Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 35

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Hollywood Walk of Fame -aiheinen viikkoprojekti

Petoeläinaiheinen viikkoprojekti saatiin päätökseen. Projektin aikana aloitettiin viisi uutta artikkelia, joka on ainakin ensimmäisen viikkoprojektin saavutuksiin (70 uuttaa artikkelia) verrattuna melko vähän. Tiesin, että aihe oli haastavampi kuin viimeksi, mutta en olisi odottanut sentään näin vähäistä osallistumista. Prosentuaalisestikaan tulokset eivät olleet kovin hyviä; 2,7% puuttuvista petoeläimistä saatiin aloitettua (ensimmäisessä viikkoprojektissa aloitettiin 3,5%–4,0% yleisurheilun arvokisamitalisteista). Pahoittelen, että itsekään en viime viikolla osallistunut, aika oli hiukan tiukalla myös mulla. Haluan kuitenkin esittää suuret kiitokset sekä Tappiselle että MiPelle, jotka osallistuivat viime viikon projektiin! :)

Ei muuta kuin uutta projektia pystyyn! Tällä viikolla teemana olisi Otrfanin toiveesta Hollywood Walk of Famelle tähden saaneet henkilöt. Puuttuvia henkilöitä voi metsästää fiwikin tai enwikin luetteloista (saattavat sisältää virheitä), Hollywood Walk of Famen virallisilta sivuilta tai alasivultani (sivulla vasta A:lla alkavia, lisäilen muillakin kirjaimilla alkavia viikon mittaan). Toivottavasti tällä viikolla osallistuminen olisi aktiivisempaa kuin viime viikolla. :) -DragonMaster- 25. heinäkuuta 2011 kello 15.15 (EEST)

Elokuun kuukausiprojekti: Maamme kuvat

Urjanhain kanssa on ollut puhetta että voisi tempaista kuvituksen suhteen. Tässä on lista artikkeleista, joissa on kuvituspyyntö ja koordinaatit; osaisiko joku tehdä listan artikkeleista joissa on koordinaatit (Suomessa) mutta ei kuvaa ? Joissakin kaivataan valokuvia, joissakin karttoja. Nyt näyttää listalla olevan ennen kaikkea rautatieliikennepaikkoja, mutta myös esimerkiksi Salo (kaupunginosien kartta), Pornainen ja Tuusniemi. Koska en usko kenenkään tekevän satoja kuvituksia, ei varmaan tarvita hankalaa taulukkoa, mutta onko kiinnostusta ylipäänsä ? --Tappinen 25. heinäkuuta 2011 kello 20.19 (EEST)

Ajatukseni oli sama kuin vuosi sitten, eli maastoon jalkautuminen kameran kanssa, jolloin projektiin osallistuvat ottaisivat kuvia esimerkiksi lomareittinsä varrelle osuvista kohteista ja ilmiöistä. Karttoja ehkä tulee paremmin työstettyä talven pimeinä hetkinä.

Jos kuvitustoivelistaa katsoo, niin siinä painottuvat ainakin rautatieliikennepaikat ehkä siksi, että aiheen harrastajat ovat merkinneet lähdepyyntöjä ilmeisesti kaikkein systemaattisimmin. Samoin näkyy olevan kyliä ja kaupunginosia, mutta näissä ilmeisesti vain pienessä osassa kuvattomia artikkeleita on kuvituspyyntö, eli tässä jotkut lienevät merkinneet kuvituspyyntöjä tärkeinä pitämiinsä yksittäisiin artikkeleihin. Samoin kuvituspyyntöjä vaikuttaisi systemaattisesti merkityn kuntiin, ja nämä ovatkin ehkä huomionarvoisin ja tärkein ryhmä tuossa listassa. Mutta sitten on varmaan suuri joukko kuvattomia artikkeleita vailla kuvituspyyntöä merkittävistä kohteista, jolloin siis ehkä ensin pitäisi miettiä, mitkä merkittävät kohteet eniten kaipaisivat kuvitusta ja sitten lisätä näihin kuvituspyyntöjä.

Ehdottomasti kärjessä voisivat silloin olla juuri ne kunnat (miksei myös entiset kunnat), joista ei vielä ole kuvaa, eli siinä suhteessa lista muodostaa hyvän alun. Eli voisi poimia siis vaikka kunnista kuvituspyynnölliset omaksi listakseen, jolloin projektiin osallistuvat voisivat tsekata listaa esimerkiksi suhteessa matkareitteihinsä kesällä.

Ja mitä nyt muita olisi, ainakin Suomen kirkoista voisi katsoa, onko niiden kuvattomissa artikkeleissa systemaattisesti kuvituspyynnöt. Ja sitten esim. luokasta Luokka:Suomen vesistöt kunkin luokan pääartikkeli (aakkostuksessa |*), eli luokasta "joen x vesistö" aina "joki x" ainakin suurimmista vesistöistä (so. niistä joilla on oma 2-3-numeroinen numero artikkelissa Luettelo Suomen vesistöistä. Ja samoin esimerkiksi artikkeleista Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä ja Luettelo Suomen yli sata kilometriä pitkistä joista voisi katsoa kuvattomat. Ja näistä jos tekisi listat niin siinä olisi taas Suomessa liikkuville tsekattavaa. Ja samoin esim. Luokka:Suomen linnat, josta tosin ei taida puuttua montakaan, tai Luokka:Linnavuoret.

Eniten hyötyä osallistujille varmaan olisi aihekohtaisista listoista (esim. rautatiesasemat erikseen, linnat erikseen, linnoitukset erikseen jne.), jolloin ensin siis pitäisi listata kuvattomat tai varustaa kuvituspyynnöillä artikkeleita niissä merkittävien kohteiden luokista, joiden ensisijaisimmin katsotaan kaipaavan kuvitusta, ja tätä ennen vielä ehkä miettiä, mitkä voisivat olla niitä luokkia, joiden kohteista ensisijaisimmin kaivattaisiin kuvia.--Urjanhai 25. heinäkuuta 2011 kello 21.16 (EEST)

Voisi myös olla aluekohtisia listoja: Lapin puutteet, uudenmaan puutteet... --Tappinen 26. heinäkuuta 2011 kello 08.30 (EEST)

Rautatieliikennepaikat painottuvat koska {{Rautatieasema}} lisää artikkelin automaattisesti kuvituspyyntöihin mikäli infolaatikossa ei ole kuvaa (vaikka artikkelissa muualla olisikin). Ne voisi mielestäni siirtää omaan alaluokkaan. --MKFI 26. heinäkuuta 2011 kello 17.18 (EEST)

Joo, se voisi olla hyvä, koska silloin luokan käytettävyys paranisi sekä rautatieliikennepaikkojen että muitten artikkelien osalta huomattavasti.--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 21.05 (EEST)

Näköjään muuten pistokoe osoitti, että kuvituspyyntöjä ei ole kunta-artikkeleissa systemaattisesti kuin ehkä joiltain osin (so. jotkut käyttäjät ovat niitä lisänneet joihinkin osioin Suomea, mutta ei näköjään kaikkiin kuvattomiin kunta-artikkeleihin).--Urjanhai 27. heinäkuuta 2011 kello 23.18 (EEST)

Minäkin testailin allamainittua Magnuksen hakukonetta, ja se onneksi löytää koordinaatit myös silloin kun ne ovat mallineessa. Siis mallineiden (kunta, kirkko jne.) ja tai koordinaattie lisäily on hyvää pohjatyötä projektille. --Tappinen 27. heinäkuuta 2011 kello 23.46 (EEST)

Joku (Albval?) esitti joskus (kauan sitten?) idean tuoda skanneri johonkin julkiseen paikkaan (Turun pääkirjastoon?), jotta ihmiset voisivat antaa paperikuviaan skannattavaksi. Mulla ainakin olisi eri paikoista (enimmäkseen ulkomailta) muutama läjä paperikuvia, joista voisi löytyä kuvitusta useisiin kuvittamattomiin artikkeleihin. Mahtaisko joku saada skannerin, ellei julkiseen paikkaan niin edes jonnekin vähemmän julkiseen paikkaan meikäläisen lähettyville pari riviä ylempänä mainitussa kaupungissa? --Lax 26. heinäkuuta 2011 kello 12.41 (EEST)

Ainakin yliopistojen jostain atk-luokista voi löytyä skannereita, ketkä vain sattuvat olemaan yliopiston kirjoissa, ja ehkä senkin voisi tarkistaa sattuisiko esim. Turun kaupungin pääkirjastossa mahdollisesti jopa olemaan jossakin skanneria yleisön käytössä (en tiedä olisiko vai ei).--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

Kirjastoissa noita tosiaan yleensä on, näyttää olevan Turussakin [1]. --Ryhanen 26. heinäkuuta 2011 kello 21.07 (EEST)

Tarvetta ulkomaankuville? Asun Baijerissa lähellä Ingolstadtia ja välillä tarjoutuu mahdollisuus käydä näpsimässä kuvia ympäristössä. Jos on tarvetta, voitte käydä vihjaisemassa keskustelusivulla. Ensi kuun olen Unkarissa, mutta syyskuussa voin paneutua asiaan. --Gwafton 26. heinäkuuta 2011 kello 15.20 (EEST)

Luokka:Kuvituspyynnöt saattaa sisältää joitakin, katsele osuuko tuttuja paikkoja silmään.--Tappinen 26. heinäkuuta 2011 kello 15.43 (EEST)

Tässä on Magnus Mansken kehittämä erittäin kätevä työkalu, jolla voi etsiä esimerkiksi omaa kotikaupunkia tai lomakohdetta lähellä olevia kohteita, joista kertovissa artikkeleissa ei ole kuvaa. Lomakkeeseen tarvitsee vain laitaa kieliversio, koordinaatit ja säde, jolta kuvattomia artikkeleita etsii. Tässä on esimerkiksi kuvattomat ja koordinaatilliset artikkelit kymmenen kilometrin säteeltä Helsingin keskustasta. Sädettä kasvattamalla tuosta saa vaikkapa listan kuvituspuutteista maakunnittain. Oudot tulokset listassa johtuvat siitä, että työkalu etsii koordinaatteja myös muista kieliversiosta, ja ainakin saksankielisessä Wikipediassa koordinaatteja on viljelty joihinkin urheiluartikkeleihin. --Herra Maka 26. heinäkuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

mahtava löytö ! Just tuollaisesta me haaveiltiin ! --Tappinen 26. heinäkuuta 2011 kello 16.20 (EEST)

Vaikuttaa käyttökelpoiselta. Yritän osallistua kuvittamiseen siellä, missä liikun, jos vain vanhan pokkarin kuvat kelpaavat :) Suurin ongelma tässä työkalussa on se, että esimerkiksi syntymäkuntani maantiede- ja rakennusartikkeleista puuttuu koordinaatteja, joten työkalu löytää vain muutaman kuvattoman artikkelin lähiseudulta. --PtG 26. heinäkuuta 2011 kello 16.30 (EEST)

Pitäiskö tehdä toinen aliprojekti jossa noita koordinaatteja sitten laitettaisiin paikoilleen ? Sinänsä, jos wikipedian luokkajaollakin löytyy aika paljon. --Tappinen 26. heinäkuuta 2011 kello 16.33 (EEST)

Joku voisi varmaan heittää linkin ohjeeseen, missä neuvotaan, kuinka koordinaatit lisätään. Itse osaan esim. etsiä koordinaatit Kansalaisen karttapaikkaa apuna käyttäen, mutta en lisätä niitä mallineella artikkeleihin (sarjassa "suutarin lapsella ei ole kenkiä").--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 21.09 (EEST)

Riittäisikö ohjeeksi Wikipedia:Wikiprojekti Maantieteelliset koordinaatit? --Ryhanen 26. heinäkuuta 2011 kello 21.12 (EEST)

Katsotaan.--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 23.03 (EEST)

Erinomainen työkalu, kiitos linkistä! :) Pistetään korvan taakse. --Gwafton 26. heinäkuuta 2011 kello 23.46 (EEST)

Ja jos ei pääse maastoon, niin esimerkiksi kuntia käsitteleviin kuvattomiin artikkeleihin voi etsiä kuvia myös kyseisen kuntaluokan kuvallisista artikkeleista tai kunnan commons-luokasta, esim. Pöytyällä ja Yläneellä näitä löytyi ihan kivasti.--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 23.05 (EEST)

No niin, luonnostelin ehdotuksen: Wikipedia:Wikiprojekti Elokuun kuvitustalkoot. Tervetuloa kehittämään sitä. --Tappinen 27. heinäkuuta 2011 kello 08.28 (EEST)

Eli myös Commonsista jo löytyvät kuvat kelpaavat, eli kuvaa ei tarvitse välttämättä itse ottaa? Siinä tapauksessa viisi kuvitettua artikkelia on aika alhainen kuukausitavoite. Itse olen lisäillyt tuon verran kuvia artikkeleihin liki joka päivä sen kummemmin kuvia etsimättä. Kuva per päivä ei pitäisi olla kovin vaikea saavuttaa. edit: vai onko tarkoitus rajoittaa jotenkin kuvitettavia artikkeleja, eli kyseessä on oltava joku suomalainen kunta, nähtävyys, tms.? Se tietysti hankaloittaa kuvien löytämistä. --Otrfan 28. heinäkuuta 2011 kello 07.36 (EEST)

Kumpi olisi sinusta parempi ? Rajataan aihetta, rajataan uusiin kuviin vai ehkä nostetaan tavoitetta viidestä viiteentoista ? Olin ensin ajatellut että itse otettuja uusia kuvia, mutta Urjanhai toi tuon commons-aspektin mukaan. Pääasiallinen idea on, kuten lähdetalkoissakin, saada sellaiset ihmiset lisäämään kuvia jotka ei ole ennen lisänneet. --Tappinen 28. heinäkuuta 2011 kello 08.00 (EEST)

Olisiko joku pistesysteemi liian monimutkainen? Viisi pistettä per itse otetulla kuvalla/kuvilla kuvitettu artikkeli vs. yksi piste Commonsista löydetyllä kuvalla kuvitettu. Tavoitteena 25 pistettä kuukaudessa. Tai jotain tuon tyylistä. --Otrfan 28. heinäkuuta 2011 kello 08.08 (EEST)

jees, ja sillä täsmennyksellä että vain artikkelin eka kuva lasketaan... --Tappinen 28. heinäkuuta 2011 kello 08.45 (EEST)

Elokuu alkaa huomenna. Tervetuloa ilmoittautumaan: Wikipedia:Wikiprojekti Elokuun kuvitustalkoot --Tappinen 31. heinäkuuta 2011 kello 10.17 (EEST)

Saapas nähdä mitä tulee kerittyä, kun tyhjensin kameran muistikorttia, niin ainakin Paattisten kirkkoa esittävät kuvat olivat niin surkeita, että pitänee matkustaa sinne uudelleen. Eli muistakaa aina ottaa tarpeeksi monta kuvaa, vähän eri kulmista ja eri etäisyyksiltä jne. (Tässä muuten myös yksi peruste jossain mainostetuille isommille kuvausekskursioille.) Mutta kun marjat on noukittu, niin ehkä jotain voi kehittää. Ja vielä vinkiksi paikallismaantieteen harrastajille: kun tutkailin kuvattomia kunta-artikkeleita, niin yllättävän monesta nykyisestäkin kunnasta (saati entisistä) näkyi olevan vain parin rivin tynkä. Tässä siis olisi maapallon valtioiden yleis- ja aluemaantieteen rinnalle toinen, paikallisempi projekti. Mutta niin kuin Juice riimittelee, niin kaipa "sen vähin erin teen" (paitsi että Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomesta Mietoisen ja Naantalin jätän suosiolla sikäläisille harrastajille).--Urjanhai 31. heinäkuuta 2011 kello 13.11 (EEST)

Kuolleet lähteet -botti

Ajattelin ensin keskustella asiasta täällä ennen kuin vien asian bottipyyntöihin. Nimittäin monia artikkeleille tärkeitä verkkolähteitä häipyy silloin tällöin, ja koska Wikipedia on kai tarkoitus säilyttää "ikuisesti", tulevaisuudessa tulee olemaan yhä enemmän alun perin hyvin lähteistettyjä artikkeleja "tyhjän päällä".

Joten kyselen onko mahdollista tehdä sellainen botti joka käy artikkelien verkkoviitteitä läpi ja hakee suoraan kyseiset viitteet archive.org:ista tai vastaavasta, ja päivittää kyseiset verkkoviitteet uusille osoitteille?

Botin pitäisi käydä läpi viitemallineita, havaita kadonnut sivu ja päivittää linkki. En tiedä onko kyseisen kaltainen botti ylivoimainen tehdä. Botti voisi aktivoitua vaikka silloin kun viitelinkin päivämäärä on yli vuoden vanha ja jos viitelinkki on ok, muuttaa päivämäärän. Jos sivu on kadonnut, päivämäärä jää ennalleen ja vain linkki korvautuu.

Kommentteja? --Gwafton 26. heinäkuuta 2011 kello 23.40 (EEST)

Tässä työkalussa webchecklinks on varmaan haluttuja ominaisuuksia. Mulla on tapana käyttää sitä ennen kuin tuon vanhan artikkelin äänstykseen, ja joskus eräiden suositeltujen sivujen kanssa. (tuohon laatikkoon siis kirjoitetaan "fi:Kissa" --Tappinen 26. heinäkuuta 2011 kello 23.51 (EEST)

Hyvä tietää, kätevä päivityksissä. Mutta miten olisi koko Wikipediaa aktiivisesti skannaava botti, joka kävisi ihan kaikkia artikkeleja läpi missä on verkkoviitemalline? Povaan nimittäin että lähteiden häviämisestä on tulossa merkittävä ongelma sitä mukaa kun Wikipedia vanhenee. Tarkistettavuus kärsii. --Gwafton 27. heinäkuuta 2011 kello 00.01 (EEST)

Tällaista toimintaa harrastettiin joskus puolimanuaalisesti. Ongelmaksi muodostui se että linkkien määrä paisui niin suureksi että käytetty softa käytännössä tukehtui. Ongelmana on myös ymmärttää koska linkki on oikeasti kadonnut, verkko ja palvelut pätkivät, kaikki eivät käytä HTTP:n vastauskoodeja oikein jne.. --Harriv 27. heinäkuuta 2011 kello 00.10 (EEST)

Onko bottia mahdollista parantaa siten että se ottaisi väliaikaiset katkokset huomioon? Kaikkia sivuja ei tarvitsisi välttämättä koko ajan skannata, vaan riittäisi että ne kävisi vuoden välein läpi. Tätä varten voitaisiin botille luoda vaikka erillinen loki. Tämä varmaan keventäisi softan taakkaa. Kuten sanoin, lähteiden häipyminen ei ole ihan pieni ongelma, ja joku ei-manuaalinen ratkaisu tähän on mielestäni löydettävä. --Gwafton 27. heinäkuuta 2011 kello 01.28 (EEST)

Silloinen versio otti huomioon, siinä osittain syykin miksi homma ei lopulta enää toiminut kun linkkien määrä oli niin suuri. Tuota varten olisi pitänyt koodata sen verran uutta että jäi silloin tekemättä. Kyseessä oli siis pywikipedian weblinkchecker.py.--Harriv 27. heinäkuuta 2011 kello 01.32 (EEST)

Ainoa keino pitkällä aikavälillä on lähinnä se, että järjestelmä linkkiä lisättäessä se arkistoisi kopion lähteenä käytetystä sivusta ja jota sitten tarvittaessa pääsisi katsomaan. By default niitä arkistokopioita ei pystyisi pitää näkyvillä tekijänoikeusnillityksen takia mutta arkistointi on käsittääkseni ihan ok. Tuossa on jokunen ongelma, kuten se että jonkun pitäisi toteuttaa se ja toinen on ettei automatisoitu arkistoijabotti voi mistään päätellä näkeekö se samaa sisältöä kuin mitä linkin lisännyt käyttäjä on nähnyt (sivustot voi esimerkiksi vaatia reksiteröitymisen ennen kuin sisältöön pääsee käsiksi jne) Lisäys: Joo just tuollainen ku toi Ranskan wikipedian systeemi (ks Jafeluvin kommentti alla)--Zache 27. heinäkuuta 2011 kello 09.03 (EEST)

Ranskankielisessä Wikipediassa harrastetaan tuollaista arkistointia käsittääkseni ihan systemaattisesti. Sattumanvaraisesti valitulla sivulla fr:Hatem at-Ta'i on esimerkiksi archive-linkit wikiwix.com-sivustolle normaalien ulkoisten linkkien perässä. (Wikitekstiin on merkitty pelkät alkuperäiset linkit.) Aiheeseen liittyvä keskustelu/äänestys löytyy täältä. Jafeluv 27. heinäkuuta 2011 kello 02.55 (EEST)

(Jos ymmärsin oikein) en kannata ainakaan viittauspäiväyksen bottimuutosta, koska botti tuskin osaisi tarkistaa, ettei lähdesivua ole viittausajan jälkeen päivitetty, jolloin joku lähteenä käytetty tieto on saattanut pudota sivulta pois, vaikka se yhä olisikin olemassa. – Haltiamieli 27. heinäkuuta 2011 kello 13.33 (EEST)

Ok, hyvä pointti. Mutta tarkastukset voisi kirjata kyseistä bottia varten tehtyyn lokiin.

Eli yhteenvetona: kuvaamani kaltainen botti on mahdollista tehdä, mutta vaatisi paljon ohjelmointityötä ja kuormittaisi järjestelmää? Kuormittaisiko se kohtuuttoman paljon, jos se tarkistaisi jokaisen verkkoviitemallineen linkin kerran vuodessa? Tällä hetkellä verkkoviitemallineella varustettuja artikkeleja on ehkä 100 000 (?) ja määrä lisääntyy koko ajan. Jos ajatellaan että jokaisessa artikkelissa olisi keskimäärin vaikka kolme erillistä viitettä, se tekisi jo 300 000. Eli seuraako siitä ongelmia, jos botti käy läpi keskimäärin tuhansia viitteitä päivässä? Onko itse botin ohjelmointi haasteellinen työ, eli löytyykö keneltäkään tarvittavaa ohjelmointitaitoa (ja aikaa)? --Gwafton 27. heinäkuuta 2011 kello 22.21 (EEST)

Koska viitteiden tallennukseen ei tarvitse käyttää reaaliaikaista versiota artikkelista vaan muutaman päivän vanhakin versio kelpaa niin viitelinkkien poimisen voi tehdä tietokannan varmuuskopioista jolloin se ei rasita järjestelmää. Reaaliaikaisen uusien linkkien tallennussysteemin voi tehdä puolestaan niin että botti seuraisi muutoslogia (kuten esim kielilinkki- ja vandalismintorjuntabotit jo tekevät) tallettaa niitä viitteitä talteen sitä mukaa kun niitä lisäillään. Eli ei tuo ole kuormituksen kannalta ongelma. Myöskään sivujen tallentaminen urlien perusteella on aika triviaali ongelma. Ne isommat jutut tuossa on, että mitenkään automaattisesti ei pystytä tietämään käyttäjä nähnyt saman sivun kuin mitä tallennettiin ja toinen ettäTosin vaikka toteutus olisikin suht helppoa niin todellinen kysymys lienee se että mikä taho olisi halukas pyörittämään/ylläpitämään tuollaista pitkiä aikoja. (Wikimedia Suomi ehkä) Edit: Oman kommentin muutos. (Eihän Gawfton halunnut kuin rikkinäisten viitteiden merkitsemistä ja osoittamista archive.orgiin.) --Zache 1. elokuuta 2011 kello 10.14 (EEST)

En.wikipedian keskustelua aiheesta --Zache 1. elokuuta 2011 kello 10.14 (EEST)

Hyvä tietää että ongelmaan on herätty muuallakin. Keskustelua käydään nähtävästi teknisestä ratkaisusta ja oma tietämykseni ei riitä siihen osallistumiseen, mutta meidän kannattaa pysyä hereillä asian kanssa - ehkä tähän löydetään vielä hyvä toimintamalli joka on sovellettavissa tännekin. Turhauttaa jos oma työ valuu hukkaan. Viimeksi turhauduin täydentäessäni tätä artikkelia - lisäsin sinne tietoa ja samalla havaitsin että osa aikaisemmin käyttämistäni linkeistä oli kadonnut. Olen ollut jo pariin kertaan lähellä tehdä päätöksen käyttää vain painettuja lähteitä. --Gwafton 2. elokuuta 2011 kello 17.02 (EEST)

Laki- ja oikeusartikkelien suomalaisuus / kansainvälisyys

Oikeuspuolen artikkelit ovat hyvin surkeassa kunnossa sikäli, että ei kerrota, käsitteleekö artikkeli suomalaista käytäntöä vai kenties yleistä (länsimaista) käytäntöä. Merkkasin liutaan noita artikkeleja korjausmallineita ja alan ihmisiltä tarvittaisiin kipeästi apua selvennyksiin!

Esim. luokan Luokka:Julkisoikeus artikkelit ovat tässä mielessä suurelta osin samanlaista puuroa: ei kerrota, puhutaanko asiasta suomalaisen käytännön mielessä vain minkä maiden oikeusajattelun kannalta.

Artikkelien nimiä pitäisi myös pohtia: ne mitkä selvästi kertovat vain Suomen käytännöistä, pitäisi nimetä "Suomen xxx". Ainakin jos asiaa ei ole vastaavana muualla, nimet olisi muutettava. --Aulis Eskola 31. heinäkuuta 2011 kello 23.42 (EEST)

Olen huomannut saman asian. Eräänlainen pikakorjaus asiaan olisi, että artikkelin johdannossa mahdollisimman alussa kerrottaisiin, että kyseessä on ensisijaisesti ja pääosin Suomen oikeusjärjestyksen mukainen asia, koska tosiaan useissa artikkeleissa käsitellään vain Suomea tai sitten yleisempi teksti toimii ikään kuin vain taustoituksena tai tukena Suomea koskevalle leipätekstille. Toisaalta nythän asia on helpommin ja vähimmällä vaivalla ilmaistu mallineella. Julkisoikeutta käsittelevät artikkelit ovat vissiin (ihan kursorisesti silmäiltynä) tosiaan lähtökohtaisesti juuri Suomen julkisoikeutta.

En kuitenkaan kannata Suomi-termistön laittamista artikkelin nimeen, varsinkaan alkuun, koska silloin hakusanat muuttuisivat muotoon "Suomen xxx" ja pitäisi ilmeisesti rakennella ohjaussivuja tai täsmennyssivuja. Ymmärrän, että toinen tapa olisi laittaa ne tyyliin "xxx Suomessa, esim. kanne Suomessa tai kanne (Suomi), mutta onko tämäkään laajasti toteutettuna hyvä ratkaisu, sitä en tiedä.

Vakavampi ongelma monissa oikeusartikkeleissa on se, että lähteinä on käytetty vanhoja hakuteoksia, kuten Otavan tai muiden kustantajien tietokirjoja 1960–1990-luvuilta, jolloin vaikkakin monet periaatteet pysyvät samoina, osa yksityiskohdista on jo lainsäädännön muuttumisen myötä vanhentuneita. Toki ns. taitava lukija osaa katsoa lähdeluetteloa, mutta ei sitä aina muista tutkia.

--Pxos 1. elokuuta 2011 kello 17.18 (EEST)

Ohjaus- ja täsmennyssivut ovat Wikipedialle ominainen toimintatapa. Ei niitä kannata karsastaa.

Pienemmissä artikkeleissa pitäisi kertoa, mikä on yleistä taustoitusta, joka pätee monen maan suhteen ja mikä on suomalaista juttua. Jos samannimistä oikeustermiä on käytössä maailmallakin ja artikkeli on ollenkaan laajempi, kannattaisi kyllä kirjoittaa erikseen artikkeli "xxx" ja artikkeli "Suomen xxx" (tässä voidaan pohtia varmaan tapauskohtaisestikin onko muodoksi luontevin "Suomen xxx", "xxx Suomessa" vai "xxx (Suomi)").

Tärkeintä kait aluksi olisi kirjoittaa artikkeleihin selvästi, missä kohdin puhutaan pelkästään suomalaisesta käytännöstä. Tämän voi ilmaista aloittamalla "sitä ja tätä toimii Suomessa siten ja täten" tai väliotsikoilla "xxx Suomessa" tms. --Aulis Eskola 1. elokuuta 2011 kello 20.47 (EEST)

Luokka suomen luonnonähtävyydet

Satuin huomaamaan että Luokka:Suomen luonnonnähtävyydet on vajaa. sinne voi siis luokitella artikkeleita ja samalla miettiä luokan rajausta jos on mietittävää.--Urjanhai 1. elokuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

3. viikkoprojekti saatu päätökseen

Viime viikon Hollywood Walk of Fame -aiheinen viikkoprojekti onnistui odotuksieni mukaisesti. Aloitettujen artikkelien määrä tuplaantui, ja osanottajamääräkin kasvoi yhdellä toiseen viikkoprojektiin verrattaessa. Noin 1,3–1,4 prosenttia puuttuvista tähden saaneista henkilöistä aloitettiin projektin aikana. Ensimmäisen viikkoprojektin tuloksiin on kuitenkin matkaa, ja paljon. Kai se täytyy vain myöntää, että urheiluaiheet vetoavat Wikipediassakin ihmisiin paremmin kuin muut aiheet. Pitänee varmaankin tulevaisuudessa painottaa viikkoprojekteissa urheiluaiheita.

Sitten sellainen ikävä ilmoitus, että tämän viikon viikkoprojekti on peruttu. Syynä niinkin yksinkertainen asia kuin ajanpuute. En ehtinyt pistämään uutta projektia pystyyn, ja ajattelin, että on parempi pitää väliviikko kuin aloittaa vasta tiistaina. Mulla on nyt useamman viikon kiireinen jakso, jonka aikana koneella olo ainakin entiseen verrattuna vähenee huomattavasti. Vaikka kyllähän näitä projekteja täällä riittää, nytkin on käynnissä sekä lähdetalkoot että kuvitustalkoot. Eli tekemisenpuutetta tuskin kenellekään tulee. Ja ehkä ihan hyvä ettei ole kolme eri projektia samaan aikaan käynnissä.

Ensi viikolla todennäköisesti on aiheena jotain urheiluun liittyvää tai sitten jotain eläimiin liittyvää. Olisin myös hyvin kiitollinen jos keksisitte ehdotuksia viikkoprojektien teemoiksi. Niitä voi pistää vaikkapa tänne. -DragonMaster- 2. elokuuta 2011 kello 00.51 (EEST)

Kolmannen valtakunnan kansalaisuus

Olen parannellut muutamia autonsuunnittelijoita käsitteleviä artikkeleja ja käyttänyt niissä tieteilijä-mallinetta. Mallineessa on kohta myös kansalaisuudelle. Itävaltalaisten Béla Barényin ja Hans Ledwinkan kohdalla olen joutunut miettimään, että tulisiko sinne lisätä myös kolmannen valtakunnan kansalaisuus? Heistähän tuli käytännössä maan kansalaisia silloin kun Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938. Onko asiaa relevanttia mainita tässä yhteydessä? --Gwafton 2. elokuuta 2011 kello 17.09 (EEST)

Itse olisin sitä mieltä, että tietolaatikossa mainitaan viimeinen (=kuolinhetken) kansalaisuus tai kansalaisuus, joka henkilöllä oli suurimman tai merkittävimmän osan elämästään (esim. Alfred Hitchcock oli suuren osaan elämästään yhdysvaltalainen, mutta häntä pidetään silti brittiläisen ohjaajana). Yksityiskohdat voi selittää leipätekstissä, jos niillä on jotain merkitystä. Luulisin, että mainitsemasi henkilöt pyörisivät haudassaan, jos tietäisivät jonkun luokittelevan heidät kolmannen valtakunnan kansalaisiksi (vaikka se tosiasiallisesti pitäisikin paikkansa). --Nedergard 2. elokuuta 2011 kello 17.50 (EEST)

Barényi ei ehkä heittäisi volttia (kun oli kerran itsekin puolueen jäsen), mutta Ledwinkaan se ei oikein sovi. ;) Ok. Koska kaikista itävaltalaisista joka tapauksessa tuli saksalaisia vuonna 1938, sitä ei tarvinne erikseen mainita. --Gwafton 3. elokuuta 2011 kello 15.42 (EEST)

Wikipediassa on paljon pipertäjiä, joita kiinnostavat päivämäärät, lippumallinteet, sukuselvitykset ja muu sälä. Tietosanakirjassa pitäisi keskittyä olennaiseen, eikä pyrkiä raportoimaan jokaista rasahdusta. --Esamatti1 3. elokuuta 2011 kello 11.57 (EEST)

Itsekin kuulun pipertäjiin. Jos haluat antaa palautetta joistain tietyistä artikkeleista, voit kirjoittaa keskustelusivulleni. --Gwafton 3. elokuuta 2011 kello 15.42 (EEST)

Runsaasti äänilevyjen levykansia täällä

Divarin sivuilla on runsaasti levykansia vanhoistakin levyistä jota voidaan käyttää wikipediassa.--Musamies 4. elokuuta 2011 kello 08.42 (EEST)

Projektiehdotus

Ehdotin Tuolla että aloitettaisiin projekti edustaja-artikkelien tekemiseksi. Siellä voi keskustella. En ole ihan joka päivä täällä Wikipediassa mutta olisi hyvä keskustella asiasta. --UntoM 5. elokuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

Valasaiheinen viikkoprojekti

Kuten lupasin, viikkoprojekti tekee viikon tauon jälkeen nyt paluun, aiheena tällä kertaa valaat. Epäilen, että mitään suurta suosiota ei taaskaan projekti saa osakseen, aihe kun on taas melko haastava, samoin kun oli muutama viikko sitten petoeläimet. Silloin saatiin viisi artikkelia aloitettua, eiköhän tällä kertaa pistetä paremmaksi. :) -DragonMaster- 8. elokuuta 2011 kello 00.20 (EEST)

Täältä ilmoittautuu ainoa valaisiin perehtynyt käyttäjä! ––Crimson Cherry Blossom™ 8. elokuuta 2011 kello 00.21 (EEST)

Laitoin nimeni osallistujiin mutta pääsen aloittamaan vasta huomenna. Samalla saan lainaksi yhden suuren eläinkirjan mutta suurin osa hyvistä lähteistä löytynee netistä. ––Crimson Cherry Blossom™ 8. elokuuta 2011 kello 18.07 (EEST)

Hienoa, että vaikka tämän viikon projektiksi osuikin tämmöinen hiukan harvinaisempi aihe, niin heti löytyi yksi innokas osallistuja! :) Itsellä todennäköisesti taitaa osallistuminen jälleen kerran jäädä väliin muiden kiireiden vuoksi, mutta enköhän minäkin oman korteni kekoon taas joku viikko kanna. -DragonMaster- 8. elokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

No en kyllä minäkään kauheasti ole valaista kirjoitellut, vaikka olen kiinnostunut niistä. Ainoastaan ryhävalas-sivu tuli joskus kirjoitettua kokonaan uudelleen copyvion vuoksi. Äsken valmistui viikkoprojektin ensimmäinen artikkeli. ––Crimson Cherry Blossom™ 9. elokuuta 2011 kello 20.35 (EEST)

Vihje uusien valasartikkelien kirjoittajille: tarkistakaa lajien suomenkieliset nimet mielellään täältä tai vaihtoehtoisesti sivun oikeaan ylälaitaan merkitystä lähdekirjasta. Niissä esitetään Suomen Biologian Seura Vanamo ry:n hyväksymät ja vahvistamat suomenkieliset nimet, kun taas vasta kommenttikierroksella olevassa nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotuksessa on jonkin verran puutteita ja jopa virheitä. Esimerkiksi Sotalia fluviatilis on nimeltään rannikkodelfiini ja Globicephala macrorhynchus on lyhyteväpallopää. --Compance 9. elokuuta 2011 kello 23.17 (EEST)

Selvä. ––Crimson Cherry Blossom™ 10. elokuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Entinen

Tästä on keskusteltu joskus urheilijoiden osalta (täytyy koettaa etsiä linkki), eli onko järkevää nimittää suhteellisen nuoriakin (tai vanhempiakaan) urheilijoita artikkelien määritelmässä heti uran päätyttyä "entisiksi", etenkään silloin jos he ovat tunnettuja nimenomaan urheilijoina (vrt. esim. Pentti Nikula).

Tämän keskustelun jälkeen olen kuitenkin huomannut pari muutakin "entinen"-sanan käyttötapaa, jotka ainakin ovat väärin, oltiinpa urheilijoiden määrittelystä mitä mieltä tahansa.

Eli jos joku elossa ollessaan olisikin entinen jotain (tai emeritus), niin ainakin kuoltuaan hän varmasti lakkaa olemasta "entinen" mikä tahansa (tai emeritus), ja siirtyy olemaan sitä mitä on pysyvästi (vrt. esinm. Ilmar Talve, Harri Holkeri).

Ja sitten toisena, jos joku poliitikko uransa tietyssä vaiheessa ei enää asetu esimerkiksi eduskuntavaaleissa ehdolle, mutta on kuitenkin siinä asemassa, että jos ko. poliitikko pitää tiedotustilaisuuden, se on maan median päivän tai viikon ykkösuutinen (vrt. Sauli Niinistö, Paavo Lipponen), niin tuskin silloinkaan poliitikko on "entinen".

Ja muutenkin tämä "entinen" -sanan rutiininomainen käyttö on huonoa suomea ja varsin epäinformatiivista: jos henkilö on merkittävä esimerkiksi poliitikkona tai urheilijana, niin ei aktiiviuran lopettaminen silloin tyee hänestä mitenkään "entistä", vaan merkitys on se mikä on. Jollakin tavalla aktiiviuran lopettaminen on syytä käydä ilmi, mutta monissa tapauksissa (kuten juuri politiikassa tai tiedemiehillä) uran loppuminenkin voi olla niin liukuva, että olisi ehkä selvempää miettiä muuntyyppisiä ilmaisutapoja (paitsi että emeritusasema professoreilla tietysti on objektiivinen fakta). Eli oikeastaan siis tämä sana "entinen" tämäntapaisissa yhteyksissä on niin huonoa suomea, että pääsääntöisesti sitä ehkä tulisi käyttää hyvin säästeliäästi. (Ja jos se on käännös englannin sanasta "former", niin sille tarkempi käännös usein on "aiempi").--Urjanhai 11. elokuuta 2011 kello 15.15 (EEST)

Tuohon entisen muuttumiseen pysyväksi henkilön kuollessa liittyy kiistatta tietty ironia, mutta siinä on syytä huomata aikamuodon vaihtuminen: X on nyt entinen y ja kuoltuaan hänestä voidaan sanoa, että X oli y. Ongelma on siis siinä, että henkilön merkittävin ansio tuntuisi oleelliselta mainita artikkelissa ensin, mutta preesens-aikamuoto tulkitaan viittaavaksi paraikaa jatkuvaan toimintaan. Tuntuu omituiselta käyttää sitä ilman "entinen"-tarkennusta henkilön ammatista puhuttaessa hänen kuolemaansa saakka, jos tekeminen on jo loppunut (esimerkiksi artikkelin Mauno Koivisto avauslause tuntuu jotenkin hassulta, kun siinä on preesens presidenttiydestä puhuttaessa). Milloin loppuminen on selvää, voitaisiin sanan 'entinen' sijasta käyttää jotain mennyttä aikamuotoa: X oli tai on ollut y. Näistä tämä entinen-sana on nähdäkseni kuitenkin vähiten häiritsevä (tosin joissain artikkeleissa puhutaan elävistäkin ihmisistä menneessä aikamuodossa, esim. Mirjam Vire-Tuominen).

Voitaisiin myös sanoa, että X on henkilö, joka on toiminut y:nä, mutta se sopii paremmin viroista puhuttaessa. "Poliitikko" on tietysti niin epämääräinen käsite, että poliitikkous voi jatkua eläkkeelle jäämisen jälkeenkin ja sen on hankala sanoa jo loppuneen (ainakin Niinistö ja Lipponen ovat varmasti edelleen poliitikkoja, ja presidentinvaalien jälkeenkin vaikkei kumpaakaan valittaisi). Siltikin, tuntuisi taas omistuiselta ottaa sana 'entinen' pois esimerkiksi artikkelin Suvi-Anne Siimes määritelmästä (siinä määrin hän tehnyt selväksi jättäneensä politiikan), vaikka asianomainen ikänsä puolesta saattaisi vielä poliittiselle uralle palatakin. Ymmärrän sanavalinnan kömpelyyden, mutta useimmat näistä vaikuttaisivat vielä omituisemmilta ilman entinen-tarkennusta. --Risukarhi 11. elokuuta 2011 kello 15.42 (EEST)

Ilman muuta nämä ovat hyvin tapauskohtaisia, ja joihinkin tapauksiin tuo "entinen" sana voi sopiakin, mutta sabluunamaisesti joka paikassa käytettynä se lienee vähän köyhää kieltä ja joskus myös ongelmallinen.--Urjanhai 11. elokuuta 2011 kello 16.29 (EEST)

Olet kaikilta osilta oikeassa. Olen kiinnittänyt samaan huomiota, mutta urheilukirjoittajat ovat aika, sanoisinko, kiihkeitä puolustaessaan omia käsityksiään. Artikkelien kieli vaatisi järjestelmällistä korjausta, että niitä voisi itkemättä lukea muutkin kuin urheilunharrastajat. "Entisen" voi jättää kirjoittamatta ja ilmaista asian tarvittaessa esimerkiksi näin: "kilpaili viimeisen kerran merkittävällä tasolla vuonna x", tai "on jättänyt aktiiviuran taakseen". Fiksuja variaatioita on, kun vähän miettii. Antti Kalliomäen artikkelissa asia on sanottu aika fiksusti: "suomalainen poliitikko, joka ennen poliittista uraansa tuli tunnetuksi yleisurheilijana", tosin tunnetuksi tuleminenkin on kärsinyt Wikipediassa inflaation. --Ulrika 11. elokuuta 2011 kello 15.48 (EEST)

Ja sitten itse asiaan: Urheilun puolella tuo tosiaankin on jo käsitelty ja todettu, että entinen-sanaa on parempi vältellä. Kuten avauspuheenvuorossa todetaan, ei oppi ole mennyt muiden alojen kirjoittajille perille. Täsmällisiin virkoihin (puolueen puheenjohtaja) tuo sana sopii paremmin kuin yleisluonteisiin poliitikko- ym. termeihin mutta niissäkin asia voidaan ilmaista toisin, esimerkiksi asioiden järjestystä vaihtamalla. Siimeksenkin kohdalla entisyyden korostamisesta voisi luopua: poliitikon uransa ansiosta hän on nykyisessä toimessaan. --Lax 11. elokuuta 2011 kello 17.02 (EEST)

Täsmällisiin tehtäviin joissa on edeltäjä ja seuraaja se voi sopia. Otin hakuammunnalla viisi nimeä luokasta Suomalaiset pikajuoksijat, ja neljässä määritelmä oli "entinen", viides oli kuollut. --Ulrika 11. elokuuta 2011 kello 19.01 (EEST)

Niissäkin vaikkapa aikamääre on usein selvempi: esim. "Suomen pääministerinä vuosina 2010–2011 toiminut Mari Kiviniemi" on tarkempi ja selvempi ilmaisu kuin "entinen Suomen pääministeri Mari Kiviniemi" (vrt. esim. muokkausta[2] artikkelissa Jalasjärvi).--Urjanhai 11. elokuuta 2011 kello 19.26 (EEST)

käyttäjä Lumpin muokkaukset?

Tälle käyttäjälle pitäisi tehdä tarkastus. Olen tarkastanut muutaman hänen kehittämänsä kuolemantapauksen, eikä niille löydy lähdettä. Huomautuksen on saanut esim. Riitaojan syntymäajan ja vanhempien keksimisestä. Kaikki lähteettömät lisäykset pitäisi mielestäni poistaa. Jos joku osallistuisi talkoisiin, asia voisi edetä. En itse juuri nyt ehdi elävän elämän vuoksi paljon olla Wikipediassa. Poistamiani dramaattisia kuolemantapauksia ovat: [3], [4], --Ulrika 15. elokuuta 2011 kello 12.49 (EEST)

Ei ketään näköjään kiinnosta perättömät itsemurhat ja muut kammottavat kuolemat? --Ulrika 16. elokuuta 2011 kello 17.42 (EEST)

Selasin noin 500 tuoreinta muutosta läpi eikä siellä lähteettömyyttä lukuunottamatta näyttänyt mitään hirveän pahoja ansoja olleen ja hyvin harvat lisäykset liittyivät kuolintapoihin tai olivat kohteen kannalta negatiivisia. Ne tiedot mitä tarkistin tai sain ylipäätänsä tarkistettua olivat oikein. --Zache 16. elokuuta 2011 kello 18.27 (EEST)

Poistamistasi jälkimmäinen, Elbe Häkkisen kuolema keltatautiin, pitää Hannu-Ilari Lampilan kirjan Mirjamin laulu mukaan paikkansa. Palautan tiedon lähteen kera. -Ochs 16. elokuuta 2011 kello 21.25 (EEST)

Hyvä että Häkkinen oli tarkistettavissa ja osui oikeaan. Vielä kesäkuussa 2011 hänen keskustelusivullaan lukee "Merkitse lähteet, varsinkin kun tuollaisia menet kirjoittelemaan." Mitä lienee kirjoittanut, koko artikkeli on poistettu. Joka tapauksessa kaikkien muokkausten tarkistaminen on mielestäni aiheellista. Esim. --Ulrika 18. elokuuta 2011 kello 13.19 (EEST)

Asiattomuus saatu omituiseen paikkaan

Ihan mielenkiinnosta vaan kysyn: Miten tämä käyttäjä on onnistunut saamaan tuon kommentin tuohon [5]? Vähemmän mairitteleva nimitys puoluejohtajasta ei siis ole muokkausyhteenvedossa, vaan sen yläpuolella, sivun osiota ilmoittavalla rivillä. Kyseisen nimistä otsikkoa sivulla ei kuitenkaan ole. Miten tuo onnistuu? --Risukarhi 17. elokuuta 2011 kello 17.45 (EEST)

Joko muokkaamalla yhteenvedossa sitä alaotsikkoa ja vaihtamalla otsikkotekstin tilalle uuden tekstin tai mahdollisesti vain kirjoittamalla tekstin ympärille sopivat pari koodimerkkiä (testaan juuri nyt ekaa vaihtoehtoa). --Lax 17. elokuuta 2011 kello 17.48 (EEST)

Ja nyt kokeilen tuota jälkimmäistä keinoa. Eli ihan parilla koodilla rivin alkuun ja loppuun onnistuu. --Lax 17. elokuuta 2011 kello 17.51 (EEST)

Niinpä tietenkin; otsikkoahan voi muokkausyhteenvetorivillä peukaloida, vaikkei sitä itse asiassa muokkaisikaan. Tyhmä kysymys siis. Mutta tuolla tavalla saa tosiaan asiattomuudet ujutettua muokkausyhteenvetoihin niin, ettei niihin kiinnitetä samalla tavalla huomiota. Ovelaa. --Risukarhi 17. elokuuta 2011 kello 18.10 (EEST)

?

Kun käyttäjä Iisak Lehtinen nyt todennäköisesti on häipynyt kuin eräs fysiologinen ilmiö Saharaan, kysyn täällä kahvihuoneessa, mikseivät ylläpitäjät voi rehellisesti ilmoittaa kakkostunnustaan altteriksi? --Ulrika 18. elokuuta 2011 kello 20.45 (EEST)

Tästä muokkauksestasi[6] päätellen tarkoitat käyttäjän tätä muokkausta[7]. Mitä tekemistä sillä on ylläpitäjyyden kanssa (paitsi että on ylläpitäjien ilmoitustaululla)? edit: tai alttereiden? --Otrfan 18. elokuuta 2011 kello 20.49 (EEST)

Omituinen kysymys. Ehkä siksi, että altterimerkintä on varattu kolmostunnukselle? Toisaalta, rehellisyys ei ole varattu ylläpitäjien käyttöön. --Lax 19. elokuuta 2011 kello 15.04 (EEST)

Rahvas ei saa eteensä estopainiketta. 62.165.140.230 (keskustelu · muokkaukset · poistetut · lokit · estä käyttäjä · estoloki) --Iisak Lehtinen 15. elokuuta 2011 kello 17.29 (EEST) 81.175.208.195 (keskustelu · muokkaukset · poistetut · lokit · estä käyttäjä · estoloki) --Iisak Lehtinen 15. elokuuta 2011 kello 18.12 (EEST) --Ulrika 25. elokuuta 2011 kello 10.13 (EEST)

Iisak Lehtinen on käyttänyt tätä mallinetta, jolla tulee näkyviin linkit "estä käyttäjä" ja "estoloki", olipa mallineen lisännyt käyttäjä ylläpitäjä tai ei.--Tanár 25. elokuuta 2011 kello 11.07 (EEST)

Kappas, sitä on palattu Saharasta. Tuo sama malline on käytössä myös muun muassa välityspyyntöpohjassa, joten ei sen ihan vieras pitäisi olla. --Otrfan 25. elokuuta 2011 kello 14.07 (EEST)

Mikä nyt on oikeasti ongelmana - kyllähän käyttäjä tuossa päivittäin on paikalla?! --Aulis Eskola 25. elokuuta 2011 kello 20.02 (EEST)

Vaaleaorakas

Onko jollain lisätietoa liittyen kysymyksiin lajin määrittelystä keskustelussa Keskustelu:Vaaleaorakas?--Urjanhai 23. elokuuta 2011 kello 11.13 (EEST)

Suomen Hippoksen nettisivut

Hei, tulipa tässä mieleen, että Wikipediassakin taitaa olla aika paljon linkkejä Suomen Hippoksen nettisivuille (hevosten rotumääritelmät yms.). Hippoksen nettisivut uudistuivat vähän aikaa sitten, minkä seurauksena mitkään vanhat linkit Hippoksen sivuille eivät toimi. Eli tässä olisi sitten hieman työnsarkaa, kun kaikki linkit pitäisi korjata... --Hanna V 23. elokuuta 2011 kello 12.38 (EEST)

Kaikki linkit tässä. --Harriv 23. elokuuta 2011 kello 13.43 (EEST)

Karoliina Kesti

Täyttäisikö Karoliina Kestin katoamistapaus merkittävyyskriteerit? (vrt. Raisa Räisänen) Mietin että voisin laittaa ko. aiheesta artikkelin alulle. --Olli ^keskustelu 18. elokuuta 2011 kello 19.51 (EEST)

Ei ja älä. --Otrfan 18. elokuuta 2011 kello 19.52 (EEST)

Miksi sitten Raisa Räisänen täyttää merkittävyyskriteerit? mielellään myös muilta mielipiteitä. --Olli ^keskustelu 18. elokuuta 2011 kello 19.57 (EEST)

Räisäsen tapaus on ollut esillä mediassa toistakymmentä vuotta - viimeksi näköjään tänään. --Otrfan 18. elokuuta 2011 kello 20.02 (EEST)

Onhan tuo Kestin tapaus toki kerännyt parin viime viikon aikana harvinaisen paljon mediahuomiota useimpiin Suomessa tapahtuviin katoamisiin verrattuna, mutta kannattaa varmastikin odottaa jokunen vuosi ennen artikkelin luontia, jotta näkee, kehittyykö tästä Räisäsen tapaukseen verrattava kestouutisaihe (toivottavasti ei, vaan tyttö löytyisi mahdollisimman pian). --Nironen 18. elokuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Ei se vaikuta merkittävyyteen, että löytyykö vai ei. IMHO uutisointi on ylityttänyt merkittävyyskynnyksen jo monin kerroin. --Iisak Lehtinen 25. elokuuta 2011 kello 20.15 (EEST)

No, muutan kantaani, ehkä tästä sittenkin olisi artikkelin aiheeksi jo selvästi nopeammin. Hyvin runsaan iltapäivälehtijulkisuuden lisäksi tapaus kun on nähtävästi herättänyt huomiota myös monissa muissa medioissa (esim. Hesari näkyy seuranneen tapausta monena päivänä [8] ja MTV3:n Kymmenen uutisissa sekä Yleisradion TV2:n Ajankohtaisessa Kakkosessakin tätä tällä viikolla käsiteltiin). --Nironen 25. elokuuta 2011 kello 20.13 (EEST)

Olen jo hieman muotoillut henkilöstä artikkelia omalle alasivulleni - Olli, olet tervetullut parantamaan sitä! Ei ole vielä järkeä siirtää sitä artikkeliavaruuteen. Katsotaan nyt ensin mikä tytön kohtalo on. --Cary 18. elokuuta 2011 kello 20.25 (EEST)

Muistuttaisin taas Wikiuutisista. --Otrfan 18. elokuuta 2011 kello 20.36 (EEST)

Ja muistuttaisin puolestani sivusta Wikipedia:Merkittävyys. Ja Räisäsen tapaus oli tänään otsikoissa juurikin Kestiin liittyen. --Cary 18. elokuuta 2011 kello 21.44 (EEST)

Joka lisää Kestin merkittävyyttä mitenkä? Räisäsen merkittävyyttä se kyllä lisää. Ja merkittävyyskäytäntö on erittäin tuttu. --Otrfan 18. elokuuta 2011 kello 21.51 (EEST)

Kuka muistaisi Rauman joskus 70-luvulla tapahtunutta kouluampumista ilman Jokelan ja Kauhajoen tapahtumia? Iivarius 24. elokuuta 2011 kello 01.08 (EEST)

Ei ainakaan Iivarius, sillä Raumanmeren koulusurmat tapahtuivat 1980-luvulla. Mutta Kesti alkaa olla jo merkittävyyden rajoilla. Artikkelia voisi kokeilla, tosin saattaa päätyä äänestykseen. --Otrfan 24. elokuuta 2011 kello 04.47 (EEST)

Ja ihan ensimmäiseksi voisi poistaa harjoitusversiosta lähteettömän syntymäajan, joka uutisissa kerrotun iän perusteella on väärä. --Lax 24. elokuuta 2011 kello 12.09 (EEST)

Ja tietolaatikossa vielä typotettukin... --Lax 24. elokuuta 2011 kello 12.10 (EEST)

Joo tietolaatikossa oli aika paha typo! :P No, poistin molemmat syntymäajat kerta lähteitä ei oikein ole. --Olli ^keskustelu 24. elokuuta 2011 kello 19.32 (EEST)

Kaivattaisiin lisää kommentteja, että jokohan tuon voisi siirtää artikkeliavaruuteen. --Olli ^keskustelu 25. elokuuta 2011 kello 15.13 (EEST)

Olen empivällä kannalla. Joka tapauksessa johdantoa olisi muokattava - preesens, "noteerattu" ja "spekuloitu" sopii paremmin keltaiseen lehdistöön ja on mahdollisesti jopa loukkaava lähiomaisia kohtaan. Pitäytykää tosiasioihin, ei keltaisen median tulkintoihin tai spekulaatioihin (joihin suurin osa lähteistä viittaa). Jos jostain ei tiedetä varmuudella, tietosanakirjassa pitäisi kertoa vain se joka varmuudella tiedetään.--Nedergard 25. elokuuta 2011 kello 16.54 (EEST)

Onko tämänhetkinen parempi? Vai pitäisikö lause " jonka katoamista heinäkuun 2011 lopulla on uutisoitu tiedotusvälineissä laajasti." jättää kokonaan pois ?--Olli ^keskustelu 25. elokuuta 2011 kello 17.31 (EEST)

On totta, että suuri osa lähteistä viittaa Iltalehteen, mutta samat asiat on uutisoitu muissakin lehdissä/medioissa (esim. HS ja MTV3 ovat myös seuranneet ahkerasti Kestin tapausta). --Cary 25. elokuuta 2011 kello 19.46 (EEST)

Iltalehti on hyvämaineinen julkaisu. --Iisak Lehtinen 25. elokuuta 2011 kello 19.48 (EEST)

Mainetta piisaa, mutta luotettavuus on vähän sitä ja tätä - ja se tässä taitaa varsinaisesti painaa. --Aulis Eskola 27. elokuuta 2011 kello 23.52 (EEST)

Kyllä iltalehti + is ovat täysin luotettavia medioita, tosin ne suurentelevat juttuja ja etsivät kaikkein kauheimmat asiat otsikoihinsa. Ao.jutuilla yrittävät kasvattaa sitten myyntiä. --Olli ^keskustelu 28. elokuuta 2011 kello 08.53 (EEST)

keskustelua valokuvasta siirretty ao. artikkelin keskustelusivulle. Artikkeliin liittyvä keskustelu jatkuu keskustelusivulla

Irenet

Mielenkiintoinen sattuma että meillä on etusivulla SA keisarinna Irenestä samalla kun New Yorkia piinaa hurrikaani Irene. Vai laittoikoi joku sen tarkoituksella? --ML 28. elokuuta 2011 kello 00.27 (EEST)

Täysin sattumaa =) katsoin SA vasta nyt ja sielläpä Irene komeilee samoin kuin uutisissa boksissa :P --Olli ^keskustelu 28. elokuuta 2011 kello 09.03 (EEST)

Mitäpä siitä. Irenen vuoro on nyt olla etusivulla, ja samanniminen hurrikaani on ehdottomasti mainittava uutislaatikossa. ––Crimson Cherry Blossom™ 28. elokuuta 2011 kello 09.09 (EEST)

"Delete and salt"

Breivikin kuvaa koskevassa poistokeskustelussa on ilmaus "delete and salt". Mitähän ilmaus tarkoittaa? --RicHard-59 28. elokuuta 2011 kello 18.42 (EEST)

Veikkaisin, että poistetaan ja estetään luomasta uudelleen. Salt viitannee maan suolaamiseen. --Otrfan 28. elokuuta 2011 kello 18.45 (EEST)

Arto Paasilinna keksijänä

Kaipa tämä tähän kahvihuoneeseen kuuluu, sillä kysäisin tätä jo vuosia sitten artikkelin Arto Paasilinna -keskustelusivulla. Tietääkö joku jotain Paasilinnan saamasta Valtakunnallisen keksintökilpailun pääpalkinnosta? Minulla on hämärä muistikuva, että keksintö liittyi jotenkin golfkenttien ylläpitoon, tosin saatan muistaa ihan väärinkin. Palkinnon vuosilukukin vaihtelee eri lähteissä välillä 1983–1988. --Otrfan 31. elokuuta 2011 kello 15.00 (EEST)

Luettelo Suomen suurlähettiläistä

Eräs useita eri ip-osoitteita käyttävä käyttäjä on tehnyt tukun luetteloita Suomen suurlähettiläistä tänne Wikipediaan. Esim. Luettelo Suomen Tallinnan-suurlähettiläistä. Noissa on kuitenkin aika outoja otsikoita, kuten "akkreditoitu valtioneuvoston" ja "Tuotteet vasen". Minulla ei ole hajuakaan mitä tuossa tarkoitetaan. Voisiko joku asiaa paremmin tunteva korjailla näitä? Täältä löytyy kaikki: Luokka:Suomen suurlähettiläät. --Barosaurus Lentus 2. syyskuuta 2011 kello 19.26 (EEST)

Täytyy myöntää, että nuo sarakkeiden otsikot ovat ihan käsittämättömiä. Kannattaisiko kysyä käyttäjältä, mitä hän on ajanut takaa? Jos noita ei poisteta, niin niille voisi luoda oman luokan Luokka:Luettelot Suomen suurlähettiläistä. Sisältö lienee kohdallaan, mutta lähteet pääsääntöisesti puuttuvat, joten noissa kyllä riittää korjattavaa. --Risukarhi 2. syyskuuta 2011 kello 19.49 (EEST)

Pitää ensin arvata, millä kielellä kysyä. Veikkaan, että otsikot on suomennettu konekäännösohjelmalla. --Silvonen 2. syyskuuta 2011 kello 19.55 (EEST)

Olen jo kysynyt parilta eri IP:ltä, mutta vastausta ei ole tullut ja taas noita tuli lisää uudesta IP:stä. "Vasen" saattaa olla englannin "left" ja tarkoittaa virasta lähtöä. -Ochs 2. syyskuuta 2011 kello 20.42 (EEST)

Konekäännössankareilta tuntuu olevan aika turha kysyä mitään millään kielellä, ei heitä kiinnosta lukea eikä vastata mihinkään. Roskaksi vaan yksin tein ja jos käännösurakointi jatkuu, niin estetään. --Jmk 3. syyskuuta 2011 kello 12.18 (EEST)

Konekäännökset roskana pois, ei ole mielekästä yrittää niiden pohjalta rakentaa järkeviä artikkeleita. --Ryhanen 3. syyskuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Tai sitten noita voisi vaan merkata roskaksi konekäännöksinä. Epäilen, että kovinkaan monen (ei kenenkään?) into ei riitä korjauksiin. --albval(keskustelu) 2. syyskuuta 2011 kello 20.39 (EEST)

Ikävä kyllä olen vähän samaa mieltä. -Ochs 2. syyskuuta 2011 kello 20.42 (EEST)

Ongelmana on virheet. Ensinnäkin listassa mainitaan hallituksen päämies, joka oli vallassa ko. nimityksen aikana. Kuitenkin Suomi nimeää suurlähettiläänsä valtionpäämihen luokse, esim. Ruotsissa suurlähettiläs toimii Kaarle XVI Kustaan luona, ei minkään pääministerin. Toisekseen Suomi ei tunnusta hallituksia tai valtionpäämiehin, vaan valtioita. Joten tämänkin tähden lista on virheellinen. Tässä nyt eräs suuri valtiokäytäntöön liittyvä virhe. --Tomppaboy 2. syyskuuta 2011 kello 22.07 (EEST)

Nämä voisi siirtää ko suurlähetystöertikkeleihin, kuitenkin siten että maitaan vain henkilö ja toimintavuodet.--Nedergard 3. syyskuuta 2011 kello 09.13 (EEST)

Jos luetteloissa on keskimäärin vain kymmenkunta nimeä, niin se voisi olla ihan mielekäs ratkaisu. Valtionpäämiesten nimeäminen on kyllä minunkin mielestäni vähän turhan triviaalia näissä, joten lähettiläiden nimet ja vuosiluvut (sekä mahdolliset huomautukset) lienevät ne oleelliset tiedot. --Risukarhi 3. syyskuuta 2011 kello 11.26 (EEST)

Internet Archive

Voi sinällään olla vaikka kuinka kauan olemassa ollut mahdollisuus, mutta itse huomasin vasta muutama kuukausi sitten, miten Internet Archivea käyttäessä yksittäisen käyttäjänkin on mahdollista vaikuttaa tietokantaan tallennettaviin sivuihin. Esimerkkinä [9] (suurlähettiläs Kauko Jämsénin CV, jota ei vielä löydy Internet Archivesta normaalihaulla, mutta joka tallentunee sinne noin kolmen kuukauden kuluessa). Eli lisäämällä osoitteen http://liveweb.archive.org/ perään osoitteen, jonka halutaan tallennettavan, tallennus näkyy myös onnistuvan (lukuun ottamatta ainakin sivuja, joilla on käytössä robotin rajausstandardi). Toimi ainakin Suvi Hartlin -artikkelin tapauksessa, jossa tarkoitettu lähde oli poistunut Voicen sivuilta, mutta Internet Archivesta löytyi tallenne sivusta juuri samalta päivältä, jona olin artikkelin luonut [10]. Myös esimerkiksi Paul Laus -artikkeliin pari päivää myöhemmin laittamani lähde näkyy tallentuneen Internet Archiveen samalla tavalla [11]. Kirjoitukseni liittyy Wikipediaan siten, että lähdesivujen poistuminen verkosta, usein vain muutaman kuukauden sisällä artikkelin luonnista, on ainakin omasta mielestäni ollut välillä melko turhauttavakin ongelma. Tämä mainitsemani ominaisuus Internet Archivessa voi auttaa tässä ongelmassa ainakin hieman. --Nironen 2. syyskuuta 2011 kello 19.54 (EEST)

Ymmärsinkö oikein että sivut tulevat näkyviin vasta viiveellä? Minulla on tästä artikkelista hävinnyt pääasiallisesti käytetty lähde, eli siis tämä, enkä löydä sitä haulla. Se on hävinnyt ihan päivän - parin sisällä. Googlen hakutuloksista se edelleen löytyy. Onko jotain muuta keinoa saada lähde näkyviin? --Gwafton 3. syyskuuta 2011 kello 02.59 (EEST)

Juu, noin kolmen kuukauden viiveellä alkavat näkyä. Ainakin kesäkuussa luomieni artikkelin lähteet, jotka sain tuonne tallennetuksi mainitsemallani tavalla, ilmestyivät sinne nyt elokuun ja syyskuun vaihteessa (lisäesimerkkinä tuon tallennustavan toimivuudesta Krista Mikkonen -artikkelin lähteiden tallentuminen tietokantaan, versioiden päivämäärinä juuri artikkelin luontipäivä 12. kesäkuuta [12][13][14]). Jo verkosta kadonneiden sivujen tallentaminen ei enää onnistu (Googlen välimuistitallenteetkin kun tuottavat tekstin "Page cannot be crawled or displayed due to robots.txt"), mutta lähteiden, joiden linkit vielä toimivat, mutta mahdollisesti lakkaavat toimimasta tulevaisuudessa, kohdalla tuota tallentamista kannattaa kokeilla täysin kadoksiin menevien lähdesivujen määrän minimoimiseksi. --Nironen 3. syyskuuta 2011 kello 16.19 (EEST)

Kiinnostava. Mutta mihin se osoite kirjoitetaan? Hakukenttä vain vie hakutulos sivulle ja ilmoittaa ettei löydy. Pitääkö mahdollisesti kirjautua käyttäjäksi? Huomasin sellaisen vaihtoehdon nyt ensimmäisen kerran.--Abc10 3. syyskuuta 2011 kello 16.44 (EEST)

Tallennettavan sivun osoite laitetaan rimpsun http://liveweb.archive.org/ perään, esim. tyyliin http://liveweb.archive.org/http://www.iltalehti.fi/urheilu/2010080912161978_ur.shtml, tai jos mennään hakukentän kautta, kun tulee tulos "Hrm. Wayback Machine doesn't have that page archived", painetaan nappia "Latest". Molempia kautta ruudussa lukee teksti "Here's a capture taken 0 minutes ago from the live web that will become part of the permanent archive in the next few months". --Nironen 3. syyskuuta 2011 kello 17.06 (EEST)

Siis joko selaimen osoiteriville kirjoitetaan tuo pitkä otsikko, tai sitten mennään Archiven hakukentän kautta. Jolloin se tallentuu Arkistoon. Onnistui lopulta, kiitos tästä. --Abc10 3. syyskuuta 2011 kello 17.45 (EEST)

Vertaisarviointeja etusivulle

Pohdin lupaavien artikkeleiden keskustelusivulla, että voitaisiin kokeeksi pistää etusivun "miten voit auttaa" -boksiin artikkelitoiveiden sijaan lista lupaava-artikkeli arvioinnissa olevista artikkeleista. Tuolla saataisiin lisää arvioijia, esiteltyä wikipedian kirjoitusprosessia ulkopuolisille ja tietty näkyvyyttä mielenkiintoisille artikkeleille. LA:n keskustelusivulla ajatus sai kannatusta, mutta kysyn vielä mielipidettä täälläkin.

Tekninen toteutus tuossa olisi, että botti päivittäisi automaattisesti listaa arvioinnissa olevista artikkeleista. Listan yhteydessä olevaa selitysteksti tulee tästä LA-arvioinnit etusivulla -mallineesta. Tein myös esimerkkietusivun josta voi katsoa miltä lista etusivulla näyttäisi. --Zache 24. heinäkuuta 2011 kello 00.41 (EEST)

Ei siitä tila lopu, vaikka olisi molemmat. Kannatan –Iisak Lehtinen 24. heinäkuuta 2011 kello 00.43 (EEST)

Mielestäni ihan hyvä idea, mutten ymmärrä miksei artikkelitoiveita voisi myös pitää näkyvissä, kyse kuitenkin hyvin erilaisista tehtävistä.--Kirkhakkinen 24. heinäkuuta 2011 kello 00.47 (EEST)

Samaa mieltä, molemmat vain etusivulle. -DragonMaster- 24. heinäkuuta 2011 kello 01.00 (EEST)

Lähinnä siksi, että etusivulle ei pitäisi pistää liikaa sälää mutta ei siinä muuta syytä ole. --Zache 24. heinäkuuta 2011 kello 01.11 (EEST)

Pistin nuo LA-arvioinnit etusivulle ja poistin kuitenkin artikkelitoiveet, koska etusivulta loppui tila enkä saanut sitä näyttämään hyvältä. ( [[Wikipedia:Esimerkkietusivu|tältä] se näyttäisi jos siinä olisi molemmat.) Poistin samalla linkit wikiprojekteihin, koska niissä ei ole oikein mitään mihin uusia käyttäjiä kannattaisi ohjata ja tynkiin, koska tasapainottaakseni laatikkoa ulkoasullisesti piti saada hieman tekstiä pois ja minityngät ajaa jokseenkin saman asian. --Zache 28. heinäkuuta 2011 kello 05.34 (EEST)

Tässä keskustelussa kaikki muut ovat sanoneet että artikkelitoiveet voisivat olla myös mukana. Toivoisin pitempää keskustelua siitä, samoin kuin sanamuodoista, kesti jonkun aikaa ennenkuin selkisi että "Arvioi artikkeleita" tarkoittaa vertaisarviointia ja "Osallistu artikkelin arviointiin" lupaava-arviointia. --Tappinen 28. heinäkuuta 2011 kello 06.11 (EEST)

Heti ensimmäinen ehdotukseni on että sen sijaan että lukee "Kirjoita artikkelitoiveita" voisi jotenkin edes vihjaista että niitä voi täyttääkin. "Aloita puuttuva artikkeli tai ehdota uutta ?" (ei tähän aikaan kieli kulje). --Tappinen 28. heinäkuuta 2011 kello 06.16 (EEST)

Palautin vanhan etusivun. No jos joku esittää sen miten artikkelitoiveet ja La-arvioinnit saa nätisti sopimaan etusivulle niin siitä vaan. Se että ne lisää vain peräkkäin ei ole minusta ulkoasullisesti toimiva ratkaisu eikä minulla henkilökohtaisesti ole kiinnostusta ruveta säätämään etusivun ulkoasua hirveän suurissa määrin. Mitä tulee tekstiin niin kiitollisena otan vastaan kaiken avun mitä tekstin sanamuotoihin saan. --Zache 28. heinäkuuta 2011 kello 06.24 (EEST)

"Toteuta artikkelitoiveita" voisi olla parempi kuin kirjoita artikkelitoiveita. --Zache 28. heinäkuuta 2011 kello 06.28 (EEST)

Ajoin takaa sitä että rohkaistaisiin ihmisiä tekemän molempia, sekää toeteuttamaan vanhoja että ehdottamaan uusia. Mutta hyvä kun laitoit tämän aiheen etusivun keskusteluun, voisi viedä vielä ajankohtaisiinkin.. heinäkuun loppu on wikihiljaisinta aikaa, siksi olen lykännyt Newcastlen SS-äänestystäkin. Toivotaan että loistavia ehdotuksia asettelusta ja sanamuodoista alkaa tulla syksyn lähestyessä... --Tappinen 28. heinäkuuta 2011 kello 06.32 (EEST)

Äh, tuon voisi vain lykkiä sinne etusivulle ja katsoa kuin toimii kuin odotella kommentteja syksyyn saakka. --Zache 28. heinäkuuta 2011 kello 06.52 (EEST)

En vastusta mutta jääkös tämä Ajankohtaista sitten enempi yhteisön sisäisten peisten taittoon? --Höyhens 4. elokuuta 2011 kello 19.31 (EEST)

Pushataan tätä. Homma siis idlaa siitä, että Tappinen ei ollut tyytyväinen toteutukseeni ja itse olen sitä mieltä että etusivu olisi hyvä pitää tiiviinä enkä haluaisi tunkea sinne määräänsä enempää sälää. --Zache 19. elokuuta 2011 kello 09.37 (EEST)

Itse en kannata suurta muutosta nykyiseen etusivuun. Lupaava artikkeli -arvioinneilla jo nyt riittävästi näkyvyyttä muun muassa sivulla Wikipedia:Ajankohtaista ilman, että perinteikästä artikkelitoivelaatikkoa tarvitsisi poistaa tai lyhentää reippaalla kädellä. Tuohon kohtaan "Suositellut sivut • Hyvät artikkelit • Uudet sivut" voinee olla mahdollista laittaa maininta myös lupaavista, mutta nykyistä sisältöä karsivaa muutosta etusivuun en kannata. --Nironen 19. elokuuta 2011 kello 09.53 (EEST)

Joo, varmaan likimain noin. Kyllä ne la-arvionnit sieltä ajankohtaista-osiosta löytyvät. Ja jo arvioidut lupaavat voi kyllä linkittää juuri tuolla tavoin.--Urjanhai 19. elokuuta 2011 kello 14.01 (EEST)

Epäilemättä jo aktiiviset kirjoittajat löytyvätkin. Enemmän itseäni haluttaisi tietää, että onko mahdollista saada uutta jengiä osallistumaan sekä arviointeihin, että artikkelien kirjoittamiseen aktiivisemmin. --Zache 19. elokuuta 2011 kello 14.59 (EEST)

Puolestani saa lisätäkin etusivulle. Jos vaikka rohkaisisi jotain uutta käyttäjää kokeilemaan siipiään lupaavien artikkelien parissa. Pitke 6. syyskuuta 2011 kello 01.20 (EEST)

Kun muotoilun arvostelu jäi minulle, niin kertokaa riittääkö yksikön ja monikon ero: kumpi on Wikipedia:Vertaisarviointi, kumpi lupaavien arviointi: "Arvioi artikkeleita" vai "Osallistu artikkelin arviointiin" ? Tarvittaisiinko välisivu josta ohjetaan molempiin, taustat kertoen ? Vai onko tarkoitus jättää vanhempi pois, jolloin tämän keskustelun otsikon pitäisi olla "Vertaisarviointi pois etusivulta" ? --Tappinen 8. syyskuuta 2011 kello 07.38 (EEST)

interwiki-linkit

Aloittamieni artikkelien interwiki-linkit eivät enää siirry muihin wikeihin, eivät edes vaikka lisään fi.wiki-linkin en.Wikipediaan. Pitääköhän niitä ruveta lisäilemään käsin? Aika työlästä kun vaikkapa Primatologiassa niitä on 27. --Abc10 28. elokuuta 2011 kello 11.11 (EEST)

Jos botti ei päivitä interwikejä, niin se viittaa siihen, että jossain välissä interwikit ovat pielessä. Aika tavallista artikkeleissa, joissa interwikejä on kymmeniä --Otrfan 28. elokuuta 2011 kello 11.15 (EEST)

On huomattava, ettei boteilla ole aivoja, ja niiden näkee jatkuvasti päivittävän linkkejä myös pieleen, jolloin myös päivittämättä jättäminen on yhtä mahdollista. Useamman wikin interwikien (vaikkapa niiden, joiden kielestä on edes jotain hajua) muokkaus voi joskus auttaa tai sitten ei.--Urjanhai 28. elokuuta 2011 kello 13.14 (EEST)

Virheellisten linkkien lisäksi voi syynä olla artikkelin tuoreus: esimerkiksi tuo Primatologia oli vasta neljä päivää vanha. Useimmat botit eivät tarkkaile koko ajan uusia artikkeleita; esimerkiksi oma bottini käy suomenkielisen Wikipedian artikkeleita läpi aakkosjärjestyksessä jonkin aikaa päivittäin, ja yhteen kierrokseen kuluu viikkoja. Linkitysongelmista kannattaa kertoa bottien omistajille, koska ne on helpointa korjata botilla. --Silvonen 28. elokuuta 2011 kello 15.28 (EEST)

Sitten on käynyt aiemmin vain hyvää tuuria. Kun olen tehnyt artikkelin, se on melkein heti linkitetty en.Wikipediaan ja muualle. Mutta pidetään mielessä tämä. Tuossa Primatologia on esim. sv.Wikipediassa vain osa linkeistä, mikä tuli esille siksi, että käytin sitä artikkelin teossa pohjana, mutta tarkistin linkit myöhemmin en.Wikipediasta. --Abc10 28. elokuuta 2011 kello 15.41 (EEST)

Syynä siihen, miksi botit eivät lisänneet linkkejä, oli se, että muutamassa wikissä oli virheellinen (ohjaussivu toista aihetta käsittelevään artikkeliin) linkki norjankieliseen wikipediaan. Korjasin sen niistä wikeistä ja botti alkoi toimimaan. Suomenkielisessä wikissä botit lisäävät iw:t omien havaintojeni mukaan muutaman tunnin sisällä artikkelin luonnista. Jos ne eivät ala lisäilemään iw-linkkejä 24 tunnin sisällä, niin 99,9 % varmuudella voi sanoa jossain muunkielisen wikin artikkelissa olevan virheelliset iw:t, jotka pitää käsin korjata, koska botit eivät tätä valitettavasti taida. 91.152.204.174 28. elokuuta 2011 kello 18.59 (EEST)

Ei bottien toimintavarmuus sentään ihan noin suuri ole lomien ja ajoittaisten teknisten ongelmien vuoksi. ZéroBot taitaa olla tällä hetkellä aktiivisimpia uusien sivujen tarkkailijoita. --Silvonen 29. elokuuta 2011 kello 07.33 (EEST)

Vähän liiankin aktiivinen: laittaa usein uuden artikkelit iw:t paikalleen muutamassa sekunnissa, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu, jos on tullut vahingossa laitettua väärät iw:t. Ei taida bottikäytännöissä olla mitään pakollista viivettä interwikityksille? --Otrfan 4. syyskuuta 2011 kello 17.22 (EEST)

Luettelo televisiosarjan Glee kappaleista

Hei! Olisi hienoa tietää, että mikäli luon en:List of songs in Glee (season 1) -artikkelin fi-wikiin, mikä mahtaa olla artikkelin kohtalo? Kuten näette, artikkelin tiedoille löytyy riippumattomia ja luotettavia lähteitä kymmenittäin. --Cary 6. syyskuuta 2011 kello 12.37 (EEST)

Hiukan arveluttaa. Eikö olisi parempi tehdä tuotantokausiartikkeli? Jossa sitten kerrotaan tuotantokauden tuotannosta, jaksoista, pää- ja sivuhenkilöistä, lauluista, vastaanotosta ja kaikesta muusta sellaisesta asiaan liittyvästä. --Nedergard 6. syyskuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Suomen prokuraattorit

Ajattelin lisätä tänne johonkin artikkeliin listan Suomen autonomian ajan prokuraattoreista (eli ylimmistä lainvalvojista). Olisiko oikea paikka sille artikkeli Prokuraattori (jossa luetellaan nimityksen eri merkityksiä eri aikoina) vai Oikeuskansleri (joka kertoo samasta virasta itsenäisyyden aikana), vai olisiko tarpeen luoda uusi artikkeli Prokuraattori (Suomi)? Itse luettelosta tuskin kannataa tehdä omaa artikkeliaan. Ainakin englannin ja ruotsinm kielisissä wikipedioissa artikkelin Prokuraattori vastineet näyttäisivät olevan täsmennyssivuja, joten sama olisi ehkä paikallaan täälläkin.--Risukarhi 7. syyskuuta 2011 kello 16.46 (EEST)

Olisiko mitä tehdä Luettelo Suomen prokuraattoreista ja itsenäisyysajalle oikeuskanslereista erikseen jos artikkelin pääideana on lista? Tai tehdä yhteinen lista nimellä oikeuskansleri ja jakaa se kahtia siitä missä nimitys vaihtui? Se voisi sitten linkittää yleisesti asiaa käsittelevään artikkeliin prokuraattori. Pitke 7. syyskuuta 2011 kello 18.32 (EEST)

Epäilen, tarvitseeko luettelo omaa artikkelia. Pikemminkin voisi tehdä oman artikkelin itse virasta, jossa luettelo seuraisi perässä, tai sitten kertoa Suomen prokuraattorinvirasta joko artikkelissa prokuraattori tai oikeuskansleri. Jos erillinen luettelo tehtäisiin, niin siihen voisi laittaa sekä prokuraattorit että oikeuskanslerit (ja vielä apulaiset päälle), että saataisiin sisältöä. Tallensin laatimani prokuraattoriluettelon alasivukseni; oikeuskanslerit ja apulaisoikeuskanslerit onkin jo lueteltu em. artikkelissa. --Risukarhi 7. syyskuuta 2011 kello 19.08 (EEST)

Yhtä kaikki Suomen prokuraattorista olisi mielestäni vähän hölmöä kertoa nykyisessä artikkelissa prokuraattori, koska se on käytännössä lähinnä täsmennyssivu, jossa kerrotaan samannimisistä, mutta toisiinsa mitenkään liittymättömistä viroista ja tehtävistä. --Risukarhi 7. syyskuuta 2011 kello 19.10 (EEST)

No sitten Suomen prokuraattorit. Pitke 8. syyskuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

Estetyn käyttäjän muokkaukset

Jos estetty käyttäjä estoa kiertäessään innostuu tekemään asiallisia ja hyödyllisiä muokkauksia, joiden sisällössä ei olisi mitään moittimista, jos joku muu ne olisi tehnyt, niin tuleeko ne tällöinkin aina kumota? En nyt mainitse tapausta, vaikka varmaan tuoreista muutoksista tänään koneella notkuneet heti arvaavatkin mistä tapauksesta on kysymys. Joskus muistikuvani mukaan näiden on armeliaasti annettu olla, joskus taas on kumottu saman tien. --Urjanhai 8. syyskuuta 2011 kello 12.54 (EEST)

Silloin, kun kyseisen käyttäjän muokkausten annettiin vaan olla, seurauksena oli, että sieltä alkoi tulla myös sellaisia muokkauksia, jollaisten vuoksi kyseinen käyttäjä alun perin estettiin. Nyt kokeillaan toista tyyliä, josko eston kiertäminen sen myötä alkaisi tuntua vähemmän houkuttelevalta. Eston kiertäminenhän on kiellettyä, sillä mitä virkaa koko estokäytännöllä olisi, jos estoa kumminkin voisi kiertää muokkaamalla kirjautumattomana käyttäjänä vaihtuvilla IP-osoitteilla. Toiseksi, kun kyseisen muokkaajan asiallisilta näyttäviä muokkauksia on alkanut täikamman kanssa käymään läpi, niin sieltä on paljastunut kaikenlaista ikävää. Kenenkään ikä tai terveys ei riitä tarkistamaan kaikkia niitä muokkauksia riittävällä tarkkuudella, sillä muokkauksia tulee todella nopealla tahdilla. Esimerkiksi äskettäin hän lisäsi artikkeliin työpuhelinnumeroita. Kuka takaa, että kirjautumattoman käyttäjän lisäämät puhelinnumerot ovat oikein? Kuuluvatko puhelinnumerot tietosanakirjaan? Pitääkö ylläpitäjän soittaa niihin puhelinnumeroihin ennen kuin ne voi piilottaa? Eihän tämä nyt näin voi mennä --- vähemmällä päästään, kun kaikki kyseisen käyttäjän muokkaukset kumotaan ilman keskusteluja. Ikävää, mutta kokemuksen perusteella välttämätöntä. --Alcedoatthis 8. syyskuuta 2011 kello 13.24 (EEST)

Järkeviä perusteluja, jotka kai lienee hyväksyttävä. (Ja Auru arostahan tässä nyt oli kysymys, ja muokkauksista vaikkapa Kärkölän kirkon vaiheilla.)--Urjanhai 8. syyskuuta 2011 kello 15.08 (EEST)

Mitäpä järkeä olisi estoista, jos niiden aikana saa muokata vapaasti? Estoa kiertämällä tehtyjä muokkauksia on annettu olla käyttäjiltä, jotka eivät pyri kiertämään estoa jatkuvasti + muokkaukset eivät ole mitenkään kyseenalaisia. edit: kaipa tässä uskaltaa nimimerkkejäkin mainita. Tällä hetkellä estettyinä olevista käyttäjistä kumoan systemaattisesti Auru Aron, Kippari10:n ja Liton estoa kiertämällä tekemät muokkaukset. Muita ei tule tältä istumalta mieleen. --Otrfan 8. syyskuuta 2011 kello 13.54 (EEST)

No noinhan tuo taitaa olla, ja kun vauhtiin pääsee, niin sitten se mopokin tuppaa tavallisesti taas karkaamaan käsistä. Eli kaipa se niin on selvempi.--Urjanhai 8. syyskuuta 2011 kello 15.08 (EEST)

Auru Aron muokkauksethan ovat täysin ilmiselvää vandalismia; älyttömiä malline- ja väliotsikkohäkkyröitä, keskustelusivuhäiriköintiä... Minun keskustelusivuni on jouduttu kerran suojaamaankin. Muokkaukset tulee kumota täysin systemaattisesti ja pitää kaveri estettynä. Todennäköisesti se ehtii viimeistään parissa vuodessa kasvaa sen verran, että lopettaa sotkennan. --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 12.08 (EEST)

Viime päivinä AA:n toiminta on mennyt jo kiristyksen puolelle. Ensin kierretään estoa ja häiriköidään siinä määrin, että joudutaan laittamaan avaruusesto. Sen jälkeen valitetaan, että avaruusesto aiheuttaa muille käyttäjille ongelmia, joihin minä olen syypäänä. Ne jotka käyttäjää eivät paremmin tunne voivat lukaista vaikkapa Wikipedia:Kommenttipyyntö/Käyttäjä Auru Aro, jossa taidettiin saavuttaa fi-wikin historian suurin yksimielisyys. --Otrfan 11. syyskuuta 2011 kello 12.30 (EEST)

Onhan siellä nyt toki joukossa muutama hippunen ei-vandalismiakin, mutta juuri noista syistä joita te kummatkin esititte se ei nyt auta. Kasvamista myös epäilen, koska käyttäjä tuskin on kovin keskenkasvuinen, vaan joistain (vanhemmista) kommenteista tai muokkauksista tulkittuna esimerkiksi aliupseerikoulu lienee jo suoritettu eikä edes kai aivan hiljattain, ja wikiurakin on jo kestänyt sen verran monta vuotta, että siinä ajassa kasvaminen olisi varmaan jo ehtinyt tapahtua jos olisi ollut tapahtuakseen.--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 12.40 (EEST)

Mhjooh, onhan tuo AA:n toiminta ollut aikamoista pelleilyä ja mietin tuossa eilen, että pitäisikö vetää väärinkäyttösuodattimella muutama kriittinen nimiavaruus kokonaan suojatuksi tietyistä ip-avaruuksista tulevilta muokkauksilta. Sinänsä jos vaihtehtoisia ratkaisuja halutaan hakea, niin voitaisiin kysyä AA:lta kiinnostaako häntä ylipäätänsä muokkaaminen yhteistyössä muiden kanssa. Jos kiinnostaa niin tehdään jokin sellainen ratkaisu, että hän valitsee muutaman artikkelin joita hän muokkaa valitsemallaan tunnuksella. Sitten kun hän on saanut muokattua sen ja haluaa siirtyä seuraavaan. Valitut artikkelit hän voi kertoa vaikka omalla käyttäjäsivullaan. Lisäksi hän jättää uusien luokkien ja mallineiden luomisen. Nuo rajoitukset siksi, että ne nyt ovat olleet niitä (nyt olleen häiriköinnin lisäksi) jotka ovat muita käyttäjiä häirinneet ja jos muokkaaminen sujuu vaikka muutaman kuukauden aijan siivosti niin voidaan rajoitukset poistaa. Ja varmuudeksi voidaan tietty myös varmistaa väärinkäyttösuodattimella sitä, että käyttäjä tosiaan pysyy niissä muutamassa artikkelissa. --Zache 11. syyskuuta 2011 kello 13.04 (EEST)

Vähän ristiriitainen mieli tuosta ehdotuksesta. Jos AA ilmoittaa vaikkapa tässä keskustelussa (jota hän epäilemättä seuraa), että hän on valmis esim. yllä mainittuihin rajoituksiin, niin olen valmis lyhentämään eston alkuperäisen mittaiseksi (eli päättyy muistaakseni ensi kuussa), jonka jälkeen tulisi tuo mainitsemasi rajoitettu muokkausoikeus. Jisis (muistaakseni ) päättäköön asettamansa alkuperäisen eston pituudesta. Kaikkeen toopeiluun on kyllä oltava nollatoleranssi. --Otrfan 11. syyskuuta 2011 kello 13.12 (EEST)

Hiukan teknisesti monimutkainen, ja ehkä vaikeasti hahmotettava asianomaiselle itselleenkin, vaikka hyvään tarkoitukseen yhdynkin. Sovinnon kättä on aina syytä tarjota, mutta miten sen nyt parhaiten tekisi.--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 13.21 (EEST)

Auru Aro osaa halutessaan tehdä rakentavia muokkauksia. Suodatinta ei (välttämättä) edes tarvita; käyttäjälle voi antaa ohjeeksi valita jokin käyttäjätunnus, joka on myös ainoa josta muokkauksia sitten tulee. Kerralla saisi muokata vain yhtä artikkelia ja sen keskustelusivua, sekä omaa käyttäjä- ja keskustelusivua, ja seuraavaan artikkeliin siirtymisestä neuvoteltaisiin ensin. Luokkia tai muita metatietoja ei saisi muuttaa lainkaan, eikä malline- tai luokkanimiavaruuksien tms. sivuja saisi muokata lainkaan. Jonkin kohdan rikkomisesta sitten suorat palautukset ja yhden varoituksen jälkeen välitön estojen palautus alkuperäisiksi. Jos olette samaa mieltä, niin tällaisen sovintoehdotuksen voisi minusta ottaa käyttöön vaikka heti. Auru on minun puolestani tervetullut vastaamaan tähän aiheeseen. --Iisak Lehtinen 11. syyskuuta 2011 kello 13.50 (EEST)

Niin AA:n kuin Kippari10:n kymmenien ilmentymien jäljiltä on mielestäni jo tarpeeksi lähteettömiä, virheellisiä, resentistisiä, asian vierestä olevia, jne. artikkeleita ja lisäyksiä, ettei lisää samaa hetkeen tarvita. --J 11. syyskuuta 2011 kello 22.21 (EEST)

Hurrikaaniprojekti

Avasin tällaisen: Wikipedia:Wikiprojekti Hurrikaanit. Myrskyistä ja Amerikasta pitävien lisäksi taulukkojen, värien ja mallineiden värkkäämisestä kiinnostuneet, tervetuloa ! --Tappinen 30. elokuuta 2011 kello 07.19 (EEST)

Lisätään nyt tähänkin huomautus että etenkin mallineen {{Hurrikaani}} viimeistelyyn tarvitsisi apua. --Tappinen 12. syyskuuta 2011 kello 20.51 (EEST)

Zachen avulla mallikaani pelittää ja sitä saa alkaa käyttää. --Tappinen 14. syyskuuta 2011 kello 22.28 (EEST)

Nuorin käyttäjä

Kukakohan on suomenkielisen Wikipedian nuorin aktiivinen käyttäjä? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 11. syyskuuta 2011 kello 10.51 (EEST)

Entäpä vanhin? (Erästä käyttäjää joskus näin kuvailtiin, mutta sitten saimme lukea muistokirjoituksen, eli kuka lienee nyt?)--Urjanhai 11. syyskuuta 2011 kello 11.53 (EEST)

Luin, että joku olisi 11- vuotias, mutta kuka...? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 11. syyskuuta 2011 kello 12.03 (EEST)

EJavanainen ainakin. --Stryn 11. syyskuuta 2011 kello 12.04 (EEST)

Jos IP-tunnukset laskettaisiin käyttäjiksi, tämäntapaisia nuoria ja aktiivisia muokkaajia löytyisi roppakaupalla. Ikää voi vain arvailla, ehkä 8 vuotta? --Compance 14. syyskuuta 2011 kello 00.17 (EEST)

Suomalainen.comin linkki ei toimi Wikipedia:Kirjalähteet sivulla

Suomalainen.com -kirjakaupan nettisivu uudistettiin, eikä "Etsi tätä kirjaa Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta" -linkki sivulla Wikipedia:Kirjalähteet ainakaan minulla näytä enää toimivan. Osaisiko joku korjata linkin? --Barosaurus Lentus 12. syyskuuta 2011 kello 19.05 (EEST)

Nyt pitäisi toimia, tiedä sitten kuinka kauan. --Anr 20. syyskuuta 2011 kello 20.44 (EEST)

Kuntaluettelot maakunta-artikkeleissa

Maakunta-artikkelien kuntaluetteloissa esiintyy ja on esiintynyt erilaisia merkintätapoja joko tyyliin "X (kaupunki)", "X" [kun tarkoitetaan kaupunkia] tai "X:n kaupunki" ja "X:n kunta" (uusin variantti), ja eräällä käyttäjällä näyttäisi parhaillaan olevan joku muunnosprojekti näissä menossa (ks. Pohjanmaan maakunta). Aiemmin olen nähnyt näistä vaihtoehdioista lihavointeja poistettavan, mikä kai lienee lihavoinnin käyttöohjeitten mukaista, joskin "(kaupunki)" suluissa ei ole yhtä selvästi hahmottuva, jolloin siis vastakkain asettuvat typografisesti selkeä mutta ilmeisesti lihavoinnin käyttösääntöjen vastainen lihavointi ja typografisesti vähemmän selkeä mutta ilmeisesti lihavoinnin käyttösääntöjen mukainen sulkumerkintä ja kolmantena on tämä uusi variantti "X:n kaupunki" ja "X:n kunta". Ja oikeastaan olisi vielä neljäskin vaihtoehto eli että olisi omina alaluetteiloinaan väliotsikon alla kaupungit ja kunnat. Eli mikä näistä nyt olisi paras, vai muokataanko vain rohkeasti? - Vai onko tästä ehkä jo aiemmin keskusteltu?--Urjanhai 15. syyskuuta 2011 kello 13.33 (EEST)

Tai kommentoidaan nyt sen verran, että oikeastaan tämä uusin variantti on kyllä selkeä ja kaunis (kaupiimpi kuin "X (kaupunki)"), mutta ongelmana on ehkä vain se, että siitä eivät yhdellä silmäyksellä hahmotu kaupungit, vaan lista pitää lukea läpi. Jolloin siis vaihtoehtona olisi tuo neljäs, eli kunnat ja kaupungit omien alaotsikoidensa alla ilman täsmennettä "X:n kaupunki" ja "X:n kunta". Ensin mainitun kauneudessa ei tosiaan ole vikaa, mutta viimemainitussa ehkä kaupungit erottuisivat paremmin. Sitä muutosta että entisiin kuntiin on lisätty mihin kuntaan ne kuuluvat nyt pidän joka tapauksessa hyödyllisenä, eikä kai vaakunoistakaan ole haittaa.--Urjanhai 15. syyskuuta 2011 kello 13.55 (EEST)

Jacko

Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/Michael Jackson - Näköjään äänestys päättyy huomenna, joten ottakaapa kantaa hyvät wikipedian käyttäjät. Huomautan, että keskustelussa käydyn viitekeskustelun johdosta olen vaihtanut toimivat viitteet toimimattomien tilalle sekä tarkastanut viitteiden paikkaansa pitävyyden.--BadMuroZ 19. syyskuuta 2011 kello 23.07 (EEST)

Käyttäjä:Crimson Cherry Blossom

...on pahoittanut mielensä ylläpitäjä-äänestyksen johdosta. Käykääpä lohduttamassa. --Esamatti1 12. lokakuuta 2011 kello 13.52 (EEST)

HEI! Minä en tarvitse sääliä. Eikä tarvitse mainostaa mitään tuommoista, arvaa nolottaako entisestään? Enemmistön mielipide on jo tullut selväksi. ––Crimson Cherry Blossom™ 13. lokakuuta 2011 kello 11.26 (EEST)

Aakkostus

Mites suhu-s aakkostetaan? Esim. tämä ei kai ole aoikea tapa: DEFAULTSORT: Tšudovon rautatieasema. --Kalmo 20. syyskuuta 2011 kello 03.22 (EEST)

Luultavasti pitäisi aakkostaa tavallisella ässällä.--IA 20. syyskuuta 2011 kello 03.26 (EEST)

Niin mäkin ajattelin. Käyn muuttamassa sen. --Kalmo 20. syyskuuta 2011 kello 03.34 (EEST)

Myöhästyin :) --Kalmo 20. syyskuuta 2011 kello 03.36 (EEST)

Itse asiassa kai tavuviivatkin pitää poistaa, missä niitä on.--Urjanhai 22. syyskuuta 2011 kello 17.58 (EEST)

MediaWiki ei tosiaan osaa vielä aakkostaa kunnolla suomea (eikä oikein mitään muutakaan kieltä), mutta ehkä se vielä tällä vuosikymmenellä kuntoon saadaan... Täällä voi äänestää korjauksen toteuttamisen puolesta ja seurata sen etenemistä: bugzilla:30673. Korjausta odotellessa Jukka Korpelan Aakkostus Suomessa on hyödyllinen ohje, jos vaikka æ:n tai ü:n aakkostaminen mietityttää. --Silvonen 23. syyskuuta 2011 kello 07.20 (EEST)

Video suomenkielisen Wikipedian eläinartikkeleista

Pyöräytin kokeeksi muutaman videon siitä miten Wikipedian eläinartikkelit ovat kehittyneet. Eläimet valitsin siksi, että niistä oli mahdollista tehdä hierarkinen kuvaus taksoboksien arvojen mukaan ja toiseksi niitä oli kohtuullinen määrä.

Ensimmäinen video kuvaa taksoboksien täyttymistä ja sitä miten lähteistys on edennyt. (Huom: Jos aikoo saada artikkeli- ja käyttäjänimistä selvää, niin pitää koko ruudulle siirtymisen lisäksi vaihtaa 720p-resoluutio käyttöön.)

Toinen video kuvaa eläinartikkelien kumoamisia siten, että jokainen pallo on artikkeli, uudet artikkelit syntyvät aina ympyrän ulkokehälle ja jokainen kumous muuttaa palloa aina hieman tummemman punaiseksi. --Zache 21. syyskuuta 2011 kello 06.01 (EEST)

Erinomaisia videoita. Voisikohan nuo saada commonsiinkin? --MKFI 22. syyskuuta 2011 kello 14.38 (EEST)

Jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että Commons ei hyväksy kovin pitkiä videoita, mutta ajattelin pistää videot täysilaatuisina archive.org:iin kunhan tässä kerkeän. Kumousvideo menisi tosin commonsiinkin.--Zache 23. syyskuuta 2011 kello 08.02 (EEST)

Mielenkiintoinen video. Voisiko YouTubeen (Commonsin rajoittuneisuuden takia) lisätä lyhyen videon perusasioista. Miten tehdään artikkeli, lisätään siihen luokat, viitteet, linkit yms. –Makele-90 25. syyskuuta 2011 kello 22.16 (EEST)

NHL-pelaajaluetteloista

Tuli sitten ajan kuluksi tällainen väsättyä. Aivan tulevan varalle ajattelin kysellä, että mitä kehitettävää tuosta luettelosta löytyisi? NHL:n nettisivuilta löytyisi ties minkälaisia tilastoja pelaajista, mutta yritin karsia tuohon vain nuo tärkeimmät. Onko jotain liikaa, tai puuttuuko jotain oleellista? Entä taulokon esteettinen vaikutelma? Sitten on sellainenkin asia, että tuo taulukko sisältää vain runkosarjatilastot. Kuinka oleellista tietoa pudotuspelitilastot ovat? Taulukosta tulisi hirveän ahdas jos molemmat sinne tunkisi. -DragonMaster- 24. syyskuuta 2011 kello 00.35 (EEST)

Pudotuspelitilastot ovat tottakai oleellisia. Maalivahdit ja pelaajat kannattaa laittaa eri taulukoihin, sillä niiden sarakkeet ovat melko erilaisia. Ensimmäinen ja viimeinen kausi kannattaa yhdistää. Luettelo Buffalo Sabresin pelaajista on mielestäni hyvä esimerkki selkeästä esityksestä. --PtG 24. syyskuuta 2011 kello 09.14 (EEST)

Maalivahdit ja kenttäpelaajat halusin samaan taulukkoon ihan vain sen takia, että sillä tavoin olisi helpompi järjestää pelaajat pelattujen otteluiden lukumäärän perusteella, tai ensimmäisen tai viimeisen NHL-kauden perusteella järjestykseen. Samalla saisi aakkosellisen luettelon kaikista kyseisen maan NHL-kiekkoilijoista. Pudotuspelitilastot tosiaan olisi hyvä lisätä taulukkoon. Nyt täytyy ilmeisesti jommasta kummasta asiasta tinkiä: joko maalivahdit ja kenttäpelaajat erilleen, tai sitten pudotuspelitilastot pois.

Sellainen idea nyt tätä kirjoittaessa kyllä tuli, että mitä jos ei erottelisikaan maalivahteja ja kenttäpelaajia erikseen, vaan tekisikin kaksi taulukkoa, joista toiseen tulisi kaikkien pelaajien runkosarjatilastot, ja toiseen pudotuspeleissä pelanneiden pudotuspelitilastot?

Ensimmäisen ja viimeisen kauden yhdistämisessä olisi sellainen ongelma, että mitä jos jollain pelaajalla tuo NHL-ura on katkonainen, ja yksittäisiä kausia olisi pelattu jossain muussa sarjassa? Taulukkoon täytyisi siten änkeä pitkä rimpsu vuosilukuja, esim. "1990–1995, 1997–1999, 2002–2008, 2010–2011", mikä veisi jo muutenkin vähissä olevaa tilaa. -DragonMaster- 24. syyskuuta 2011 kello 17.42 (EEST)

Ei vaan, 1990–2011. Katkonaisuuden voi jokainen käydä sitten toteamassa pelaajan artikkelissa. Gopase+f 24. syyskuuta 2011 kello 17.44 (EEST)

Njoo, tuntuisi vain hassulta merkitä tuota noin, sillä teoriassahan tuo tarkoittaisi sitä, että pelaajan NHL-ura alkaa vuonna 1990 ja jatkuu yhtäjatkoisesti vuoteen 2011. Mutta käytännössähän asian voi hoitaa noinkin. Mahdettaisiinkohan tuolla tavalla merkittäessä noilla vuosiluvuilla tarkoittaa kausia vai vuosia? Esim. jos pelaajaa olisi siirtynyt kesken kauden 2007–2008 alkuvuodesta 2008 NHL:ään, niin merkittäisiinkä hänen NHL-uransa kestoksi 2007–2011 vai 2008–2011? -DragonMaster- 24. syyskuuta 2011 kello 18.09 (EEST)

Käyttäjä Keski-ikäinen (keskustelu · muokkaukset)

Olen siivonnut ja korjannut lääkeartikkeleista suuria määriä roskaa, josta suurin osa on saman käyttäjän lisäämää.[15][16][17] Nämä koskevat SSRI-lääkkeitä, joita koskevan muutaman, tietyntyyppisiin masennustiloihin liittyvän tutkimuksen pohjalta käyttäjä on yleistänyt artikkeleihin, että SSRI-lääkkeet ovat yhtä kuin lumelääke, mikä ei missään mielessä ole yleisesti hyväksyttyä. Tekstiä oli jopa masennuslääke-artikkelin johdantokappaleessa. Muokkaukset on tehty pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi ehdotan toimintaan puuttumista ja käyttäjän muokkausten tarkistamista. Olen huomauttanut käyttäjää. --Iisak Lehtinen 26. syyskuuta 2011 kello 19.12 (EEST)

Varoitus

Kun yritin normaalisti kirjautua Wikipediaan tuli tällainen varoitus:

Selaat sivua palvelimelta ”//fi.wikipedia.org”, joka saattaa 
olla välityspalvelin tai verkkourkintasivu. Tämä sivusto 
saattaa siepata salasanasi, joten sinun kannattaa kirjautua suoraan fi.wikipedia.org:sta.

Se tuli vaikka sitten menin Googlen kautta. Mistähän on kysymys? --Xenoglaux 27. syyskuuta 2011 kello 05.56 (EEST)

Ei aavistustakaan, eilen minulle ilmestyi sama juttu, vaikka valitsin sisäänkirjautumissivun selaimen kirjanmerkistä (Firefox) kuten aina ennenkin. Sama juttu Operalla, IE:llä ja Chromella, vaikka kirjoitin osoitteen suoraan fi.wikipedia.org. Lieneekö asialla jotain tekemistä F-Secure:n kanssa, mulla on Welhon tietoturva? --Htm 27. syyskuuta 2011 kello 06.23 (EEST)

Tuo varoitus tulee sivulta Järjestelmäviesti:Loginend. Varoituksen virheellinen ilmestyminen johtuu MediaWikiin tehdyistä muutoksista. Laitoin varoituksen pois näkyvistä. --Crt 27. syyskuuta 2011 kello 10.36 (EEST)

Mäet ja kalliot

Siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Mäet ja kalliot

Meillähän on jo Luokka:Suomen mäet, johon mäki-sivun määritelmän mukaan kuuluu ilmeisesti: kohouma, jonka korkeus on yli 10, mutta alle 50 metriä. Tein artikkelin Uutiskuvanvuori, ja myös uuden Luokka:Suomen kalliot. Kallio-sivun mukaan kallio on laaja umpikivimuodostuma, kuten tuo Uutiskuvanvuori selvästi on.

Miten nämä pitäisi nyt luokitella? Esimerkiksi Suomen mäet -luokassa on nyt Loukajanvuori, joka on noin 40 metriä muuta ympäristöä korkeammalla ja koko laki on avokalliota. Mäki vai kallio, vai molempia? Ahvenanmaalla sijaitseva Orrdalsklint kohoaa merestä 129,1 metrin korkeuteen ja on kauttaaltaan avokalliota, selvästi siis kallio, ei mäki? –Makele-90 12. syyskuuta 2011 kello 00.51 (EEST)

Tuolle Suomen kalliot -luokalle voisi luoda yläluokan Luokka:Kalliot, jonne tulisi sitten ulkomaisia kallioita. Eilen juuri yritin kovasti luokittaa artikkelia Herakleen pylväät ja siihen olisi hyvin sopinut tuollainen kallioiden luokka. Samaan luokkaan meneisivät varmaan myös Doverin valkoiset kalliot, Bandiagaran kallio, Ayers Rock (ehkä Devils Towerkin) ja monet muut. --Risukarhi 12. syyskuuta 2011 kello 12.19 (EEST)

Tuo artikkelin mäki määritelmä näkyy olevan peräisin J. G. Granön Puhdas maantiede - teoksesta vuodelta 1929. Vaikka teos onkin jopa vuonna 1996 käännetty englanniksi, niin kaikilta osin siinä esitetyt käsitteet eivät ole vakiintuneet ainakaan suomen yleiskieleen (esim. Lähiö on yleiskielessä nykyään eri merkityksessä). Sittemmin samaa kohoumien luokittelua ja muitakin Granön luomia käsitteitä on kyllä saatettu käyttää muuallakin, joten täytyisi ehkä tarkistaa esim. Suomen kartaston 4. laitoksesta tai jostain uudemmasta maantieteen oppikirjasta. Ja sanakirjastakin voisi tarkistaa sen, ovatko kallio ja mäki nimityksenä toisensa poissulkevia. Ainakin, koska on kallioisia mäkiä, joissa keskellä ylimpänä on kallio ja alempana ympärillä moreenia, niin käytännössä luultavasti kallion ja mäen välille on Suomen oloissa mahdoton vetää mitään rajaa, vaan pikemminkin kallio pinnanmuotona voi olla ja hyvin usein onkin osa mäkeä, ja vaikka mäki koostuisi pelkästä kalliostakin, niin en tiedä, estääkö se sanomasta sitä mäeksi (koska mäki on ilmaisu kohoumalle, ja kallio ilmaisu kohouman tai muun pinnanmuodon, kuten esim. rannan tai mäkeä pienemmän tai suuremman kohouman ainekselle). Eli ehkä luokissa mäet ja kalliot voisi (lähinnä Suomen osalta, jossa joistakin kohoumista voidaan ehkä käyttää kumpaakin nimeä) olla myös pientä päällekkäisyyttä. Eri asiahan sitten, on että suomen kielessä paikannimien puolella (vrt. oja, puro, luoma) nimet voivat esiintyä arvatenkin esim. noista metriluvuista riippumatta, eli voisin arvata, että löytyy yli 50 m korkeita kohoumia, joilla nimen loppuosana on "mäki" (esim. Murjumäki Somerniemellä voisi olla tällainen, kun se on ainakin noin 50 metriä läheisten lampien pintaa korkeammalla) tai alle 50 m kohoumia, joilla nimen loppuosana on "vuori" (esim. Mullivuori Someron Kimalassa). Ja samoin ehkä nimet "mäki" ja "kallio" voivat paikannimissä vaihdella eri tavoin keskenään. (Itse asiassa kumpikin olisi mielenkiintoinen tutkimusaihe.) Eli mäet ja kalliot ehkä luokkina voisivat olla osittain päällekkäisinä, mutta tuota mäen korkeusrajaa pitäisi tutkia. Joskin luokka Luokka:Suomen vuoret kuulostaisi kyllä vähän hassulta (ja tuo mieleen tämän yhden yhtyeen biisin "Vuorille Pohjanmaan"). Eli siinä yleiskieli näyttäisi tosiaan poikkeavan Granön esittämästä määritelmästä, koska yleiskielen mukaan Suomessa ei liene vuoria, joskin kyllä sitten vaaroja ja tuntureita. (Ja näistä vaara määritellään artikkelissa mäeksi mutta tunturi vuoreksi, vaikka vaaratkin yleensä lienevät yli 50 m korkeita) Eli ehkä pitäisi tutkia sekä mäen, kallion, vaaran että tunturin sanakirjamääritelmät siltä varalta että niistä selviäisi käsitteiden keskinäisiä suhteita ja antaa vaikka siihen asti yli 50 metriä korkeitten eteläsuomalaisten mäkien joko olla luokittelematta tai luokiteltuna mäiksi.--Urjanhai 12. syyskuuta 2011 kello 13.19 (EEST)

Suomen kielen perussanakirjassa (joka on uudempi) mäelle eikä vuorelle ei ole asetettu korkeusrajoja, mutta Nykysuomen sanakirjassa (joka on vanhempi) on niille suluissa nuo korkeusrajat selventeellä maant.. Tämä lienee tulkittava niin, että Granön luokitus ei ole yleistynyt yleiskieleen. Lisävalaistusta voisi tuoda tsekkaus uudehkojen tietosanakirjojen käyttämistä nimityksistä yli 50 m kohoumille, jotka eivät ole vaaroja eikä tuntureita (esim. Puijo).--Urjanhai 14. syyskuuta 2011 kello 18.23 (EEST)

Vastaavasti vaara määritellään Nykysuomen sanakirjassa vuoreksi tai mäeksi, mutta Suomen kielen perussanakirjassa korkeaksi mäeksi. Tunturi taas on kummassakin määritelty vuoreksi.--Urjanhai 14. syyskuuta 2011 kello 20.56 (EEST)

Onkohan maanmittauslaitoksella tai esimerkiksi tilastokeskuksella jotain virallista määritelmää? Mitä Missä Milloin tietosanakirja Otava 1991 kertoo vuoresta seuraavaa: "Huomaattavasti ympäristöään korkeampi maaston osa. Suomessa vuoreksi on luokiteltu vähintään 50 m korkeat kohoumat, kansainvälisesti v:n suhteellinen korkeus yleensä yli 300 m." Hakusanoilla kallio, vaara, mäki tai tunturi ei löydy tietoa. –Makele-90 14. syyskuuta 2011 kello 21.17 (EEST)

WSOY:n vuoden 1958 Pikkujättiläinen luettelee suomen vuoria aina 120 metriseen Pyhävuoreen saakka. Määritelmää se ei kerro. –Makele-90 14. syyskuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Tuokin palautunee J. G. Granön luokitteluun, joka ei kuitenkaan uusimpien sanakirjojen perusteella näyttäisi vakiintuneen nykyiseen yleiskieleen. Maantieteellisistä hakuteoksista (esim. Suomen kartaston eri laitokset) ja eri ikäisistä tietosanakirjoista (joista tuo on yksi) en ehtinyt vielä tarkistaa.--Urjanhai 14. syyskuuta 2011 kello 21.26 (EEST)

Suomen kielen perussanakirjan mukaan vuori on korkea kallioperän kohouma ja mäki 1. ympäristöstään selvästi koholla oleva maastonkohta tai 2. huomattavan kalteva maastonkohta, nykysuomen sanakirjassa vuori on maan pinnasta esiin pistävä (maant. vähintään 50 m) korkea kallioperän kohouma ja mäki on 1. paikka missä maanpinnan kaltevuus on merkittävä tai 2. kukkulamainen (maant. 20-50 m korkea) maaston kohouma.--Urjanhai 14. syyskuuta 2011 kello 21.34 (EEST)

Nykysuomen sanakirjan (WSOY 1996 14. painos) mukaan kallio on "maan pinnasta enemmän t. vähemmän esiin pistävä, us. louhuinen kallioperän paljastuma, pieni vuori, vuoren osa; vars. geol. maaperän alla oleva kiinteä kivimassa." Eli mäki ja kallio eivät ole tämän kirjasarjan mukaan toisensa pois sulkevia. -Htm 15. syyskuuta 2011 kello 05.09 (EEST)

Ja Perussanakirjan (1992) mukaan "paljas (ympäristöstään kohoava) kallioperän kohta; kallioperä". --Urjanhai 15. syyskuuta 2011 kello 13.00 (EEST)

Suuren suomalaisen paikannimikirjan mukaan vuori on Lounais-Suomessa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Savossa yleinen kohoumannimien jälkiosa (ja myös levikkikartta esitetään). Murteissa se tarkoittaa saman lähteen mukaan korkeahkoa kalliota ja joskus muunkinlaista selvästi erottuvaa kohoumaa kuten mäkeä tai harjua. Pohjoisen suomen kohoumissa käytetään kuitenkin muita jälkiosia (esim. oiva, pää, tunturi, vaara). Katsoin myös kahdesta uudehkosta tietosanakirjasta (Facta ja Factum) ja niissä vuorelle ei annettu ainakaan tuota Granön esittämää metrilukua (joskaan ei kyllä muutakaan). Ja kun vielä katsotaan Granön koko luokitus, niin se on seuraava: kunnas (-10 m), kankare (10-20 m), mäki (20-50 m), vuori (50-200 m), ylhiö (yli 200 m). Oma johtopäätökseni tästä melkein olisi, että Granön luokitus ei ole päätynyt yleiskieleen, ja lienee analyyttisenakin työkaluna ainakin noiden nimitysten osalta nykyään vähemmän käytetty (esim. uudissanaa "ylhiö" tuskin näkee missään, ja noita muitakaan, vaikka ovat sanoina tutumpina, ei osata varmaan yhdistää tähän Granön luokitteluun tai tiettyihin metrimääriin). Joskin toisaalta kun katsoin Puijon yhdestä tietosanakirjasta ja tuosta paikannimikirjasta, niin se mainittiin "kohoumaksi", arvatenkin kai siksi, että se ei kuulu alueeseen, jossa sana vaara olisi käytössä (tästä on kartta paikannimikirjassa), mutta ei sisällä nimessään myösään loppuosaa vuori, joka kyllä savossa muuten on käytössä (esim. Haukivuori), eikä kai sitten oikein täytä mäenkään yleiskielistä määritelmää. (Ja artikkelia mäki ei tainnut paikannimikirjassa olla.) Mutta mitkä nyt olisivat tästä johtopäätökset, sitä kai nyt pitää vielä vähän miettiä.--Urjanhai 15. syyskuuta 2011 kello 18.11 (EEST)

Eli tästä voinee päätellä, että kumpikaan luokka ei sulje toisiaan pois, mutta on käytettävä tapauskohtaista harkintaa. Pyysin vielä Pitken kommenttia, kun hän on myös luokitellut aihepiiriä. –Makele-90 28. syyskuuta 2011 kello 21.53 (EEST)

Kiitoksia kutsusta, mutta olen täysin maallikko aihepiiriä koskien. Kalliot-luokan tein, koska se vaikutti ilmeiseltä puutteelta. Luokitellaanhan esimerkiksi kemiallisia aineita sekä käyttötarkoituksen, koostumuksen, että muiden ominaisuuksien kuten myrkyllisyyden kohdalta. Miksei siis mäkiä ja vaarojakin paitsi muodon/koon myös koostumuksen suhteen. Tosin loogisesti Kalliot-luokka tarvitsisi kaverikseen myös esim luokan Moreenikohoumat tms :) Pitke 28. syyskuuta 2011 kello 22.06 (EEST)

Kuten yllä esitin, niin nämä eivät ole toisensa poissulkevia, koska on katkoton jatkumo kokonaan moreenista muodostuneista kohoumista kalliosydämisiin moreenimäkiin ja pelkästä kalliosta muodostuneisiin kohoumiin. Silloin siis oikeastaan mäki voi koostua kai yhtä lailla kokonaan kalliosta, kokonaan moreenista tai (tavallisimmin) eri asteisesti molemmista. Luokka:Harjuthan meillä on myös (johon olenluokitellut myös muita jäätikköjokimuodostumia). Ja samoin Luokka:Moreenimuodostumat, jossa nyt tosin lienee vain muodostumatyyppejä (esim. drumliinit jne.). Ja vastaavasti on myös kallioita, jotka eivät ole mäkiä, kuten rantakalliot (esim. ne siellä Doverissa).--Urjanhai 28. syyskuuta 2011 kello 23.08 (EEST)