Wikipedia:Uutisarkisto/2021 arkisto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
2020 ← Uutisarkisto/2021 → 2022
Joulukuu
[muokkaa wikitekstiä]- Brittiläinen seurapiirihenkilö Ghislaine Maxwell todettiin syylliseksi useisiin seksuaalirikoksiin, mukaan lukien alaikäisen ihmiskauppa seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa. (29.12.)
- Venäjän korkein oikeus määräsi kansalaisjärjestö Memorialin lakkautettavaksi. (28.12.)
- James Webb -avaruusteleskooppi laukaistiin matkaan. (25.12.)
- Gabriel Boric valittiin Chilen presidentiksi. (19.12.)
- Maltalla maan parlamentti päätti ensimmäisenä Euroopan maana laillistaa kannabiksen käytön ja kasvatuksen. (14.12.)
- Tanskan entinen maahanmuuttoministeri Inger Støjberg tuomittiin 60 päivän ehdottomaan vankeuteen, koska oli ministerinä antanut laittoman määräyksen. (13.12.)
- HX-hanke: Lockheed Martin F-35 Lightning II valittiin Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. (10.12.)
- Olaf Scholz valittiin Saksan liittokansleriksi. (8.12.)
- Karl Nehammer valittiin Itävallan liittokansleriksi. (6.12.)
- Semeru alkoi purkautua Indonesiassa, ja sen seurauksena on kuollut 13 ihmistä. (4.12.)
- Tampereen Kannen areena eli Nokia-areena avattiin yleisölle. (3.12.)
- Xiomara Castro valittiin ensimmäisenä naisena Hondurasin presidentiksi. (1.12.)
- Jukka Viikilä voitti kaunokirjallisuuden, Anne-Maija Aalto lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä Osmo Tapio Räihälä tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. (1.12.)
Marraskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Barbados muutettiin tasavallaksi ja sen ensimmäiseksi presidentiksi nousi Sandra Mason. (30.11.)
- Ruotsin valtiopäivät valitsi Magdalena Anderssonin Ruotsin pääministeriksi. (29.11.)
- Shakin maailmanmestaruusottelu Magnus Carlsenin ja Jan Nepomnjaštšin välillä alkoi. (26.11.)
- Itävallassa tulivat voimaan EU-alueen tiukimmat koronarajoitukset, kun maassa astui voimaan yleinen koronasulku. (22.11.)
- Bulgaria: Rumen Radev valittiin jatkokaudelle presidentiksi. (21.11.)
- Maria Ohisalo jäi vanhempainvapaalle. Tasavallan presidentti siirsi ja määräsi Krista Mikkosen sisäministeriksi Ohisalon tilalle ja nimitti Emma Karin ympäristö- ja ilmastoministeriksi. (19.11.)
- Glasgow’n ilmastokokouksessa päästiin sopuun muun muassa hiilen käytön vähentämisestä. (13.11.)
- Kahdeksan ihmistä kuoli Houstonissa järjestetyn Astroworld-festivaalin aikana syntyneessä paniikissa. (6.11.)
Lokakuu
[muokkaa wikitekstiä]- Muun muassa yhteisöpalvelu Facebookin omistava yritys vaihtoi nimensä Facebookista Metaksi. (28.10.)
- Barbados valitsi Sandra Masonin maan ensimmäiseksi presidentiksi ja päätti samalla luopua 30. marraskuuta yhteydestä Britannian kruunuun. (20.10.)
- Euroopan parlamentin Saharov-ihmisoikeuspalkinto myönnettiin venäläiselle oppositiopoliitikolle, poliittiselle vangille Aleksei Navalnyille. (20.10.)
- Viisi ihmistä surmattiin ja kolme muuta haavoittui iskuissa Norjan Kongsbergissä. (13.10.)
- David Card, Joshua Angrist ja Guido Imbens saivat taloustieteen Nobel-palkinnon. (11.10.)
- Sebastian Kurz erosi Itävallan liittokanslerin virasta. (9.10.)
- Dmitri Muratov ja Maria Ressa saivat Nobelin rauhanpalkinnon. (8.10.)
- Vuoden 2022 Eurovision laulukilpailut ilmoitettiin järjestettävän Torinossa. (8.10.)
- Venäjä julisti tutkivan journalismin sivuston Bellingcatin ulkomaiseksi agentiksi. (8.10.)
- Abdulrazak Gurnah sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. (7.10.)
- Benjamin List ja David MacMillan saivat Nobelin kemianpalkinnon. (6.10.)
- WHO hyväksyi ensimmäisen rokotteen malariaa vastaan. (6.10.)
- Syukuro Manabe, Giorgio Parisi ja Klaus Hasselmann saivat Nobelin fysiikanpalkinnon. (5.10.)
- David Julius ja Ardem Patapoutian saivat Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon. (4.10.)
- Fumio Kishidasta tuli Japanin pääministeri. (4.10.)
Syyskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Manse PP voitti seurahistoriansa ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden miesten Superpesiksessä. (26.9.)
- Saksan liittopäivävaaleissa sekä SPD että Liittouma 90/Vihreät lisäsivät selvästi kannatustaan, kun taas kristillisdemokraattiset puolueet (CDU/CSU) kokivat historiansa huonoimman vaalituloksen. (26.9.)
- Sveitsiläiset hyväksyivät kansanäänestyksessä samaa sukupuolta olevien avioliiton. (26.9.)
- Porin Pesäkarhut voitti pesäpallon Suomen mestaruuden naisten Superpesiksessä 19 vuoden tauon jälkeen. (25.9.)
- Islannin parlamenttivaaleissa Itsenäisyyspuolue säilytti asemansa maan suurimpana puolueena parlamentissa. (25.9.)
- Liberaalit säilyttivät Kanadan parlamenttivaaleissa asemansa suurimpana puolueena, mutta eivät saaneet enemmistöä parlamenttiin. (20.9.)
- Australia, Britannia ja Yhdysvallat solmivat AUKUS-turvallisuussopimuksen. (15.9.)
- Tove sai Jussi-gaalassa eniten palkintoja ja voitti myös parhaan elokuvan Jussin. (15.9.)
- Norjan suurkäräjävaalit päättyivät vasemmistopuolueiden selvään voittoon, ja Jonas Gahr Støren johtama Työväenpuolue sai eniten paikkoja. (13.9.)
- Seitsemälle suomalaiselle ravintolalle myönnettiin Michelin-tähti (13.9.)
- Abba ilmoitti virallisesti tekevänsä paluun ja julkaisevansa uutta musiikkia. (2.9.)
Elokuu
[muokkaa wikitekstiä]- Riigikogu valitsi Alar Karisin Viron presidentiksi. (31.8.)
- Afganistanin sota: viimeiset yhdysvaltalaiset joukot lähtivät Afganistanista. (31.8.)
- Tokion kesäparalympialaiset avattiin. (24.8.)
- Ismail Sabri Yaakob nimitettiin Malesian uudeksi pääministeriksi. (20.8.)
- Tesoman seisake Tampereella avattiin liikenteelle. (16.8.)
- Taliban valtasi Afganistanin Yhdysvaltain aloitettua vetäytymisen maasta – presidentti Ashraf Ghani pakeni maasta. (15.8.)
- Riikka Purra valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi. (14.8.)
- Raitioliikenne Tampereella alkoi toimia virallisesti. (9.8.)
- Arja Koriseva sai Iskelmä-Finlandian. (5.8.)
Heinäkuu
[muokkaa wikitekstiä]- Tokion olympialaiset avattiin. (23.7.)
- Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2032 kesäolympialaiset Australian Brisbanelle. (21.7.)
- Julia Ducournaun elokuva Titane voitti Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun ja Juho Kuosmasen Hytti nro 6 Grand Prix'n. (17.7.)
- Italia voitti jalkapallon Euroopan-mestaruuden. (11.7.)
- Haitin presidentti Jovenel Moïse murhattiin. (7.7.)
- Ainakin 45 ihmistä kuoli, kun Filippiinien ilmavoimien lentokone Lockheed C-130 Hercules syöksyi maahan yrittäessään laskeutua Sulussa. (4.7.)
Kesäkuu
[muokkaa wikitekstiä]- Lyttonin kylä, jossa mitattiin edellisenä päivänä Kanadan lämpöennätys, tuhoutui lähes täysin maastopalon iskettyä kylään. (30.6.)
- Eduskunta irtisanoi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin. (30.6.)
- Ruotsissa Stefan Löfvenin hallitus kaatui opposition epäluottamusäänestyksessä. (21.6.)
- Naftali Bennett valittiin Israelin pääministeriksi. Pitkäaikaisen pääministerin Benjamin Netanjahun toimikausi päättyi. (13.6.)
- Suomessa järjestettiin kuntavaalit. Kokoomus sai eniten ääniä, mutta keskusta sai eniten paikkoja valtuustoihin. (13.6.)
- Kanada voitti jääkiekon maailmanmestaruuden, kun se voitti Suomen finaalissa 3–2. (6.6.)
- Oulu valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026. (2.6.)
Toukokuu
[muokkaa wikitekstiä]- Saksa tunnusti hererojen ja namojen kansanmurhan. (28.5.)
- Annika Saarikko siirrettiin valtiovarainministeriksi ja Antti Kurvinen nimitettiin tiede- ja kulttuuriministeriksi Marinin hallitukseen. (27.5.)
- Valko-Venäjä pidätti oppositioaktivisti ja toimittaja Raman Pratasevitšin Minskissä, mihin häntä kuljettanut EU:n sisäisellä lennolla ollut matkustajakone pakotettiin laskeutumaan tekaistun pommiuhan nojalla. (23.5.)
- Italian edustaja Måneskin voitti Eurovision laulukilpailun kappaleella ”Zitti e buoni”. (23.5.)
- Brittiläiset Shankar Balasubramanian ja David Klenerman saivat Millennium-teknologiapalkinnon. (18.5.)
- Kiinan avaruushallinnon Tianwen-1-luotaimen laskeutuja laskeutui onnistuneesti Marsin pinnalle mukanaan Zhurong-mönkijä. (14.5.)
- Rauman Lukko voitti jääkiekon Suomen mestaruuden 58 vuoden tauon jälkeen. (11.5.)
Huhtikuu
[muokkaa wikitekstiä]- Avangard Omsk voitti jääkiekon KHL-sarjan Gagarin Cupin. (28.4.)
- Vuoden 2021 Oscar-palkinnot jaettiin Los Angelesissa. Eniten palkintoja sai draamaelokuva Nomadland, joka palkittiin muun muassa parhaan elokuvan Oscarilla. (25.4.)
- Indonesian laivaston kadonnut sukellusvene KRI Nanggala löytyi merenpohjasta. Kaikki 53 miehistön jäsentä kuolivat onnettomuudessa. (25.4.)
- Saksan kristillisdemokraatit valitsi Armin Laschetin kansleriehdokkaakseen vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. (20.4.)
- Saksan vihreät valitsi Annalena Baerbockin kansleriehdokkaakseen vuoden 2021 liittopäivävaaleissa. (19.4.)
- Miguel Díaz-Canel valittiin Kuuban kommunistisen puolueen pääsihteeriksi. (19.4.)
- Saint Vincentin saarella evakuoitiin 16 000 ihmistä La Soufrièren purkautumisen takia. (9.4.)
- Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa Katiska-huumevyyhdissä. (8.4.)
- Vjosa Osmani valittiin Kosovon presidentiksi. (4.4.)
- Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkko vihittiin käyttöön. (4.4.)
Maaliskuu
[muokkaa wikitekstiä]- Rahtilaiva Ever Given ajoi karille tukkien Suezin kanavan ja estäen laivaliikenteen monen päivän ajaksi. (23.3.)
- Samia Suluhu aloitti Tansanian presidenttinä. (19.3.)
- Sisäministeriö ilmoitti, että Suomen luonnon päivä ja Miina Sillanpään eli kansalaisvaikuttamisen päivä ovat vuodesta 2023 lähtien vakiintuneita liputuspäiviä. (19.3.)
- Beyoncé voitti 28:nnen Grammy-palkintonsa ja nousi Grammyjen historiassa palkituimmaksi naisartistiksi. (15.3.)
- Saksassa järjestettiin kahdet osavaltiovaalit, joissa valittiin edustajat Baden-Württembergin ja Rheinland-Pfalzin maapäiville. (14.3.)
Helmikuu
[muokkaa wikitekstiä]- Golden Globe -palkinnot jaettiin Yhdysvalloissa. (28.2.)
- Blind Channel valittiin Uuden Musiikin kilpailussa Suomen edustajaksi vuoden 2021 Eurovision laulukilpailuihin. (20.2.)
- Nasan Mars 2020 -luotain laskeutui Marsiin ja vei sinne Perseverance-kulkijan ja Ingenuity-pienoiskopterin. (18.2.)
- Nigerialainen Ngozi Okonjo-Iweala valittiin Maailman kauppajärjestö WTO:n puheenjohtajaksi. (15.2.)
- Mario Draghi aloitti virkakautensa Italian pääministerinä. (13.2.)
- Marisha Rasi-Koskinen sai Runeberg-palkinnon teoksellaan Rec. (5.2.)
- Myanmarin asevoimat kaappasi vallan, syrjäytti valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja asetti maan johtoon Min Aung Hlaingin. (1.2.)
Tammikuu
[muokkaa wikitekstiä]- Viron pääministeriksi nimitettiin reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas. (26.1.)
- Tikkurilan uusi kirkko vihittiin käyttöön. (24.1.)
- Venäjällä Aleksei Navalnyita tukevissa mielenosoituksissa pidätettiin yli 3 000 henkilöä. (23.1.)
- Yhdysvalloissa demokraattien Joe Biden vannoi virkavalansa, ja hänestä tuli Yhdysvaltain 46. presidentti. (20.1.)
- 10-henkinen nepalilainen kiipeilijäryhmä pääsi ensimmäisenä maailman toiseksi korkeimman vuoren K2:n huipulle talvella. (16.1.)
- Nordrhein-Westfalenin osavaltion pääministeri Armin Laschet valittiin Saksan kristillisdemokraattisen unionin puheenjohtajaksi. (16.1.)
- Jalkapallomaalivahti Lukas Hradecký valittiin Suomen urheilugaalassa Vuoden urheilijaksi. (14.1.)
- Viron pääministeri Jüri Ratas erosi ja hallitus kaatui. (13.1.)
- Sriwijaya Airin lento 182 syöksyi mereen kadottuaan tutkasta noin neljä minuuttia lentoonlähdön jälkeen. (9.1.)
- Yhdysvaltain kongressi vahvisti Joe Bidenin vaalivoiton vuoden 2020 presidentinvaaleissa, joten hänestä on tulossa seuraava Yhdysvaltain presidentti. (7.1.)
- Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kannattajat tunkeutuivat Yhdysvaltain kongressirakennukseen estääkseen Joe Bidenin vahvistamisen vuoden 2020 presidentinvaalien voittajaksi. (6.1.)
- Brittiläinen tuomioistuin kielsi Julian Assangen luovuttamisen Yhdysvaltoihin ja Meksiko tarjosi hänelle poliittista turvapaikkaa. (4.1.)
- Honkajoki liittyi Kankaanpään kaupunkiin. (1.1.)
- Ranskan departementit Bas-Rhin ja Haut-Rhin yhdistyivät Collectivité européenne d’Alsace -nimiseksi alueeksi. (1.1.)
- Suomen maakuntien rajat muuttuivat, kun Isokyrö, Iitti, Heinävesi, Joroinen ja Kuhmoinen vaihtoivat maakuntaa. (1.1.)