Viking Line

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viking Line Abp
Viking Linen lippu.
Viking Linen lippu.
Tunnuslause

”Hintansa arvoisin Itämerellä!”

Think smart, Go red! [1]
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VIK1V
Markkina-arvo 12,00 € /osake (2022) [2]
Perustettu 1959 [3]
Perustaja Gunnar Eklund
Toimitusjohtaja Jan Hanses
Puheenjohtaja Ben Lundqvist
Kotipaikka Maarianhamina, Ahvenanmaa, Suomi
Toiminta-alue  Suomi
 Ruotsi
 Viro
Toimiala matkailu
Liikevaihto Nousua 494,7milj. € (2022)[4]
Liikevoitto Nousua 19,3 milj. euroa (2022)[4] [5]
Tilikauden tulos Nousua 26,9 milj. euroa (2022)[5]
Henkilöstö Laskua 2138 (2023)
Tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB
Viking Rederi AB
OÜ Viking Line Eesti
Viking Line Finnlandverkehr GmbH
Viking Line Buss Ab[6]
Kotisivu www.vikingline.fi
M/S Gabriellan havainnekuva.

Viking Line Abp on suomalainen Ahvenanmaalta kotoisin oleva varustamokonserni, joka liikennöi Itämerellä. Varustamolla on käytössään viisi alusta.[7]

Yhtiön toimintaan kuuluvat reittimatkat, virkistysmatkat ja rahtiliikenne. Viking Line työllisti vuonna 2023 maissa ja merellä keskimäärin 2138 ihmistä. Konsernin oman henkilökunnan lisäksi M/S Viking XPRS:llä on vuokratyövoimaa keskimäärin 65 työntekijää.[8]

Viking Line on pörssiyhtiö ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1959–1970

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Linen voidaan katsoa aloittaneen toimintansa vuonna 1959, kun merikapteeni Gunnar Eklundin aloitteesta perustettiin varustamo Rederi Ab Vikinglinjen ja varustamolle hankittiin käytetty alus, vuonna 1924 rakennettu S/S Viking, joka aloitti liikennöinnin Suomen ja Ruotsin välillä reitillä Korppoon Galtby–Maarianhamina–Gräddö ja oli ensimmäinen autolautta Lounais-Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä. Neljä päivää S/S Vikingin ensimmäisen matkan jälkeen Rederi AB Slite aloitti liikennöinnin M/S Slite -nimisellä autolautaksi muunnetulla rahtilaivalla Simpnäsin ja Maarianhaminan välillä.[9] Vuonna 1962 Gunnar Eklund jätti riitojen vuoksi Rederi Ab Vikinglinjenin, joka jäi Rederi Ab Sallyn omistajan Algot Johanssonin haltuun. Vikinglinjenistä lähdettyään Gunnar Eklund perusti vuonna 1963 uuden varustamon, Ålandsfärjan Ab:n, ja hankki yhtiölle vuonna 1933 rakennetun autolautan S/S Ålandsfärjanin, joka asetettiin Maarianhaminan ja Gräddön väliseen liikenteeseen.[10]

Kolme varustamoa (Vikinglinjen, Slite, Ålandsfärjan) kilpaili 1960-luvun alkuvuosina paitsi keskenään, myös Silja Linea ja sen kolmea osakasvarustamoa vastaan. Niinpä vuonna 1966 Rederi Ab Vikinglinjen, Rederi AB Slite ja Ålandsfärjan Ab aloittivat yhteistyön ja perustivat yhtiön, Vikinglinjen Ab:n, markkinoimaan aluksiensa liikennettä. Uusi yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 19. elokuuta 1966 ja sen osakepääoma oli 30 000 markkaa, josta kukin osakasvarustamo merkitsi kolmasosan. Samalla kaikki uudessa Vikinglinjen-markkinointiyhtiössä mukana olevat varustamot maalasivat laivansa Sliten mallin mukaisesti punavalkoisiksi ja Rederi Ab Vikinglinjen muutti nimensä Rederi Ab Solstadiksi, ja siitä tuli Rederi Ab Sallyn tytäryhtiö, kunnes varustamo lopulta sulautui täysin emoyhtiöönsä.[11]

Huhtikuussa 1970 M/S Kapella ja M/S Viking 2 törmäsivät toisiinsa Maarianhaminassa, koska Kapellaan oli tullut tekninen vika. Onnettomuudesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Huhtikuun lopulla valmistui Rederiaktiebolaget Sliten uudisrakennus M/S Apollo. Apollolla oli aluksi kokonaan punainen savupiippu – vasten Vikinglinen sääntöjä. Piipun alaosa maalattiin pian valkoiseksi. M/S Visbyn vuokrauksesta luovuttiin. 12. elokuuta Rederiaktiebolaget Sallyn omistama mutta Rederiaktiebolaget Solstadin hallinnoima uudisrakennus M/S Viking 1 aloitti liikenteen. Tällöin S/S Viking lopetti liikennöinnin. Rederiaktiebolaget Sally julkisti 11. syyskuuta tilanneensa Meyer Werftilta sisaraluksen M/S Viking 1:lle. M/S Marella valmistui 26. marraskuuta ja varsinainen linjaliikenne alkoi 9. joulukuuta. 17. joulukuuta Rederiaktiebolaget Slite allekirjoitti sopimuksen uudisrakennuksesta.

M/S Gabriella lähdössä Helsingistä.
M/S Viking Cinderella saapumassa Tukholmaan.

Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitillä liikennöinyt M/S Kapella kuljetti Viking Linen 500 000. henkilöauton 3. toukokuuta 1970 Naantalin satamaan.[12]

1970–1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Linen toiminta kasvoi 1970- ja 1980-luvuilla kolmen varustamon yhteistyöllä, kunnes taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut Rederi Ab Sally tuli Silja Linen omistajien ostamaksi vuonna 1987. Sen jälkeen kaksi muuta Viking Linessä mukana ollutta yhtiötä, Rederi AB Slite ja SF Line Ab:ksi nimensä muuttanut Ålandsfärjan Ab, ostivat Rederi Ab Sallyn osuuden Viking Line -markkinointiyhtiöstä.

1993–2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rederi AB Slite ajautui konkurssiin vuonna 1993, ja jäljelle jäi vain SF Line Ab, joka muutti nimensä Viking Line Abp:ksi ja lakkautti vanhan yhteistyöyrityksen.

Presidentti Urho Kekkonen myönsi yhtiön perustajalle Gunnar Eklundille merenkulkuneuvoksen arvonimen vuonna 1980.

Viking Line tilasi laivanrakennusyhtiö STX Europelta M/S Viking XPRS -matkustajalautan Helsinki–Tallinna-reitille. Alus rakennettiin Helsingin telakalla, ja se valmistui huhtikuussa 2008.

Viking Line teki 29. tammikuuta 2007 sopimuksen espanjalaistelakka Astilleros de Sevillan kanssa uuden aluksen toimittamisesta (M/S Viking ADCC). Aluksen toimittamisen viivästymisen vuoksi Viking Line kuitenkin purki laivanrakennussopimuksen 8. helmikuuta 2010.[13] Alus valmistui lopulta vuonna 2013 M/S Villa de Teror -nimisenä Trasmediterránea-varustamolle.

Lokakuussa 2010 Viking Line ilmoitti tilaavansa STX Europen Turun telakalta Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitille uuden matkustaja-aluksen, joka korvaisi M/S Isabellan. Uusi matkustaja-alus valmistui vuonna 2013 ja kuljettaa yhteensä 2 800 matkustajaa. Sopimuksen arvo oli 240 miljoonaa euroa.[14] Alus sai nimekseen M/S Viking Grace, ja se käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua.

M/S Viking Grace talvella.

Viking Line ilmoitti 5. huhtikuuta 2013, että M/S Isabella myydään virolaiselle Tallinkille noin 30 miljoonalla eurolla.[15]

2016–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line vuokrasi 10. huhtikuuta – 22. lokakuuta 2017 väliselle ajalle Helsinki–Tallinna-reitille nopean katamaraanin, joka liikennöi nimellä HSC Viking FSTR. Matka-aika oli 1 tunti 45 minuuttia.[16]

Viking Line teki 23. marraskuuta 2016 aiesopimuksen kiinalaisen Xiamen Shipbuilding Industry -yhtiön kanssa uuden matkustaja-autolautan tilaamisesta Turku–Långnäs–Tukholma-reitille. Uuden matkustaja-autolautan oli määrä valmistua syksyllä 2021, mutta koronaviruspandemian takia laivan valmistuminen viivästyi. Keväällä 2021 laivan arvioitiin olevan luovutuskelpoinen joulukuussa 2021. Tilauksen arvo oli 225 miljoonaa euroa[17]. Uuden laivan saavuttua Viking Linen käyttöön yhtiön piti luopua M/S Amorellasta, mutta toukokuussa 2021 Viking Line ilmoitti M/S Mariellan menneen korvaavasti kaupaksi Corsica Ferriesille. Uuden aluksen nimeksi tuli M/S Viking Glory.[18]

M/S Viking Glory.

Viking Line joutui 2020-luvun alussa taloudelliseen ahdinkoon koronaviruspandemian takia. Toimitusjohtaja Jan Hanses uskoi, että Viking Gloryn tulo liikennöintiin nostaa yhtiön taloudellisesta ahdingosta.[19] Viking Gloryn ensimmäinen liikennöintikuukausi olikin Viking Linen mukaan menestys. Aluksella matkusti maaliskuun 2022 aikana noin 70 000 ihmistä ja uusia varauksiakin oli jo 270 000, eli yhteensä varauksia oli tehty 350 000.[20]

Elokuussa 2022 Viking Line ilmoitti tehneensä sopimuksen M/S Amorellan myymisestä Corsica Ferries -varustamolle.[21]

Viking Line osti 10,3 miljoonalla eurolla 17,1 prosenttia Eckerö-konsernin osakkeista 18. marraskuuta 2022. 31. lokakuuta 2023 omistus oli jo 19,61 prosenttia. Tällä hetkellä omistus on 20,4 prosenttia. Toimitusjohtaja Jan Hansesin mukaan syy osakkeiden ostamiselle oli se, että Viking Line halusi pitää pääasiallisen omistuksen Ahvenanmaalla.[22]

Konserni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking Line Abp:hen kuuluvat varustamoyhtiöt Viking Rederi AB (ent. Finlandshamnen), OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Skandinavien AB, Saksan myynnistä ja markkinoinnista vastaava Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä bussiliikennettä hoitava Viking Line Buss Ab. Jokaisen aluksen toiminnasta ja käytöstä vastaa aluksen johto, johon kuuluvat aluksen päällikkö, konepäällikkö ja intendentti. Viking Linella on oma satamaterminaali Tukholmassa ja Turussa. Helsingissä, Maarianhaminassa, Kapellskärissä ja Tallinnassa yhtiö vuokraa terminaalitoimintaa varten tarvitsemansa tilat.[23]

Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 20. maaliskuuta 2014 lähtien Jan Hanses, joka korvasi erotetun Mikael Backmanin.[24] Hallituksen puheenjohtaja on Ben Lundqvist. Viking Linen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa.

Vuonna 2018 yhtiö kuljetti 6 411 537 matkustajaa ja rahtia 128 549 yksikkökuormaa.[8]

Tavaramerkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Linen Turun terminaalin pääsisäänkäynnillä keltainen vinoneliö -logo on yhä näkyvästi esillä. Takana Viking Grace, jonka korsteenissa on samanlainen logo.

Viking Linen laivat tunnetaan punaisesta väristä. Se on peräisin vuodelta 1964, jolloin uuden Apollo-laivan värisävy otettiin osakasvarustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä Mexican Fire -huulipunasta.[25]

Viking Linen nimi esiintyy toisinaan osittaisessa muodossa NG LI, joka on yhtiön rekisteröity tavaramerkki.[26] Käytössä on ollut myös logo: keltainen vinoneliö, jonka sisällä on musta V-kirjain.[27]

Viking Linen maskottihahmo on Ville Viking.

Viking Linen vanhemmissa laivoissa kuulutusten alussa soi Rod Stewartin kappale "Sailing".

Liiketoiminta ja reitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiö harjoittaa aluksillaan risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämerellä reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma, Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Helsinki–Tallinna.

Alukset reiteillä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Gabriella
Reitti Reitin alukset
Korppoo – Maarianhamina – Gräddö S/S Viking (1959)
Maarianhamina – Simpnäs M/S Slite (1959–1963), M/S Boge (1961–1963), M/S Apollo (1) (1964)
Korppoo – Maarianhamina – Kapellskär S/S Viking (1960–1961)
Parainen – Maarianhamina – Kapellskär S/S Viking (1962–1967), M/S Apollo (1) (1964–1967), M/S Kapella (1967)
Maarianhamina – Gräddö S/S Ålandsfärjan (1963)
Maarianhamina – Kapellskär S/S Ålandsfärjan (1964–1972), S/S Drotten (1964–1965), M/S Viking 2 (1969–1977), M/S Marella (1980), M/S Ålandsfärjan (1987–2008), M/S Rosella (2008–2023)
Maarianhamina – Tukholma S/S Drotten (1964–1965), M/S Apollo (2) (1975–1976), M/S Apollo III (1976–1989), M/S Athena (1989–1993), M/S Rosella (1997–2003), M/S Cinderella (2003–2021), M/S Birka Gotland (2024–)
Naantali – Maarianhamina–Kapellskär S/S Viking (1967–1970), M/S Kapella (1968–1979), M/S Viking 2 (1968), M/S Apollo (2) (1970–1974), M/S Viking 1 (1970–1982), M/S Marella (1970–1973, 1979–1980), M/S Viking 3 (1972–1979), M/S Diana (1972–1979), M/S Aurella (1973–1981), M/S Viking 4 (1979–1980), M/S Viking 5 (1980–1981), M/S Turella (1980–1988), M/S Rosella (1980–1981, 1988–1993, 1995, 1996), M/S Diana II (1981–1992)
Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma M/S Marella (1973–1979), M/S Viking 4 (1973–1979), M/S Turella (1979–1980), M/S Diana II (1979–1981), M/S Rosella (1981–1988, 1994–1997), M/S Viking Sally (1980–1990), M/S Kalypso (1990–1993), M/S Isabella (1997–1999), M/S Amorella (1988–2022), M/S Viking Grace (2013-), M/S Viking Glory (2022-)
Helsinki –Tukholma M/S Viking 5 (1974–1980), M/S Viking 6 (1974–1980), M/S Viking Saga (1980–1986), M/S Viking Song (1980–1985), M/S Mariella (1985–1999), M/S Olympia (1986–1993), M/S Cinderella (1989–1994), M/S Isabella (1994–1997), M/S Gabriella (1997–1999)
Naantali – Tukholma M/S Isabella (1989–1990, 1991)
Turku – Maarianhamina – Kapellskär M/S Rosella (1997–2002)
Helsinki – Tallinnan edusta M/S Cinderella (1989–1993, 1994–1995), M/S Isabella (1990–1994)
Helsinki – Muuga M/S Isabella (1995–1996), M/S Cinderella (1995–1999)
Helsinki – Maarianhamina – Tukholma M/S Mariella (1999–2021), M/S Gabriella (1999–), M/S Viking Cinderella (2021–), M/S Amorella (2022)
Helsinki – Tallinna M/S Cinderella (2000–2003), M/S Rosella (2003–2008), M/S Viking XPRS (2008–), HSC Viking FSTR (2017)

Laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämänhetkiset laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva Rakennettu Käytössä
Viking Linellä 		Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Reitti Tietoa Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S Viking Cinderella 1989 1989– 46 398 GT 2 560 22 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Viking Linen vanhin laiva. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Gabriella 1992 1997– 35 492 GT 2 420 21,5 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Ei ole Viking Linen alun perin rakennuttama laiva. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking XPRS 2008 2008– 35 918 GT 2 500 25 Helsinki – Tallinna Viking Linen ainoa laiva, joka kulkee Tallinnaan Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking Grace 2013 2013– 57 565 GT 2 800 22 Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma Polttoaineena LNG. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Viking Glory 2021 2022– 65 211 GT 2 800 22,1 Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma Sisältää ABB:n Azipod-ruoripotkurijärjestelmän. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Birka Gotland 2004 2024– 34 924 GT 1 800 21,5 Tukholma – Maarianhamina – Visby Viking Line omistaa 50% M/S Birka Gotland -risteilylaivasta.
Toisen 50% omistaa laivayhtiö Destination Gotland. 		Ruotsi Tukholma, Ruotsi

Tilattu, mutta ei koskaan liikenteessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva Rakennettu Bruttovetoisuus Nykyinen tila Suunniteltu reitti
M/S Europa 1993 59 912 GT Telakka ei luovuttanut alusta tilaajalle. Telakka vuokrasi aluksen Silja Linelle, joka nimesi sen M/S Silja Europaksi. Helsinki – Tukholma
M/S Viking ADCC 2009
(suunniteltu) 		15 600 GT Viking Line perui sopimuksen. Liikennöi M/S Villa de Teror -nimisenä Trasmediterránealle. Maarianhamina – Kapellskär
M/S Hansa Express 1962 2 268 GT Siirtyi Finnlinesin omistukseen. Romutettu vuonna 2003 Turkissa. Parainen – Maarianhamina – Kapellskär, Maarianhamina – Kapellskär

Aikaisemmat laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva Rakennettu Liikenteessä Viking Linellä Nykyinen tilanne
S/S Viking 1924 1959–1970 Romutettu 1973.
M/S Slite 1955 1959–1963 Romutettu M/S Elena -nimisenä 2006.
M/S Boge 1956 1961–1963 Kaatui ja upposi 1981.
M/S Linden 1951 1963–1966 Romutettu M/S Signy -nimisenä 1974.
S/S Ålandsfärjan 1933 1963–1972 Romutettu 1972.
M/S Thor Viking 1944 1963–1967 Romutettu M/S Atlas Explorer -nimisenä 1974.
S/S Drotten 1924 1964–1966 Romutettu 1979.
M/S Apollo 1964 1964–1967 Romutettu M/S Agios Nektarios -nimisenä 2006.
M/S Kapella 1967 1967–1979 Romutettu M/S Nissos Chios -nimisenä 2006.
M/S Viking 2 1940 1968–1978 Romutettu 1979.
M/S Apollo 1970 1970–1974 Romutettu 2021.
M/S Viking 1 1970 1970–1983 Romutettu M/S Fagr -nimisenä 2002.
M/S Marella 1970 1970–1981 Romutettu M/S Sochi Express -nimisenä 2004.
M/S Viking 3 1972 1972–1976 Romutettu M/S Ian -nimisenä 2022.
M/S Diana 1972 1972–1979 Romutettu M/S Rahal -nimisenä 2021.
M/S Viking 4 1973 1973–1980 Romutettu M/S Express O -nimisenä 2005.
M/S Aurella 1973 1973–1982 Romutettu M/S Ancier -nimisenä 2024.
M/S Viking 5 1974 1974–1981 Romutettu M/S Boughaz -nimisenä 2015.
M/S Viking 6 1967 1974–1980 Romutettu M/S Sardegna Bella -nimisenä 2001.
M/S Apollo III 1962 1976–1989 Romutettu M/S Prince -nimisenä 2010.
M/S Turella 1979 1979–1988 Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille.
M/S Diana II 1979 1979–1992 Romutettu M/S Bluefort -nimisenä 2021.
M/S Viking Sally 1980 1980–1990 Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28.9.1994.
M/S Viking Saga 1980 1980–1986 Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimisenä Celestyal Cruisesille.
Alkuperäinen alus tuhoutui tulipalossa 1990, ja sen runko käytettiin nykyisen laivan rakentamiseen.
M/S Viking Song 1980 1980–1985 Liikennöi M/S Regina Baltica -nimisenä Balearia Eurolineas Maritimasille.
M/S Olympia 1986 1986–1993 Liikennöi M/S Moby Orli -nimisenä Moby Linesille.
M/S Athena 1989 1989–1993 Liikennöi M/S Pearl Seaways -nimisenä DFDS Seawaysille.
M/S Kalypso 1990 1990–1994 Romutettu M/S Star Pisces -nimisenä 2022.
M/S Ålandsfärjan 1972 1987–2008 Liikennöi M/S Expedition -nimisenä G.A.P Adventuresille.
M/S Isabella 1989 1989–2013 Toimii majoitusaluksena Kanadassa.
M/S Mariella 1985 1985–2021 Liikennöi M/S Mega Regina -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Amorella 1988 1988–2022 Liikennöi M/S Mega Victoria -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Rosella 1980 1980–2023 Liikennöi M/S Anemos -nimisenä Aegean Sea Linesille.
  • Taulukko päivitetty: 9.1.2023[28].

Lippulaivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei virallista lippulaivaa 2003–2013

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Fiksuja valintoja Itämeren hyväksiViitattu 31.8.2023 /
  2. ↑ Viking Line Abp (VIK1V) - Osakkeen kurssi tänään | Pörssi | Kauppalehti https://www.kauppalehti.fi/porssi/porssikurssit/osake/VIK1V
  3. ↑ Historiikki - Viking Line Viking Line. Viitattu 31.7.2021.
  4. ↑ a b Viking Line Abp Kauppalehti. Viitattu 1.9.2022.
  5. ↑ a b Toimintakatsaus ajalta tammmikuu-syyskuu 2022. Viking Line.
  6. ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 6.2.2022.
  7. ↑ Laivat Viking Line Abp. Viitattu 13.4.2022.
  8. ↑ a b Viking Line vuosikertomus 2018 Viking Line Abp. Viitattu 13.4.2022.
  9. ↑ Eliasson 2005, s. 17.
  10. ↑ Eliasson 2005, s. 26.
  11. ↑ Eliasson 2005, s. 20.
  12. ↑ M/S Kapella Fakta om fartyg. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 20.3.2009. (ruotsiksi)
  13. ↑ Viking Linen uutukaisesta tuli haamulaiva Kauppalehti. 8.2.2010. Arkistoitu 10.2.2010. Viitattu 8.2.2010.
  14. ↑ Viking Line tilaa laivan STX:n Turun telakalta Yle Uutiset. 25.10.2010. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 25.10.2010.
  15. ↑ Turunen, Miia: Viking Line löysi Isabellalle ostajan Yle Uutiset. 5.4.2013. Viitattu 5.4.2013.
  16. ↑ Viking Line tuo uuden laivan Tallinnan-liikenteeseen – julkaisi havainnekuvan Ilta-Sanomat. 17.2.2017. Viitattu 29.3.2017.
  17. ↑ M/S Viking Glory luovutettu Viking Linelle 23.12.2021. Viking Line Abp. Viitattu 6.2.2022.
  18. ↑ Nimikilpailun tulos 27.5.2019. Viking Line. Viitattu 27.5.2019.
  19. ↑ Viking Line ennustaa positiivista tulosta tälle vuodelle – suunnitteilla 50 miljoonan euron arvoinen osakeanti Navigator Magazine. 29.10.2021. Viitattu 21.3.2022.
  20. ↑ Viking Gloryn ensimmäinen liikennöintikuukausi oli menestys 11.4.2022. Viking Line Abp. Viitattu 13.4.2022.
  21. ↑ Kossila, Eino: Viking Amorellan kauppa toteutuu – alus myydään italialaiselle varustamolle Yle Uutiset. 5.8.2022. Viitattu 1.9.2022.
  22. ↑ https://www.vikingline.com/fi/lehdistohuone-old/lehdistotiedotteet-suomesta/1F96F8814E7AF784
  23. ↑ Konsernirakenne Viking Line Abp. Viitattu 19.11.2015.
  24. ↑ Viking Linen toimitusjohtajalle potkut Helsingin Sanomat. 20.3.2014. Arkistoitu 20.3.2014. Viitattu 3.4.2014.
  25. ↑ Paperille piirretyllä huulipunaviivalla oli valtava voima – samalla sävyllä väritetään nyt kaikki Viking Linen laivat Yle Uutiset. 6.5.2017. Viitattu 6.5.2017.
  26. ↑ Tavaramerkin tiedot, rekisterinumero 123166 Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 6.5.2017.
  27. ↑ Tavaramerkin tiedot, rekisterinumero 117015 Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 6.5.2017.
  28. ↑ Viking Line faktaomfartyg.se. faktaomfartyg.se. Viitattu 9.1.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viking Line
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu
Entiset osakasvarustamot
MuutaVille Viking
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viking_Line&oldid=22884281”