
Raiteita 1
Ylittää Kertšinsalmi
Sijainti Krim
Pituus 19 000 m
Alituskorkeus 35 m
Liikenne päivässä 40 000
Avattu liikenteelle 15. toukokuuta 2018 (maantiesilta)[1]
23. joulukuuta 2019 (ratasilta)[2]
Tullimaksu ei ole
Koordinaatit 45°18′31″N, 36°30′22″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Krimin silta venäläisessä postimerkissä vuodelta 2018.

Krimin silta (ven. Крымский мост, Krymski most) eli Kertšinsalmen silta (ven. Керченский мост, Kertšenski most) on Kertšinsalmen ylittävä silta, joka yhdistää Krimin niemimaan Venäjään. Se on Euroopan pisin silta[3], ja se koostuu rinnakkaisista rata- ja maantiesilloista.[4] Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin. Silta valmistui vuonna 2018. Sillan itäpää on Tamanin niemimaalla ja länsipää Krimillä Kertšin niemimaalla Kertšin kaupungin luona.

Aluksi sillan rakentamisen sai toimeksiantona Stroigazmontaž, jonka omistaa Putinin ystäväpiiriin kuuluva liikemies Arkadi Rotenberg. Lopulta urakasta vastasi kuitenkin Venäjän rautateiden eläkerahaston omistama Mostotrest-yhtiö.[5] Sillan avajaisissa toukokuussa 2018 Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla.[1][3] Sillalla sanotaan olevan Putinille erityinen merkitys.[6] Euroopan unioni, Ukraina ja Yhdysvallat tuomitsivat sillan avaamisen.[7] Useat maat pitävät siltaa laittomana rakenteena.[8][9] Sillalla ei ole Ukrainan puoleiselta osuudeltaan Ukrainan myöntämää lupaa.

Silta Ukrainan sodassa 2022–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan suunnitelmat tuhota silta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2022 ukrainalainen kansanedustaja Oleksi Hontšarenko kertoi, että hän oli keskustellut sillan tuhoamisesta Britannian puolustusministeri Ben Wallacen kanssa Naton huippukokouksessa kesäkuussa. Heinäkuussa Ukrainan presidentinhallinnon neuvonantaja ja puhemies Oleksi Arestovytš sanoi, että Ukraina iskisi siltaan heti kun siihen tulee mahdollisuus.[10] Ukrainan asevoimien kenraalimajuri Dmytro Martšenko kertoi 14. kesäkuuta 2022, että ”[s]e ei ole salaisuus Venäjän armeijalle eikä meidän armeijallemme eikä heidän eikä meidän siviileillemme. Se [Krimin silta] on iskujen ykköskohde.”[5]

Räjähdys sillalla lokakuussa 2022

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Krimin sillan räjähdys 2022

Varhain aamulla 8. lokakuuta 2022 Kertšinsalmen sillalla tapahtui voimakas räjähdys tai räjähdyksiä, ja tämän seurauksena polttoainetta kuljettanut tavarajuna syttyi tuleen. Palo levisi yhdestä polttoainevaunusta yhteensä seitsemän säiliövaunun paloksi.[11] Venäläisarvion mukaan pommiräjähdys olisi tapahtunut alun perin kuorma-autossa,[12] mutta suomalaisen kenraalimajuri Pekka Toverin mukaan asiasta ei ollut varmaa tietoa.[13]

Räjähdyksen seurauksena nelikaistaisesta maantiesillasta sortui toinen puoli muutaman jännevälin osuudelta. Myös pätkä rautatietä ja ratasiltaa vaurioitui, joskaan ei romahtanut. Tapauksen yhteydessä raportoitiin, että kolme ihmistä olisi kuollut iskun seurauksena,[11] erään lähteen mukaan uhreja oli viisi[14]. Liikenne keskeytettiin sekä maantie- että ratasillalla.[11][15] Jo samana iltapäivänä kerrottiin, että henkilö- ja linja-autoliikenne jatkuu rajoitetussa määrin jälleen kahta säilynyttä maantiesillan kaistaa pitkin.[11]

Silta on ollut valmistumisensa jälkeen Venäjän keskeinen huoltoreitti sen miehittämälle Krimin niemimaalle, samoin vuonna 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyssodan aikana Venäjän miehittämille Ukrainan eteläisille alueille. Ukrainan presidentin tiedottajan mukaan Kertšinsalmen maantie- ja ratasiltaa vaurioittanut räjähdys oli ”vasta alkua”.[11] Venäjän ulkoministeriö ohjeisti viestimiä käsittelemään tapahtumaa sillan ”vaurioitumisena”.[16]

Hyvin pian räjähdyksen jälkeen venäläiset viranomaislähteet kertoivat, että räjähtänyt pommirekka oli Krasnodarissa rekisteröity venäläinen kuorma-auto. Rekka oli ajanut Venäjän Krasnodanin alueelta kohti Krimiä. Ajoneuvon krasnodanilaisen omistajan mukaan räjähdyshetkellä rekkaa kuljetti omistajan vanhempi sukulaismies. Yleistä varmuutta tämän pommirekkateorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole.[14][17] Pommiteorian mukaan sillalle tultaessa olisi turvatarkastus ja röntgenlaitteisto, jolla mahdolliset räjähdysaineet voitaisiin nähdä. Erään tulkinnan mukaan tarkastuksesta vastaavat viranomaiset sallivat lahjuksia vastaan laittomien kuormien ajaa sillalle.[14] Jotkin asiantuntija ovat kuitenkin epäilleet autopommiteoriaa, sillä itsemurhaiskuja ei ole Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa aiemmin tapahtunut. Jonkinlaisen asejärjestelmän käyttöä epäiltiin.[18]

Ukrainan armeijan komentajat olivat kertoneet jo kesäkuussa 2022 aikeistaan iskeä siltaan. Kiovan hallituksen viranomaiset juhlivat iskua: presidentti Volodymyr Zelenskyin avustaja Myh’ailo Podoljak sanoi siltaiskun olevan ”vain alkua” ja että ”kaikki laiton on tuhottava”. Nimetön ukrainalainen viranomainen kertoi The Washington Postille, että Ukrainan armeijan erikoisjoukot olivat iskun takana. Ensimmäisenä Ukrainan osuudesta iskuun raportoi Ukrajinska pravda, joka kertoi, että Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU olisi vastuussa iskusta.[19]

Vuorokausi räjähdyksen jälkeen, 9. lokakuuta 2022, Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui räjähdystä terroriteoksi.[14] Putin väitti Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:n olleen teon takana, muttei esittänyt tästä mitään todisteita.[14] Samalla Putin määräsi Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tehostamaan sillan vartiointia. Ukraina on kiistänyt osallisuutensa räjähdykseen.[20][21]

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti 12. lokakuuta, että se pitää Ukrainan sotilastiedustelua ja sen johtajaa Kyrylo Budanovia pääsyyllisinä siltaiskuun. FSB on pidättänyt kahdeksan ihmistä, joista viisi on venäläisiä, kolme ukrainalaista ja yksi on armenialainen. Iskua tutkitaan terroritekona. FSB:n mukaan 22 tonnia räjähdettä oli kätketty polyeteenikalvoihin. Lasti lähettiin elokuun alussa Odessan satamasta Bulgarian Ruseen, josta se laivattiin Georgian Potiin ja sieltä Armeniaan. Kuljetuksessa oli mukana Ukrainan, Georgian ja Armenian kansalaisia, ja sitä valvoi Ukrainan sotilastiedustelun työntekijä ”Ivan Ivanovitš”. 8. lokakuuta kuorma-auto räjäytettiin Krimin sillalla Tamanin niemimaan puolella, jolloin seitsemän säiliövaunua syttyi tuleen ja silta vaurioitui.[22][23][24][25]

Länsimaisen median käsityksen mukaan hyökkäys sillalle johti sodankäynnin eskaloitumiseen, sillä siltaiskun jälkeen Venäjä hyökkäsi ohjuksilla useisiin kohteisiin Ukrainassa. Ohjusiskujen kohteina oli muun muassa sähkön- ja lämmönjakeluverkkoa ja rautatieyhteyksiä, mutta osa ohjuksista osui myös siviilikohteisiin tai niiden lähelle.[18][26][27]

Putin ajoi 5. joulukuuta 2022 sillalle varapääministeri Marat Husnullinin kanssa katsomaan kunnostustöitä.[28]

Sillan korjaus ja toinen räjähdys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiesiltojen ilmoitettiin tulleen kokonaan käyttökuntoon Ukrainan sodan yksivuotispäiväksi. Ratasillan korjaaminen jatkui, ja sen korjausten oli määrä valmistua heinäkuuhun 2023 mennessä.[29]

12. heinäkuuta 2023 Ukrainan merivoimat hyökkäsivät sillalle kahdella meridroonilla, jotka aiheuttivat uuden räjähdyksen.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Saana Uosukainen: Kiistelty Krimin silta avattiin – Venäjän televisio näytti, kun Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla 15.5.2018. Yleisradio, yle.fi.
  2. ↑ Kari, Onni: Tällainen on Krimin silta, jonka rakennuttivat suomalaisillekin tutut Rotenbergin veljekset Iltalehti. 8.10.2022. Viitattu 19.11.2022.
  3. ↑ a b Krimin Venäjään liittävä jättimäinen silta aukesi Ilta-Sanomat. 15.5.2018. Viitattu 23.5.2021.
  4. ↑ Kokkonen, Yrjö: Venäjä: Pommi räjäytti useita polttoainevaunuja Krimille menevässä junassa Yle uutiset. 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  5. ↑ a b Pyy, Tomi: Tällainen on Krimin ja Venäjän yhdistävä jättiläis­silta (Artikkeli julkaistu aiemmin 11.7.2022) Helsingin Sanomat. 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  6. ↑ Hanna Freyborg: Ukraina teki kaksi iskua syvälle Venäjälle Helsingin Sanomat. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  7. ↑ Myös Yhdysvallat tuomitsi Krimin ja Venäjän välille avatun sillan 16.5.2018. Mtv Uutiset. Viitattu 23.5.2021.
  8. ↑ Sammy Westfall & Laris Karklis: Why is Russia’s bridge to Crimea so important? The Washington Post, washingtonpost.com. 17.7.2023. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Crimean Bridge traffic resumes after brief suspension, Russia-installed operator says Reuters, reuters.com. 3.9.2023. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Ukraine held talks with Britain for destruction of Crimean bridge News.az. 15.8.2022. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  11. ↑ a b c d e Tom Ambrose & Adam Fulton: Russia-Ukraine war live: fire engulfs crucial Kerch bridge between Crimea and Russia as section collapses The Guardian, theguardian.com. 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Uosukainen, Saana: Kertšinsalmen sillalla räjähti autopommi, osa sillan moottoritiestä on romahtanut Yle uutiset. 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  13. ↑ Mattila, Mattias: ”Putinin sillan” iskulla on mittava psykologinen vaikutus – Pekka Toveri: ”Paljoa enempää ei voisi venäläisiä kyykyttää” 8.10.2022. Yle. Viitattu 8.10.2022.
  14. ↑ a b c d e What we know about the bridge. The facts, and the theories, about the explosion on the Crimean Bridge Meduza, meduza.io. 10.10.2022. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Mediat: Venäjän ja Krimin yhdistävällä sillalla suuri räjähdys 8.10.2022. MTV Uutiset. Viitattu 8.10.2022.
  16. ↑ Ilmo, Ilkka: Venäjän ulkoministeriö: Ukrainalaisten reaktiot osoittavat heidän ”terroristisen” luonteen (Päivittyvä seuranta klo 12.20 ja 14.02) Helsingin Sanomat. 8.10.2022. Viitattu 8.10.2022.
  17. ↑ Paul Adams: Crimean bridge: Who - or what - caused the explosion? BBC, bbc.com. 10.10.2022. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  18. ↑ a b Lister, Tim & Mezzofiore, Gianluca: The Crimea attack triggered a wave of strikes on Ukraine. But mystery swirls over who blew up Putin’s bridge CNN. 10.10.2022. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  19. ↑ Amid Ukrainian taunts, Russia scrambles to salvage Crimean Bridge after fiery explosion Washington Post. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  20. ↑ Putin määräsi FSN:n valvomaan Kerthsinsilla liikennettä - Zelenskey: "Krimillä oli lauantaina pilvistä" 9.10.2022. Mtv utiset. Viitattu 10.10.2022.
  21. ↑ Brittitiedustelu: Kerthsillan räjähdys vaikeuttaa sotimista Etelä-Ukrainassa 9.10.22. MTV uutiset. Viitattu 10.10.2022.
  22. ↑ Елена Плавская: ФСБ назвала главу военной разведки Украины Буданова организатором взрыва на Крымском мосту Известия. 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022. (venäjä)
  23. ↑ Russia arrests eight over Crimea bridge attack as Putin again blames Ukraine The Independent. 12.10.2022. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Russia's FSB arrests eight for Crimean Bridge bombing news.yahoo.com. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  25. ↑ Kertšinsalmen sillalla räjähtäneen rekkalastin väitetään kulkeneen useiden maiden läpi, kartta näyttää reitin Helsingin Sanomat. 14.10.2022. Viitattu 14.10.2022.
  26. ↑ Erica Star Domena, Havovi Cooper: Russia launches mass strikes against Ukraine after Crimea bridge explosion Business Insider. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  27. ↑ Russia strikes Kyiv and cities across Ukraine after Crimea Bridge attack Washington Post. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  28. ↑ Leo Kirjonen: Video: pollea Putin ajeli Mersulla Kertšinsalmen sillalla Iltalehti. 5.12.2022. Viitattu 6.12.2022.
  29. ↑ Venäjä sai Krimille johtavan sillan auki autoille sodan vuosipäiväksi – rautatien korjaukset jatkuvat yhä Etelä-Suomen Sanomat. 23.2.2023. Viitattu 27.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Krimin_silta&oldid=22526979”